Koronavirus pysäytti lapsettomuudesta vuosia kärsineen Tiinan hoidot – "Jokainen kuukausi on menetys"

Lapsettomuushoitoja tehdään jälleen yli kuukauden keskeytyksen jälkeen, mutta koeputkihoidot pysyvät edelleen tauolla.

lapsettomuushoidot
pariskunnan varjo
Tahaton lapsettomuus varjostaa monen elämää ja hoitojen lykkääntyminen on vielä lisännyt lapsettomien kokemaa kuormitusta. Kuvituskuva.AOP

Maaliskuussa 37-vuotiaan Tiinan oli tarkoitus aloittaa IVF-hoitoon liittyvät hormonipistokset, kun hänelle kerrottiin, että lapsettomuushoidot on koronatilanteen vuoksi keskeytetty.

Keskeyttämispäätöksen taustalla oli yleiseurooppalainen linjaus, jota perusteltiin muun muassa sillä, ettei täysin tiedetty, millaisia vaikutuksia viruksella on raskauteen tai lapseen.

Uutinen aiheutti Tiinalle ristiriitaisia tunteita.

– Toisaalta tämä on tervetullut tauko. On niin raskasta, kun koko elämä pyörii kierron ja hoitojen ympärillä. Mutta samaan aikaan päässä tikittää ajatus, että aika käy vähiin ja ikää tulee lisää.

Tiina ei esiinny jutussa omalla nimellään aiheen arkaluontoisuuden vuoksi.

Epävarmuus kuormittaa lapsettomia

Tiina ja hänen miehensä yrittivät lasta ensin omin päin kaksi vuotta. Tutkimuksissa kummastakaan ei löydetty mitään vikaa. Tutkimusten jälkeen he ovat käyneet läpi hormonihoidot ja kolme inseminaatiota. Inseminaatiossa eli keinohedelmöityksessä siittiöt ruiskutetaan kohtuonteloon munasolun irtoamisen, eli ovulaation aikana.

Takana on jo myös yksi IVF-hoito eli koeputkihedelmöityshoito, jossa naiselta kerätyt munasolut hedelmöitetään siittiöillä laboratoriossa.

Kaksi vuotta on kulunut, eikä mikään hoito ole toistaiseksi tuottanut toivottua lopputulosta.

– Hirveä paine etenkin itsellä, kun täytän nyt 38. Jokainen kuukausi on menetys.

Tiina ei ole tunteineen yksin. Lapsettomien yhdistys Simpukan toiminnanjohtaja Johanna Repo kertoo, että tilanteen kuormittavuus näkyy yhdistyksen vertaisryhmissä.

– Lapsettomuus on elämäntilanne, joka aiheuttaa muutenkin isoa kuormitusta arkeen. Jos hoidot ovat olleet käynnissä tai juuri alkamassa, totta kai tällainen lykkäys ja epävarmuus siitä, koska päästään jatkamaan, sekä huolestuttaa että kuormittaa psyykkisesti.

Julkisella puolella hedelmöityshoitojen ikäraja on 40 vuotta ja varsinkin sitä ikää lähestyvät lapsettomat voivat olla hankalassa tilanteessa, Repo sanoo.

Hoidot ovat käynnistyneet vähitellen uudelleen

Lapsettomuuspoliklinikoiden toiminta on nyt käynnistynyt asteittain uudelleen sen jälkeen, kun eurooppalaisen lisääntymislääketieteen järjestö ESHRE (European Society of Human Reproduction and Embryology) antoi 23. huhtikuuta ohjeistuksen lapsettomuushoitojen uudelleen aloittamisesta.

Aluksi on käynnistetty ovulaatioinduktio- ja inseminaatiohoidot sekä pakastettujen alkioiden siirrot niille potilaille, jotka eivät kuulu vakavan COVID-19-taudin riskiryhmään.

Esimerkiksi Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri on alkanut ottaa lapsettomuushoitopotilaita uudelleen vastaan 4. toukokuuta lähtien. HUSin lisääntymislääketieteen yksikön apulaisylilääkäri Varpu Ranta kertoo, että yhteydenottoja on tullut paljon.

– Osa vielä kyselee ja miettii tätä tilannetta. Mutta niille, jotka haluavat tulla hoitoon eikä siihen ole mitään estettä, hoito pyritään järjestämään.

Rannan mukaan varsinaista jonoa ei nyt aloitettaviin hoitoihin ole päässyt syntymään, sillä potilaat eivät näissä hoidoissa ole muutenkaan varsinaisesti jonossa, vaan hoitoihin ilmoittaudutaan kuukautisten alkaessa. Tauon aikana HUSissa on myös järjestetty etävastaanottoja ja tehty esimerkiksi hoitojen suunnittelua sekä alkututkimuksia.

Myös neljääkymmentä lähestyvien tilanne on otettu huomioon.

– Niiden kohdalla, joilla on hoito suunniteltuna ja koronatilanteen takia hoito lykkääntyy, pyrimme joustamaan. Ei ole parista kuukaudesta kiinni, jos se 40 vuotta tässä tilanteessa täyttyy, Ranta rauhoittelee.

