Saksan tuomioistuimelta uhkavaatimus Euroopan keskuspankille: Perustelkaa tukipaketit paremmin, muuten Bundesbank ei osallistu elvytykseen

Vaakalaudalla voi olla koko euroalueen tulevaisuus. Italian valtionlainojen korot lähtivät nousuun, euron kurssi heikkeni päätöksen jälkeen.

Euroopan keskuspankki
Saksan perustuslakituomioistuin toimii Karlsruhessa.
Saksan perustuslakituomioistuin toimii Karlsruhessa. AOP

Harvoin on Saksan perustuslakituomio­istuimen päätöstä odotettu koko euroalueella yhtä hartaasti kuin tiistaiaamuna.

Tuomarit ottivat kantaa Euroopan keskuspankin valtaviin arvopaperiostoihin viime vuosina. Pelissä voi olla koko yhteisvaluutta-alueen tulevaisuus.

Perustuslakituomioistuin sanoo tiistain päätöksessään (siirryt toiseen palveluun), että EKP:n eurovaltioiden joukkolainojen osto-ohjelma ylittää osin EU-sopimuksen keskuspankille antamat valtuudet. Siksi Saksan poliittisten päättäjien olisi pitänyt haastaa EKP:n päätökset, tuomioistuin linjaa.

Saksan keskuspankki Bundesbank ei päätöksen mukaan voi enää osallistua osto-ohjelmiin, jos EKP ei täsmennä päätöksiään kolmen kuukauden kuluessa. Perusteluista pitää käydä ilmi "ymmärrettävästi ja perustellusti" lainojen osto-ohjelman talous- ja finanssipolitiikan vaikutukset.

Käytännössä Saksan perustuslakituomioistuin siis asettaa EKP:lle ennennäkemättömän uhkavaatimuksen. Samalla se työntää kapuloita keskupankin rattaisiin, kun tämä tekee toimia torjuakseen rauhanajan pahinta lamaa Euroopassa.

Mahtipankki-Bundesbankin jääminen ulos heikentäisi EKP:n elvytyksen voimaa, mikä taas asettaisi koko euroalueen yhtenäisyyden ja tulevaisuuden vaakalaudalle.

Aiheesta lisää: Euroopan keskuspankki aloittaa 750 miljardin euron hätärahoituksen, ohjelma kestää ainakin vuoden loppuun

Euron arvo suhteessa Yhdysvaltain dollariin lähti syöksyyn heti perustuslakituomioistuimen päätöksen jälkeen. Italian valtionvelan korot taas nousivat.

Euroopan keskuspankki ilmoitti tutkailevansa nyt päätöstä ja reagoivansa siihen myöhemmin.

– Korostamme, että EU-oikeus on ensisijainen suhteessa kansallisiin lainsäädäntöihin. EU-tuomioistuimen päätökset sitovat kansallisia tuomioistuimia, EU-komissio puolestaan kommentoi.

Kyseessä ensimmäinen kerta, kun eurokriitikot onnistuivat tavoitteessaan

Saksan eurokriitikot ovat ennenkin käyttäneet Kahlsruhen perustuslakituomioistuinta EU-sopimusten, tukipakettien ja EKP:n toimien haastamiseen. EKP:n he ovat väittäneet toimivan omia sääntöjään vastaan. Keskuspankki ei saa rahoittaa jäsenvaltioita, mistä syystä pankki on ostanut velkakirjoja jälkimarkkinoilta, ei jäsenmailta suoraan.

Kansalliset tuomioistuimet eivät voi määritellä EU-instituutioiden toimien laillisuutta. Se on Luxemburgissa sijaitsevan EU-tuomioistuimen tehtävä.

Saksan perustuslakituomioistuin kuitenkin katsoo, että sillä on oikeus puuttua tilanteeseen, jos EU-instituutiot tekevät päätöksiä EU-toimivallan ulkopuolella.

Tiistain päätöksen voikin katsoa myös EU-tuomioistuimen linjauksista lipeämiseksi. Se on todennut EKP:n osto-ohjelmat pykälien mukaisiksi.

Tähän asti saksalaistuomaritkin ovat antaneet EKP:lle puhtaat paperit eri vaiheissa esimerkiksi sillä perusteella, että keskuspankin ostot ovat olleet määrällisesti rajattuja ja kohdennettuja sen mukaan, miten jäsenmaat pääomittavat eurojärjestelmää.

Nyt koronatukipaketissa rajoja ei ole eikä EKP kerro, minkä verran se ostaa minkäkin maan velkapapereita.

Perustuslakituomioistuimen tiistain päätös ei koske suoraan EKP:n uusinta, 750 miljardin pandemiahätärahoitusta, vaan vuonna 2015 aloitettuja osto-ohjelmia. Niiden puitteissa keskuspankki on työntänyt markkinoille 2,5 tuhatta miljardia euroa.

Päätös antaa kuitenkin myös osviittaa tuomarien suhtautumisesta koronatukeen.

EKP:n entinen varapääjohtaja, portugalilainen Vitor Constâncio arvioi tuoreeltaan Twitterissä, että Saksassa nähdään pian uusia oikeuskanteita keskuspankkirahoituksesta. "PEPP" tarkoittaa pandemiarahoitusta ja on lyhenne englanninkielisistä sanoista Pandemic Emergency Purchase Programme:

Saksalaisten eurokriitikkojen pääargumentit ovat olleet, että keskuspankin miinukselle painamat talletuskorot rankaisevat saksalaisia säästäjiä, löysä rahapolitiikka pitää keinotekoisesti pystyssä taloudellisesti konkurssikypsiä yhtiöitä ja tukee holtittomia maita, joiden pitäisi tehdä ennemmin rakenteellisia uudistuksia.

Tiistaina ratkaistun kanteen nosti 1 750 ihmisen ryhmä, jota johtavat uutistoimisto AFP:n mukaan (siirryt toiseen palveluun) Saksan äärioikeistopuolue AfD:n entinen johtaja, ekonomisti Bernd Lucke, Baijerin kristillisedemokraattisen CSU-puolueen entinen johtaja Peter Gauweiler ja Saksan toisen maailmansodan jälkeisen liittokanslerin Konrad Adenauerin pojanpoika, yrittäjä Patrick Adenauer.

Päätös piti alun perin antaa jo maaliskuussa, mutta tuomioistuin siirsi sen toukokuulle koronakriisin puhjettua.

Aiheesta lisää:

EKP maksaa pankeille siitä, että ne ottaisivat lainaa keskuspankista: nyt koroksi alimmillaan –1 prosenttia

Uusimmat uutiset puhelimeesi

Lataa Yle.fi-sovellus