Suomalaisprofessorit ovat kehittäneet lähes valmiin koronarokotteen – työ uhkaa valua hukkaan, koska Suomi on ajanut alas rokotteiden valmistuksen

Suomalaistutkijoiden koronarokote saattaa jäädä hyödyntämättä, ellei Suomessa aloiteta omaa rokotetuotantoa.

lääketeollisuus
Laboratoriomestari Eila Korhonen tutkii soluviljelmää.
Suomalaisprofessorien kehittämän koronarokotteen testivaihe alkaa "juhannuksen aikoihin". Heidän mielestään huoltovarmuudenkin takia olisi tärkeää, että työ johtaa rokotevalmistuksen aloittamiseen. Sami Takkinen / Yle

Miten tässä näin kävi? Suomessa on testejä vaille valmis koronarokote – mutta silti riskinä on, että jäämme koronarokotejonossa suurten maiden taakse.

– Näen hyvin merkittävänä riskinä, että emme saa rokotetta siinä aikataulussa ja siinä määrin kuin tarvitaan, vaikka emme aivan jonon hännille jäisikään.

Näin sanoo koronaviruksen perin pohjin tunteva Helsingin yliopiston virologian professori Kalle Saksela. Hän on yksi kolmesta suomalaisprofessorista, jotka ovat kehittäneet jo lähes valmiin, nenäsuihkeena annettavan koronarokotteen.

Hanke on pitkällä ja rokotteen testit voidaan aloittaa "juhannuksen aikoihin". Itä-Suomen yliopistossa tehtävässä kehitystyössä on mukana myös kaksi muuta alansa huippua, akatemiaprofessorit Seppo Ylä-Herttuala ja Kari Alitalo.

Saksela puhuu rauhallisesti, mutta huomaamatta ei voi jäädä se, miten häntä harmittaa Suomen passiivinen suhtautuminen koronarokotteeseen.

Helsingin yliopiston virologian professori Kalle Saksela.
Suomen pitää olla aktviinen koronarokotteen saamiseksi. Vain kansainvälisten lääkeyhtiöiden kehitystyötä ei pidä jäädä odottamaan, sanoo Helsingin yliopiston virologian professori Kalle Saksela.Jani Saikko / Yle

– Toivoisin, että täällä pohdittaisiin enemmän, mitä muuta voimme tehdä kuin odottaa, että joku kaupallinen toimija tekee meille tarjouksen. Toivoisin, että muillakin kuin kehittäjillä olisi kiire, hän muotoilee kohteliaasti.

Sakselan mielestä olisi tärkeää, että Suomella olisi rokotetuotantoa omissakin käsissä. Pelkästään kansainvälisiin lääkejätteihin luottaminen ei ole viisasta huoltovarmuudenkaan takia.

Oma rokotetuotanto käyntiin

Oman rokotetuotannon nopeakin aloittaminen olisi täysin mahdollista.

Esimerkiksi Kuopiossa toimiva Finvector käyttää jo nyt prosessia, joka soveltuisi myös koronarokotteen valmistamiseen. Ylä-Herttualan 1990-luvulla perustama yhtiö on erikoistunut aivokasvainten hoitamiseen geeniterapialla.

Finvectorin geenilääkkeessä yhdessä millilitrassa on 10¹³ viruspartikkelia. Rokotteessa käytettävä liuos olisi huomattavasti laimeampaa tavaraa, mutta rokotteen toimintaperiaate on samankaltainen kuin jo käytössä olevassa geeniterapiassa.

– Nyt potilaaseen ei viedä hoitavaa geeniä, vaan geeni, joka tuottaa rokotusimmunisaatioon tarvittavaa antigeeniä, Saksela selvittää parhaansa mukaan yksinkertaistaen geeniterapian ja rokotteen yhtäläisyyksiä.

Finvectorin toimitusjohtaja Timo Ristola.
Finvectorin toimitusjohtaja Timo Ristola pitää täysin mahdollisena, että Suomessa valmistettaisiin kaikki täällä tarvittavat koronarokotteet. Sami Takkinen / Yle

Finvectorin toimitusjohtaja Timo Ristolan mukaan yhtiössä on kaikki tarvittava osaaminen rokotetuotannon aloittamiseksi. Hänen mukaansa Suomessa olisi ehkä neljä muutakin yritystä, joilla on tarvittavaa osaamista rokotteiden valmistukseen.

Rokotteen kysynnästä odotetaan niin suurta, että Ristolan ei täydy suhtautua tuotannon aloittamiseen kovin mustasukkaisesti. Koronarokotteesta riittäisi töitä kaikille alan yrityksille.

– Meillä on kolme kansainvälistä alustavaa lähestymistä yhteistyöstä koronarokotteesta, Ristola paljastaa.

