Hannele Seitsonen soitti sitkeästi lääkäriaikaa – Hoitamattomien sydäntautien vuoksi menetetään ehkä enemmän elinvuosia kuin koronan takia

Koronan pelko pitää monet poissa sairaanhoidosta, vaikka pumppu pettäisi.

koronavirus
Hannele Seitsonen
"Minä kykenen puolustamaan itseäni. Moni kuitenkin lannistuu ensimmäisestä kiellosta ja asiat jäävät hoitamatta", Hannele Seitsonen sanoo.Juhani Lehto

Näinä aikoina monen sairauden hoito viivästyy. Se herättää tällä hetkellä suurta huolta terveydenhuollossa.

Kiireetöntä hoitoa on vähennetty, mutta osa ihmistä ei mene hoitoon silloinkaan, kun päivystykseen pitäisi lähteä välittömästi. Samaan aikaan osa pitkäaikaissairaista taas jättää menemättä kontrollikäynnille, vaikka aika olisikin tarjolla.

Jälkilasku tästä kaikesta voi olla suuri.

Kiireettömän hoidon saanti vaihtelee eri puolella Suomea

Hämeenlinnalaisella Hannele Seitsosella on aortan laajentuma, eli sydänsairaus, joka vaatii säännöllistä seurantaa. Vuosi sitten päätettiin, että seuraava kontrollikäynti erikoissairaanhoidossa on tänä keväänä, oireiden hälyttäessä nopeamminkin. Jos tilanne on tulevassa kontrollissa vakaa, tarkistusten väliä voidaan harventaa pariin vuoteen.

– Nyt oireita on ollut normaalia enemmän, ei kuitenkaan vielä niin, että pitäisi lähteä piipaa-autolla sairaalan päivystykseen, Seitsonen sanoo.

Normaaliaikana hän kertoo aina saaneensa hyvissä ajoin seurantakäyntikutsun, mutta tänä koronakeväänä sitä ei ole kuulunut. Niinpä 71-vuotias dosentti, entinen opetus- ja kulttuuriministeriön taideyksikön johtaja, soitti terveysasemalle saadakseen kardiologille eli sydänlääkärille lähetteen.

– Käsittääkseni sairaanhoitaja ei katsonut potilastietojani, vaikka kerroin, mistä sairaudesta on kysymys. Hän vastasi, että seurantakäyntiaikoja ei anneta koronatilanteen vuoksi. Tiukkasin uudestaan, onko se todella totta, että mitään aikoja ei anneta. Vastaus oli, että ei anneta, Seitsonen kertoo.

Hannele Seitsonen
Seitsosta surettaa ihmisten eriarvoisuus: "Työterveyshuollossa tutkimuksiin pääsy olisi ollut itsestään selvää."Juhani Lehto

Seuraavaksi hän soitti Hämeenlinnan johtajaylilääkärille, joka ohjasi soittamaan avosairaanhoidon ylilääkäri Outi Hämäläiselle. Myös hänelle Seitsonen kertoi sydäntaudistaan ja toiveestaan saada lähete kontrolliin ja myös ultraäänitutkimus.

– Pyysin myös häntä katsomaan potilastietoni, joista tilanne on nähtävissä, Seitsonen sanoo.

Seitsonen kertoo myös kysyneensä ylilääkäriltä, eikö aikaa todellakaan saa, vaikka media toistaa viestiä, että terveydenhuollossa ollaan huolissaan, kun kiireettömät potilaat eivät hakeudu hoitoon.

– Ylilääkäri vetosi valtiolta tulleisiin ohjeisiin ja sanoi, että niitä noudatetaan. Aikaa ei saa, eikä asialle voi mitään. Lisäksi hän muistutti minua siitä, että vastaanottokäyntiin voi liittyä myös tartuntavaara, mikä on minulle riski, Seitsonen kertoo.

Puhelun lopuksi lääkäri kuitenkin lupasi selvittää, olisiko mahdollista, että terveyskeskuslääkäri voisi soittaa Seitsoselle. Näin seuraavana päivänä tapahtuikin.

– Luvattiin sentään selvittää se, josko lääkäri soittaisi, Seitsonen ihmettelee.

Avosairaanhoidon ylilääkäri Outi Hämäläinen pahoittelee sitä, että sairaanhoitaja ei tarkemmin kysynyt, mistä asiasta tarkalleen on kysymys. Sen lisäksi hän on pahoillaan myös siitä, että hoitaja ei toiminut annettujen ohjeiden mukaisesti.

– Olemme antaneet ohjeet, että potilaan kontrollitarpeet tulee arvioida. Katsomme, voidaanko kontrolli hoitaa jotenkin muuten kuin käymällä paikan päällä. Vai olisiko käynti turvallista siirtää vähän myöhemmäksi. Mutta jos tilanne sitä vaatii, on myös mahdollista ottaa potilas vastaanotolle.

Hänen ja Seitsosen välillä käydystä keskustelusta ylilääkäri Hämäläinen sanoo, että hän ei voinut katsoa potilastietoja, koska ei ollut silloin potilastietojärjestelmän lähellä. Hän kiistää sanoneensa, ettei aikaa saa.

– Sanoin, että meillä ei ole samalla lailla aikoja antaa kuin normitilanteessa, mutta aina se tilanne arvioidaan.

Pääsihteeri Tuija Brax, Suomen sydänliitto
Olemme käynnistäneet kampanjan, jossa muistutetaan, että hoitoon on poikkeusaikoinakin hakeuduttava, Tuija Brax sanoo.Petteri Bülow / Yle

Suomen Sydänliiton pääsihteeri Tuija Brax sanoo, että Seitsosen kertomus kuulostaa osin tutulta.

