Finnairille koronalisäbudjetti perjantaina – elvytyspaketti ja kuntien tuki jäävät odottamaan poliittisia päätöksiä kesän alkuun

Kuntien tuen suuruudeksi hallitus sopi jo aiemmin vähintään miljardi euroa. Talouden elvytyspaketin koko yhä arvoitus.

valtion talousarviot
Katri Kulmuni
Valtiovarainministeri Katri Kulmunin pohjaesitys neljänneksi valtion lisäbudjetiksi ei vielä sisällä ehdotuksia talouden elvytystavoiksi. Hallitus neuvottelee elvytyspaketin suuruudesta ja keinoista erikseen.Mikko Stig / Lehtikuva

Koronakriisin suuresta vaikutuksesta talouteen kertoo myös valtion lisäbudjettien määrä. Tavanomaisena vuotena toukokuussa annettaisiin vasta hallituksen ensimmäinen lisäbudjettiesitys. Nyt kesäkuun alussa on tulossa jo neljäs.

Hallituksen koronapäätöksenteko ei siis pysähdy maanantain ratkaisuihin rajoitusten lieventämisestä. Seuraavaksi tarvitaan ratkaisuja taloudesta ja työllisyydestä – Suomen elvytyksestä.

Finnairin tukeen keskittyvä lisäbudjettiesitys annetaan jo perjantaina. Esitys on siis järjestyksessään kolmas. Valtio varautuu lentoyhtiön pääomittamiseen sadoilla miljoonilla euroilla koronakriisin aiheuttamien talousvaikeuksien takia.

Valtiovarainministeriö julkisti tiistaina pohjaesityksen (siirryt toiseen palveluun) kesäkuun alussa annettavasta hallituksen neljännestä lisäbudjettiesityksestä.

Tiistain versiosta puuttuvat vielä poliittiset ratkaisut elvytyksestä ja kuntien miljardituesta. Tämän vuoksi pohjaesityksen määrärahojen suuruus jää vielä alle 200 miljoonan euron, mutta nousee myöhemmin miljardiluokkaan, kun esitystä täydennetään.

Paljon keskustellusta ravintoloiden tuesta hallitus antaa esityksensä torstaina. Ylen tietojen mukaan hallitus on esittämässä ravintoloille tukea kiinteisiin kuluihin ja palkkakuluihin.

Vuoden aiemmissa koronalisäbudjeteissa eduskunta on tukenut etenkin yrityksiä sekä suorilla avustuksilla että lainamahdollisuuksia lisäämällä. Suorat avustukset ovat yrityksille tietysti mieluisampia, koska niitä ei tarvitse maksaa takaisin.

Avustuksia on jaettu etenkin Business Finlandin sekä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten kautta (ely-keskukset).

Myös sosiaaliturvan ja viranomaisten toiminnan rahoittamiseen on annettu lisää rahaa lisäbudjettien kautta.

Hallitus sorvaa vielä talouden elvytyspakettia

Hallitus siis neuvottelee vielä kesäkuun alkuun mennessä, miten ja kuinka paljon taloutta neljännellä lisäbudjetilla elvytetään.

Elvytyspaketilla pitäisi parantaa talouskehitystä jo tänä vuonna. Eli talouden rattaat pitäisi saada jälleen pyörimään. Keinoiksi on monenlaisia ehdotuksia.

Vasemmistoliiton puheenjohtaja, opetusministeri Li Andersson esitti vappuna erityistä elvytysseteliä. Kaikille suomalaisille jaettaisiin sadan euron “elvytysseteli”, joka olisi käytettävissä kulttuuri- ja palvelualoilla, kuten kivijalkakaupoissa, keikkapaikoilla, ravintoloissa ja parturi-kampaamoissa.

Vihreiden puheenjohtaja, sisäministeri Maria Ohisalo puolestaan vaati vappupuheessaan, että elvytysrahalla pitäisi rakentaa hiilineutraalia hyvinvointivaltiota. Ohisalon mukaan elvytystoimilla pitäisi nostaa ihmisiä pois taloudellisesta ahdingosta ja auttaa torjumaan ilmastokriisiä.

Valtiovarainministeriö ja työministeriö saavat perjantaina Helsingin yliopiston työelämäprofessorin Vesa Vihriälän ryhmän raportin. Vihriälän ryhmä etsii keinoja, joilla Suomi palautetaan kasvun, korkean työllisyyden ja kestävän julkisen talouden uralle koronakriisin jälkeen.

Vihriälän ryhmän pohdintoja hyödynnetään myös elvytyspaketin valmistelussa.

Kesän elvytyslisäbudjetin lopullinen suuruus on siis vielä arvoitus. Maltillisetkin arviot vaihtelevat kahdesta kolmeen miljardiin euroon, mutta suurempiakin miljardimääriä on väläytelty.

Käytännössä kaikki lisämäärärahat kasvattavat suoraan saman verran valtion velkaa.

Tiehankkeet ja korjausrakentaminen ovat nopeita elvytyskeinoja

Perinteisesti esimerkiksi teiden korjaus ja rakentaminen ovat elvytyskeinoja, jotka on helppo käynnistää nopeasti. Liikennehankkeista valtiolla on lista valmiina, vain rahoituspäätökset puuttuvat. Maailmanlaajuinen koronakriisi on pudottanut asfaltin hintaa yhden arvion mukaan 10 – 15 prosenttia.