Tiinan odottamia koeputkihedelmöityshoitoja ei kuitenkaan toistaiseksi aloiteta millekään potilasryhmälle. Koeputkihoitoihin liittyy komplikaatio, joka voisi olla haasteellinen koronatartunnan aikana ja jopa pahentaa COVID-19 taudinkuvaa. Hoitojen keskeytymisen riski hengitystieoireiden vuoksi on merkittävä. Siksi Suomen yliopistosairaalat ovat yhteisesti arvioineet, että koeputkihoitojen aloitusta lykätään toistaiseksi. Näihin IVF-hoitoihin jonoa muodostuu sen verran kuin katkos kestää.

Koronavirusepidemian tilanne Suomessa elää kuitenkin päivittäin ja siksi linjaukset voivat muuttua nopeasti.

Koronasta ei näyttäisi olevan haittaa raskaudelle

Yliopistollisten sairaaloiden ja joidenkin keskussairaaloiden lisäksi lapsettomuushoitoja tekevät yksityiset klinikat. Niitä on Suomessa kymmenkunta ja useimmat niistä keskeyttivät hoidot myös kokonaan tai suurimmaksi osaksi.

Helsinkiläinen Dextra Lapsettomuusklinikka kuitenkin tarjosi tauon aikana lapsettomuushoitoja, myös IVF-hoitoja, kertoo klinikan lääketieteellinen johtaja Eero Varila.

– Olemme antaneet hoitoja rajoitetusti, välttäen sairastumisriskiä. Aktiivisia hoitoja on tehty, mutta niitä on vältetty tekemästä esimerkiksi riskiryhmiin kuuluville potilaille. Olemme pyrkineet minimoimaan kaikki kontaktit, tehneet neuvonnat, suunnittelut ja keskustelut etänä.

Tämänhetkisen tiedon mukaan raskaus ei lisää riskiä koronavirustartuntaan. Tartunta ei näyttäisi myöskään aiheuttavan haittaa raskaudelle.

– Seurasimme mielenkiinnolla, annetaanko luomusti raskaaksi yrittäville suosituksia. Ei. Päinvastoin hehkutettiin, että kriisi näyttää lisäävän syntyvyyttä. Luomusti yrittäviä ei ole millään tavalla jarruteltu, Varila toteaa.

Varilan mukaan klinikka sai yhteydenottoja myös HUSin potilailta, joilla hoidot olivat jääneet tauon vuoksi kesken. Heitä Dextrassa ei kuitenkaan pystytty ottamaan vastaan.

Hoitoihin palaaminen pelottaa

Vantaalainen 36-vuotias Katariina Nyman on käynyt läpi kaikki julkisen puolen tarjoamat lapsettomuushoidot. Viimeinen IVF-hoito oli ainut, jonka myötä Nyman tuli raskaaksi. Raskaus kuitenkin päättyi muutaman viikon jälkeen keskenmenoon.

– Se oli musertavaa. Ikävästi päättyivät hoidot julkisella puolella. Toisaalta siinä oli se toivo, että yhden kerran kuitenkin tulin raskaaksi, Nyman muistelee viime kesän tunnelmia.

Nyman kertoo, että hänellä ja hänen miehellään meni koko viime syksy toipuessa tilanteesta. Vasta vuoden vaihteessa Nymanilla alkoi olla olo, että hän haluaisi vielä yrittää. Helmi-maaliskuun vaihteessa hän alkoi tutkia yksityisen klinikan ajanvarauskalenteria, mutta sitten koronavirus sotki suunnitelmat.

Nyman on yrittänyt olla stressaamatta tilanteesta, jolle hän ei voi mitään. Silti asia mietityttää.

– Ikä alkaa tulla vastaan. Vaikka hoitoja voi vielä tehdä, voi ikä tuoda hoitoihin omat ongelmansa, Nyman pohtii.

Katariina Nyman haluaa nyt odotella rauhassa koronatilanteen helpottamista. Sen jälkeen hän haluaisi mennä yksityisklinikan ensikäynnille, jossa voisi ainakin keskustella hoitojen tekemisestä.

– Toki miettii sitä, kuinka rankkoja hoidot ovat olleet tähän asti meille molemmille ja meidän parisuhteelle. Vähän pelottaa lähteä taas uudestaan siihen samaan rumbaan. Mutta ei haluaisi luovuttaa vielä, haluaisi katsoa vielä viimeisenkin kortin. Jos se ei onnistu, voi ainakin sanoa yrittäneensä kaiken.

Tänään vietetään Lapsettomien lauantaita (siirryt toiseen palveluun), jonka teemana on tänä vuonna tahattoman lapsettomuuden näkymätön suru.

Lisää aiheesta:

Hedelmöityshoidot keskeytetään varmuuden vuoksi koronaviruksen takia – varmaa tietoa viruksen vaikutuksesta sikiöön ei vielä ole

Lue myös:

Isät kokevat itsensä ulkopuolisiksi lapsettomuushoidoissa – "Hyvä jos tervehdittiin, ei välttämättä tarjottu edes tuolia"

Tilaa uutiset koronaviruksesta

Saat Ylen tärkeimmät koronavirusuutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Siirry tilaamaan

Uusimmat uutiset koronavirustilanteesta puhelimeesi

Lataa Yle.fi-sovellus