Koronarokotetta Itä-Suomen yliopiston A.I.Virtanen –instituutissa kehittävä tutkimuspäällikkö Tommi Heikura on samoilla linjoilla. Koronarokotteesta tulee niin kova kysyntä, että sitä ei suurikaan lääkejätti onnistu yksin tyydyttämään.

tutkija Tommi Heikura
Itä-Suomen yliopiston A.I.Virtanen –instituutissa rokotetta kehittävän tutkimuspäällikkö Tommi Heikuran mielestä olisi tärkeää, että rokotetuotannossa on riittävän monta toimijaa. Sami Takkinen / Yle

– Ensimmäinen rokotteen valmistaja tuskin pystyy toimittamaan rokotettaan maailmanlaajuisesti. Kun ensimmäinen rokote tulee, olisi suotavaa että Suomessa, Euroopassa tai maailmalla olisi muitakin toimijoita, joiden kanssa taakka voisi jakaa.

Heikuran mukaan rokotteiden valmistaminen Suomessa kyllä onnistuu, ehkä koko maan tarpeisiin. Itä-Suomen yliopistossa on hänen mukaansa rokoteprojektiin riittävät tilat ja turvaluokitellut laboratoriot.

– Lisäksi tarvitaan vektorien kloonaamisosaamista, bioreaktoreita ja puhdistusvälineistöä. Näitä löytyy Kuopiosta ja muualta Suomesta.

Rokotteiden linux

Suomalaisprofessorit ovat tehneet rokotekehitystä tekijänoikeusvapaalla periaatteella. Käytännössä he ovat koonneet alan tutkimustietoa yhteen, jalostaneet sitä ja tarjoavat omat havaintonsa edelleen vapaasti julkiseen käyttöön.

Periaate on sama kuin tietotekniikan avoimessa lähdekoodissa ja Saksela sanookin koronahankeen olevan "rokotteiden linux".

Tekijänoikeusvapaan tuotannon kääntöpuolena on se, että sillä on vaikeampi tehdä rahaa. Lääketeollisuudessakin suurimmat voitot tehdään alan jättien omilla patentoiduilla ja yksinoikeudella valmistetuilla lääkkeillä.

Laboratoriomestari Eila Korhonen Itä-Suomen yliopistossa, tutkii soluviljelmää
Laboratoriomestari Eila Korhonen tekee geeniterapiatutkimukseen tarvittavaa soluviljelyä molekyylilääketieteen tutkimusryhmässä Itä-Suomen yliopistossa.Sami Takkinen / Yle

Tästä syystä kansainväliset lääkeyhtiöt tekevät mieluummin omaa kehitystyötä koronarokotteenkin kanssa sen sijaan, että turvautuisivat vaikka suomalaistutkijoiden kehittämään ja kaikille ilmaiseksi tarjottavaan rokotemalliin.

Suurten lääkeyhtiöiden ei kannata panostaa rokotteeseen, jonka valmistamisen voivat aloittaa kymmenet tai sadat muutkin lääkevalmistajat. Se kaventaa voiton mahdollisuuksia.

Jos siis Suomessa ei alettaisi valmistaa rokotetta omin voimin, olisi huomattava riski, että Sakselan, Ylä-Herttualan ja Alitalon työ valuisi hukkaan.

– Toki se vaara on, mutta emme tähtää tässä kaupallistamiseen minkään lääkeyhtiön kanssa, vaan toivoimme, että siinä olisi hyvä vaihtoehto Suomelle. En pane pahakseni, jos käy niin, että saadaan hyvä vaihtoehto muualta, Saksela selventää.

Tekijänoikeusvapaan rokotteen kehittäjätkään eivät pääse louhimaan keksinnöllään kultaa. Korvamerkittyä tukirahaa kehitysprojekti on saanut Sakselan mukaan tähän mennessä nolla euroa.

Projekti on kuitenkin saatu käyntiin työryhmän jäsenten muiden hankkeiden rahalla. Koronakriisi kun on pysäyttänyt muuta tutkimusta ja rahaa niistä säästynyt.

Sakselan toiveena on myös, että kaikista hitain ja kallein kehitysvaihe eli laajat potilastutkimukset voitaisiin suurelta osin hypätä yli. Hänen mukaansa rokote pohjautuu olemassa olevaan ja koeteltuun tietoon.

Hän myöntää, että yhden testivaiheen ohittaminen lisää riskejä rokotteen haitoista. Mutta toisaalta rokotteen viivästyminen aiheuttaa koko ajan suuria inhimillisiä ja taloudellisiakin menetyksiä.

Suomessa koronavirukseen on kuollut 246 ihmistä ja 48 on tehohoidossa 6.5. päivitetyn tiedon mukaan.

Oma rokotetuotanto lopetettiin 2003 sadan vuoden jälkeen

Rokotetuotannon aloittaminen ei ole uusi ajatus. Suomella oli omaa rokotetuotantoa yli sadan vuoden ajan. Se päätettiin lopettaa 17 vuotta sitten.

THL:n edeltäjä Kansanterveyslaitos lopetti oman rokotetuotantonsa, koska sitä pidettiin liian kalliina. Rokotetuotanto Suomessa lopetettiin vuonna 2003, jolloin sosiaali- ja terveysministerinä oli Sinikka Mönkäre (sd.).