– Ympäri Suomea tulee viestejä, ettei aikoja saa. Toisaalta hoitohenkilökunnalta tulee erittäin huolestuttavia viestejä, että ihmiset peruuttavat aikojaan, eivätkä varaa sovittuja tarkastuksiaan. Olemme yhteistyössä Suomen Kardiologisen Seuran kanssa käynnistäneet kampanjan, jossa muistutetaan, että hoitoon on poikkeusaikoinakin hakeuduttava.

Brax kuitenkin muistuttaa siitä, että on myös sellaisia terveysasemia, joissa pitkäaikaissairaiden perään aktiivisesti soitetaan ja hoidosta huolehditaan. Tilanne vaihtelee eri puolilla Suomea.

Myös kiireellistä hoitoa jätetään väliin

Korona-ajan ilmiöihin kuuluu Sydänliiton ylilääkäri Anna-Mari Hekkalan mukaan myös se, että ihmiset eivät koronaviruksen pelossa uskalla tulla sairaalaan silloinkaan, kun sinne olisi jo kiire.

He noudattavat liian hyvin “pysyttele kotona” -ohjetta, vaikka rintaan sattuisi ja oireet tuntuisivat vakavilta.

– Sydäninfarkti vaatii päivystyksellistä hoitoa. Kun tulee uusi rintakehän alueen oire, pitää toimia nopeasti. Nyt on jo nähtävissä se, että osa potilaista on odottanut liian kauan sairaalan menoa, ja sydänlihas on jo saattanut vaurioitua.

Ylilääkäri Anne-Mari Hekkala, Suomen sydänliitto
Ylilääkäri Anne-Mari Hekkalan mukaan jo nyt on nähtävissä se, että osa potilaista on odottanut liian kauan sairaalan menoa, Petteri Bülow / Yle

Sydänliitossa ja Suomen Kardiologisessa Seurassa ollan tilanteesta hyvin huolissaan.

– Kardiologisessa seurassa arvioidaan, että sairaaloissa on 30–40% vähemmän akuutteja sydäninfarktipotilaita hoidettavana nyt kuin normaaliaikana. Meillä voi olla enemmän menetettyjä elinvuosia sydäntautien kuin koronaviruksen takia, Sydänliiton pääsihteeri Tuija Brax sanoo.

Asiointi lääkärillä on romahtanut

Kiireellisen ja kiireettömän hoidon väheneminen näkyy myös Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen (THL) tilastoissa. (siirryt toiseen palveluun)Sairauden hoitoon liittyvä asiointi terveyskeskuslääkärin kanssa on puolessa vuodessa romahtanut.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Pahimmillaan se, että hoito vähenee ja viivästyy, tarkoittaa Sydänliiton ylilääkärin Anna-Mari Hekkalan mukaan hengen vaaraa.

– Sydän- ja verisuonisairaudet ovat suomalaisten yleisin kuolinsyy. Vuonna 2018 niihin kuoli lähes 20 000 ihmistä. Tämän luvun ei pidä koronaviruksen takia kasvaa. Sydänliitossa teemme kaikkemme sen eteen, että se mieluummin vähenisi.

Myös sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö Kirsi Varhila (siirryt toiseen palveluun) huomautti vastikään, että kun vastaanottokäynnit vähenevät, monen pitkäaikaissairauden, kuten sydäntautien, seuranta ja hoito laiminlyödään. Näin hoidon aloittaminen voi viivästyä, sairaus pahentua ja hoidon ennuste huonontua.

Varhilan mukaan pitkäaikaissairauksien seurantaa ja hoitoa ei koronavirustilanteessa pidä lykätä ja pitkäaikaissairauksista kärsivien on päästävä hoitoon.

Hannele Seitsonen
Entisenä virkamiehenä olen tottunut ottamaan asioista selvää, Hannele Seitsonen sanoo.Juhani Lehto

Hannele Seitsosen huoli on nyt poistunut. Seuraavana päivänä, keskusteltuaan ylilääkäri Hämäläisen kanssa, hän sai puhelun ja ohjeen olla yhteydessä kardiologian poliklinikkaan. Siellä taas sanottiin, että kutsu kontrolliin on juuri lähtenyt.

– Minun asiani hoitui ja kykenen selvittämään ja puolustatumaan itseäni. Olen sitkeä ja soitin monta puhelua. On kuitenkin monia ihmisiä, jotka lannistuvat ensimmäisestä kiellosta, asiat jäävät hoitamatta, kenties huonoin seurauksin, Seitsonen muistuttaa.

Häntä surettaa myös ihmisten eriarvoisuus.

– Jos olisin vielä työterveyshuollon piirissä, kontrolliin ja tutkimuksiin pääsy olisi ollut nopeaa ja itsestäänselvää, Seitsonen sanoo.

Ylilääkäri Outi Hämäläinen sanoo, että Seitsosen tapaus oli muistutus, kuinka tärkeää on noudattaa annettuja ohjeita tarkasti.

Lue myös:

Korona siirsi tuhansien suomalaisten kiireettömät leikkaukset ja hätisti ihmiset vastaanotoilta – haitta voi olla isompi kuin koronan vaikutukset

Koronan varjossa muhii hoitopommi – Pahin skenaario on, että riskiryhmien potilaat jäävät hoidotta pitkäksi aikaa

Koronavirus heitti kuoleman kasvoillemme – samaan aikaan moni läheinen ei ehkä pääse saattamaan kuolevaa rajan yli

Voit keskustella aiheesta jutun lopussa 7.5. klo 23 asti.

Tilaa uutiset koronaviruksesta

Saat Ylen tärkeimmät koronavirusuutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Siirry tilaamaan

Luotettavia koronauutisia nopeasti suoraan puhelimeesi

Lataa Yle.fi-sovellus