Kesäksi tautipiikki? Epidemian kulkuun vaikuttaa nyt rajoitusten höllentämisen ja tartuttavuuden välinen tasapainoilu

Martti Hetemäen eilen julkaiseman raportissa on mallinnettu epidemian tulevaa kestoa. Yhteistä kaikille skenaarioille on, että virus ja rajoitukset ovat jossain määrin keskellämme vielä ainakin vuoden loppuun saakka.

koronavirus
Kolme oppilasta erillään luokkahuoneessa
Koronavirusrajoituksia lähdetään purkamaan vaiheittain. Peruskouluissa palataan lähiopetukseen 14.5.Lehtikuva

Martti Hetemäen työryhmä julkaisi eilen raportin, jossa epidemian kestosta ja etenemisestä esitettiin eri vaihtoehtoja. Arvioissa mittarina on tartuttavuusluku R0. Luku kertoo, kuinka monta ihmistä yksi koronavirukseen sairastunut henkilö sairastuttaa edelleen.

Suomessa taudin R0-luku on nyt 0,8. Tämä tarkoittaa, että rajoituksilla on onnistuttu hillitsemään taudin leviämistä. Jos taudin kulkeutumista ei rajoituksin estettäisi, olisi koronaviruksen luonnollinen tartuttavuusluku 2,4.

Taudin tukahduttaminen ei kuitenkaan käytännössä ole mahdollista. Epidemia jatkunee myös Euroopassa vielä usean kuukauden ajan ja maiden välillä tule olemaan eroja päättymisen suhteen.

Vielä maaliskuun lopulla koronavirusepidemian ennustettiin kestävän viisi kuukautta. Tuolloin Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) arvioi epidemian huipun osuvan toukokuun loppuun. Rajoitustoimet tehosivat kuitenkin hyvin ja sairaalahoitoa tarvitsevien sairastuneiden määrä jäi odotuksia matalammaksi.

Kaikki uudet mallinnusvaihtoehdot ennustavat viruksen ja rajoitusten kestävän vielä pitkään.

1. Jos rajoitukset lopetetaan kokonaan toukokuun lopussa, R0 luku nousisi nopeasti 2,4:ään

Rajoitteiden totaalinen purkaminen toukokuun puolivälissä tai touko-kesäkuun vaihteessa johtaisi ennusteen mukaan siihen, että uusi, voimakas epidemia-aalto alkaisi rajoitustoimien päätyttyä. Tartuttavuus kasvaisi rajoitusten poistuttua jo reilussa kahdessa kuukaudessa luonnolliseen tasoon ja lukuun 2,4.

Ennusteen mukaan tehohoidon maksimitarve ylittäisi käytettävissä olevan raskaan tehohoidon kapasiteetin. Tässä tapauksessa tehohoitojaksoja tulisi 5 100 ja tehohoidon maksimitarve olisi yli 900 paikkaa.

Terveydenhuollon ylikuormittumisen välttäminen ei tämän vaihtoehdon mukaan olisi mahdollista.

Myös Maailman terveysjärjestö WHO ja Euroopan tautienehkäisy‑ ja ‑valvontakeskus ECDC ovat vahvasti suosittaneet, että rajoitukset purettaisiin vaiheittain uusien sairastumispiikkien välttämiseksi.

2. Jos rajoituksia höllennetään osittain, tartuttavuusluku nousisi 1,2:een

Jos nykyisiä rajaamistoimia höllennetään sen verran, että tartuttavuusluku on vain hieman yli yhden eli 1,2, epidemia laantuisi noin vuoden kuluessa. Rajoituksia ei kuitenkaan voisi kokonaan poistaa ja riskiryhmien eristämistä ja esimerkiksi matkustamisen rajoituksia olisi jatkettava pitempäänkin. Tässä tapauksessa rajoituksia olisi pidettävä korkealla tasolla jopa vuosia.

Tässä vaihtoehdossa yli 85 prosenttia suomalaisista säilyisi alttiina virustartunnalle, ja uudelle epidemia-aallolle.

3. Jos rajoitteita puretaan jonkin verran, tartuttavuusluku nousisi 1,6:een

Tämä tarkoittaisi, että rajaamista olisi jatkettava viiden kuukauden ajan ja epidemia kestäisi arviolta vuoden. Tartuntaluku palautuisi luonnolliselle tasolleen 2,4:ään viiden kuukauden kuluttua ja tehohoitopaikkojen maksimitarve olisi syksyyn saakka noin 200 paikkaa.

4. Jos rajoitteita puretaan vähän reilummin, tartuttavuusluku nousisi 1,8:aan

Diagrammi infektioiden ilmaantuvuudesta
Hilppa Hyrkäs / Yle

Tässä vaihtoehdossa tehohoidon maksimitarve saataisiin pysymään vielä 300 potilaan alapuolella jos rajoitustoimia jatkettaisiin neljä kuukautta. Epidemia kestäisi tämänkin arvion mukaan noin vuoden. Malli korostaa, että pienikin tartuttavuusluvun ero voi vaikuttaa merkittävästi epidemian toisen vaiheen huipun korkeuteen ja siten myös palvelujärjestelmän kuormitukseen.