Muutama vuosi tuotannon lopettamisen jälkeen, 2009 pieni Suomi joutui taistelemaan hartiavoimin saadakseen kansainvälisiltä markkinoilta riittävästi sikainfluenssarokotetta. Suomen silloinen peruspalveluministeri, kansanedustaja Paula Risikko (kok.) on edelleen sitä mieltä, että pienen maan ei kannata tehdä rokotteita itse. Omaa rokotetuotantoa pidettiin liian kalliina myös vuonna 2009.

Nyt koronapandemiassa asetelma on sama kuin sikainfluenssan aikaan. Kun koronarokote eräänä päivänä saadaan valmiiksi, jonossa on koko maailman seitsemän miljardia ihmistä.

Ja siinä jonossa käytetään kyynärpäitä.

Laboratoriomestari Eila Korhonen Itä-Suomen yliopistossa, tutkii soluviljelmää
Suomessa valmistettiin rokotteita yli sadan vuoden ajan. Tämän vuosituhannen alussa tuotannosta päätettiin luopua kustannusten takia. Sami Takkinen / Yle

Lääkeyhtiöillä on käytäntönä ottaa asiakkaita uusien lääkkeiden "jonotuslistalle" jo ennakkoon. Käytännössä asiakkaat ovat esimerkiksi valtioita, osavaltioita ja niiden terveydenhoitojärjestelmiä.

Jonotuslistalle pääseminen maksaa. Paljon maksavalla on paremmat mahdollisuudet edetä.

Paineet ovat kovat kansalaisten terveyden pelastamiseksi ja rokotetta himoitsevien poliittisten päättäjien kyynärpäätaktiikasta on merkkejä jo nyt. Ainakin Yhdysvaltojen on väitetty yrittäneen omia saksalaista koronarokoteosaamista pelkästään omaan käyttöönsä.

Politico-verkkolehti (siirryt toiseen palveluun) ja Die Welt (siirryt toiseen palveluun) kertovat, että presidentti Donald Trumpin hallinto olisi pyrkinyt saamaan saksalaisen Curevac-yhtiön siirtämään rokotetutkimuksensa Yhdysvaltoihin ja kehittämään rokotteen vain Yhdysvaltojen markkinoille. Curevacin pääomistajan mukaan Yhdysvaltojen tarjous yksinoikeuden hankkimiseksi torjuttiin.

Korona muuttaa ajatusta kustannustehokkuudesta

Suomen oman tuotannon lopettamispäätöksen jälkeen rokotteiden valmistuksessa on edistytty. 2000-luvulla käyttöön otettu niin sanottu vektoriteknologia on entisiä virusten kasvattamiseen perustuvia menetelmiä helpompaa. Se sallii myös tuotannon mittaluokan kasvattamisen helposti.

Laboratoriomestari Eila korhonen tutkii soluviljelmää.
Rokotetuotannon osaamisen ylläpitäminen maksaa, mutta niin maksaa koronaviruksen torjuminen. Nyt on arvioitava kumpi painaa vaakakupissa enemmän.Sami Takkinen / Yle

Sakselan mukaan rokotetuotannon aloittamisessa vaikeinta eivät olekaan geenit, viruksen proteiinit ja vektoriteknologia, vaan ajattelutavan muutos.

– Tekninen valmius kyllä on, mutta onko henkistä valmiutta edistää vaihtoehtoa, joka joidenkin mielestä on mennyttä maailmaa, Saksela pohtii.

Hän uskoo, että "on varmasti yleisesti ottaen kustannustehokasta" hankkia rokotteet aina tarpeen mukaan kansainvälisiltä markkinoilta. Mutta koronapandemia on muuttanut asetelmia ja hintalappuja.

Rokotteiden oman valmistuskapasiteetin ylläpitäminen on vaativaa ja kallistakin, mutta kallista on koronaepidemian torjuminenkin - niin euroina kuin inhimillisellä kärsimyksellä mitattuna.

Lue myös:

Suomen kannattaa ostaa koronarokote, vaikka se maksaisi tuhat euroa per piikki: Rokote on lääkefirmojen kultakaivos, mutta ahneudesta rangaistaan

Löytyykö koronaan lääkettä? Suomessa testataan satoja lääkeaineita ja etsitään parantuneista vasta-aineita, jotka vähentäisivät koronapotilaiden kuolleisuutta ja tehohoidon tarvetta

Tampereella kehitetään Suomessa ainutlaatuista koronarokotetta: Tähtää apuun, kun virus tekee toisen aallon

Koronavirusrokotetta testataan jo ihmisillä – asiantuntijat pohtivat jopa yhden tärkeän vaiheen ohittamista kehityksen nopeuttamiseksi

Korjaus 9.5.2020 klo 22.34 Vuonna 2003 sosiaali- terveysministerinä oli Sinikka Mönkäre, eikä Paula Risikko kuten aiemmin jutussa sanottiin.

Muokattu 13.5. Ylen aamussa 8.5. sanottiin virheellisesti, että rokote olisi kehitetty Kuopiossa. Rokotetta on kuitenkin kehitetty Helsingin yliopistossa yhteistyössä Itä-Suomen yliopiston kanssa. Virhe on oikaistu lähetyksessä 9.5.

Uusimmat uutiset puhelimeesi

Lataa Yle.fi-sovellus