Suuret ratahankkeet, joista viime aikoina on keskusteltu, tuskin ovat elvytyslisäbudjetissa mukana.

Suomi-rataa tai Turun tunnin junaa ei saada käynnistettyä riittävän nopeasti, jotta syntyisi nopeita elvytysvaikutuksia. Tosin Turun tunnin juna -hankkeen yksi osa, Espoon kaupunkirata, olisi kyllä ripeämmin käynnistettävissä.

Korjausrakentamisen ja asuntorakentamisen tuet ovat myös perinteisiä elvytystapoja. Tällä hetkellä suurten rakentajien into uusien asuntojen rakentamiseen voi olla laantunut, koska vanhojakin asuntoja on vielä myymättä.

Yleiskuva
Hallitus varautuu sijoittamaan lisää rahaa Finnairin osakkeiden ostoon ja muuhun pääomitukseen. Koronaviruksesta johtuvat tappiot ovat kuluttaneet yhtiön omia pääomiaMikko Koski / Yle

Finnairin tukemiseen erillinen lisäbudjetti jo perjantaina

Hallitus antaa tämän viikon perjantaina erillisen Finnair-lisäbudjetin vielä ennen kesän elvytyslisäbudjettia. Tällä järjestyksessään valtion kolmannella lisätalousarviolla on tarkoitus tukea kansallisen lentoyhtiön selviämistä koronakriisissä.

Hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta on puoltanut, että hallitus hakee eduskunnalta enintään 700 miljoonan euron suuruista valtuutta Finnairin pääomittamiseen.

Finnair suunnittelee keräävänsä osakeannilla 500 miljoonaa euroa lisää rahaa vanhoilta omistajiltaan. Valtio omistaa yli puolet lentoyhtiöstä, joten valtio sijoittanee lisää rahaa yhtiöön ainakin omistusosuutensa (55,8 %) verran eli noin 280 miljoonaa euroa.

Eduskunta on jo tähän mennessä tukenut Finnairia ja hyväksynyt lainojen valtiontakauksen enintään 600 miljoonan euron suuruisena.

Suomenkin vastuut lisääntyvät EU:n rahoitusjärjestelmissä

Suoraan käytettävien budjettimäärärahojen lisäksi Suomen valtion takausvastuut lisääntyvät, kun Euroopan unioni rakentaa tukijärjestelmiä koronaviruksesta kärsineille jäsenvaltioilleen.

Perjantain lisäbudjettiesityksessä hallitus ehdottaa eduskunnalle hyväksyttäväksi valtion takauksia Euroopan unionin koronakriisistä johtuville rahoitusjärjestelyille. Suomi on antamassa yhteensä noin 750 miljoonan euron takaukset Euroopan investointipankin (EIB) ja EU-komission uuden työllisyysrahaston (työttömyysriskien tilapäinen tukiväline SURE) varainhankintaan.

Myös suomalaisyritykset ovat hyödyntäneet Euroopan investointipankin lainoitusta.

Kunnille oma tukipakettia, ainakin miljardi euroa

Hallitus lupasi huhtikuussa, että kunnat saavat vähintään miljardin euron tukipaketin. Valtio esimerkiksi korvaa suoraan sairaanhoitopiireille koronakriisin aiheuttamia lisäkustannuksia muun muassa lisääntyneestä tehohoidosta.

Tämä lupaus on tarkoitus lunastaa elvytyslisäbudjetin eli neljännen lisäbudjetin yhteydessä. Hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle 4. kesäkuuta.

Eduskunnan jo hyväksymä huhtikuun, vuoden toinen lisäbudjetti oli poikkeuksellisen suuri. Määrärahojen loppusumma oli 3,6 miljardia euroa.

Silloin hallitus arvioi, että tänä vuonna valtion uuden lainan tarve on 12,7 miljardia euroa, mutta arviossa ei ole mukana vuoden myöhempiä lisäbudjetteja. Niinpä lainanoton tarve lisääntyy todennäköisesti vielä miljardien eurojen suuruusluokassa.

Lisäksi valtiovarainministeriö ennustaa kuntien velan lisääntyvän noin 3,5 miljardia euroa tänä vuonna.

Voit keskustella aiheesta keskiviikkoon kello 23 asti, klikkaa jutun alla olevaa painiketta.

Lue lisää:

Ylen tiedot: Hallitus esittää ravintoloille tukea kiinteisiin kuluihin ja palkkamenoihin – esitys annetaan torstaina

Lisää rahaa muun muassa suojavarusteisiin, kunnille ja alle 10-vuotiaiden lasten vanhemmille – tällainen on hallituksen historiallinen 3,6 miljardin lisätalousarvio

Oppositio kaipaa erityistukea ravintoloille – Rahan riittämistä oppivelvollisuuden pidentämiseen epäillään, koska valtion velka kasvaa

Jaetaanko veronmaksajien rahoittamia tukia koronan runtelemille yrityksille nyt liian vähän, tarpeeksi vai liikaa? Riippuu täysin, keneltä kysytään