Mallin pohjana ei vielä kotimaista seurantatietoa

Mallissa on myös puutteita. Yksi merkittävimmistä puutteista on se, ettei tutkijoilla ole ollut käytössään vielä Suomen epidemiatietoja. Asia on kuitenkin korjaantumassa, ja jatkossa ennusteita on tarkoitus tehdä kotimaiseen seurantatiedon pohjalta.

Hallituksen linjana näyttää tutkijatohtori Tuomas Aivelon mukaan olevan nyt Ruotsin mukainen laumaimmuniteetin haku.

– Hetemäen raportti oli selkeä, mutta epäselväksi jäi mikä on hallituksen linjaus, sanoo Aivelo.

Evoluutiobiologi Tuomas Aivelo
Tutkijatohtori Tuomas Aivelo on suhtautunut kriittisesti Suomen koronaepidemian hoitoon.Markku Pitkänen / Yle

Hänen mukaansa toistaiseksi on vielä epäselvää mikä on kunkin rajoitustoimen merkitys.

– Suuri kysymys on, miten testaaminen ja jäljittäminen kompensoivat rajoituksia, joita nyt puretaan.

Kesäksi tautipiikki?

Aivelo ennustaa rajoitusten poiston ja raportissa mainittujen mallioletusten aiheuttavan kesäksi tautipiikkiä.

– On vaikea arvioida, miten rajoitukset vaikuttavat oikeasti taudin leviämiseen, ja kuinka tartuttavuusluku tulee kasvamaan kesän aikana.

Koronavirus ei asiantuntijoiden mukaan häviä koskaan, mutta se voi painua aika ajoin näkymättömiin.

– Tiedeyhteisön näkemyksen mukaan koronaviruksesta saattaa tulla tällainen kausivirus, jolla on oma vuodenaikavaihtelunsa maapallon eri puolilla. Kierros kierrokselta taudinkuva ehkä lievittyy, arvioi sosiaali- ja terveysministeriön strategiajohtaja ja mallinnusryhmän puheenjohtaja Liisa-Maria Voipio-Pulkki.

Epidemian hallinnan kannalta on olennaista myös se, kuinka pitkään vastustuskyky suojaa taudin jo sairastaneita.

– Emme pysty määrittelemään koronan turvapassia. Tämä on kiinnostavimpia ja epävarmimpia kysymyksiä pitkällä tähtäimellä, sanoo Voipio-Pulkki.

Mitä tapahtuu, jos rajoitteita ei pureta?

Jos rajoitteet säilytettäisiin ennallaan on mahdollista, että epidemia saataisiin paikallisesti Suomessa tyrehdytettyä. Tätä ei kuitenkaan haluta. Tartuntojen vähenemisen ja epidemian hidastumisen haittapuolena on epidemian pitkittyminen ja uuden suuren epidemian riski. Rajoituksia jouduttaisiin jatkamaan jopa vuosien ajan, siihen saakka kun rokote olisi kehitetty ja kaikkien saatavilla.

Tällä hetkellä optimistisimmatkin arviot ovat, että rokotteen laajamittaista käyttöä todennäköisesti joudutaan odottamaan vuosi tai pari.

Paine löytää rokote koronavirusta vastaan on kova. Eri puolilla maailmaa on jo tiedossa yli 120 rokoteaihiota ja meneillään on ainakin seitsemän ihmisillä tehtävää kliinistä koketta.

Viruksen etenemisen hidastamiseksi tehtyjen rajoitusten lieventämisellä ei ole merkitystä rokotetutkimusten aikatauluun. Taudin hallittu leviäminen saattaa kuitenkin helpottaa lupaavien rokotteiden testausta.

– Viruksen kiertäessä maailmalla on mahdollista tosielämän koeasetelmassa osoittaa rokotteen teho. Siinä mielessä rokotekehittäjän näkökulmasta voi olla hyväkin asia, että rajoituksia lievennetään, arvioi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylilääkäri Hanna Nohynek.

Sen sijaan, jos virustartunta tosielämässä olisi epätodennäköistä, jouduttaisiin harkitsemaan laboratorio-olosuhteissa tehtäviä altistuskokeita vapaaehtoisilla koehenkilöillä.

Toimivan rokotteen kannalta lupaavimmalta tällä hetkellä vaikuttaa Oxfordin virusvektorirokotteella tehty koe, jossa rokotetta annettiin reesusapinoille. Rokotetut apinat eivät sairastuneet lainkaan, sen sijaan rokottamattomat sairastuivat COVID-19-tautiin.

Tutkimustulos on hyvä, mutta siitä on vielä matkaa ihmisille sopivaan ja turvalliseen rokotteeseen.

– Britanniassa arvioidaan, että jos epidemia siellä jatkuu, he pystyvät nopeuttamaan kehitystyötä. Jos kaikki menee hyvin, niin syyskuuhun mennessä heillä voisi olla tuloksia rokotteen tehosta ja turvallisuudesta. Sen jälkeen alkaa viranomaislupien hakeminen ja tuotantokapasiteetin lisääminen, jotka vievät aikansa, Hanna Nohynek kuvailee.

Tilaa uutiset koronaviruksesta

Saat Ylen tärkeimmät koronavirusuutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Siirry tilaamaan

Luotettavia koronauutisia nopeasti suoraan puhelimeesi

Lataa Yle.fi-sovellus