Korona kiristää kuntien taloutta entisestään – Kaakkois-Suomen kansanedustajat eivät silti lämpene kuntaliitoksille

Enemmistö Ylen kyselyyn vastanneista pitää koronakriisiä huonona ajankohtana kuntaliitospohdinnoille.

kuntaliitokset
Mikkelin keskussairaalan päivystyksen ulko-ovella sairaalan työntekijöitä sekä koronateltta.
Koronavirus aiheuttaa lisää kustannuksia sairaaloiden kautta kunnille.Esa Huuhko / Yle

Yle kysyi Kaakkois-Suomen kansanedustajilta huhtikuun lopulla, lisääkö koronan myötä kiristyvä taloustilanne painetta kuntaliitoksille Kaakkois-Suomessa.

Kyselyyn vastasi yhdeksän edustajaa vaalipiirin 17 kansanedustajasta. Heistä kaksi kannatti kuntaliitoksia, neljä vastusti ja kolme ei osannut vastata.

Korona rokottaa julkistaa taloutta sekä valtion että kuntien puolella. Kunnissa ainakin verotulot vähenevät lomautusten, irtisanomisten ja konkurssien myötä. Myös sosiaali- ja terveysmenojen kasvu kaatuu kuntien syliin ainakin osittain.

Kuntaliitosten kannalla olivat perussuomalaisten Jani Mäkelä ja Sheikki Laakso.

Kuntaliitoksia vastustivat kyselyssä Ano Turtiainen (ps.), Ari Torniainen (kesk.) sekä Paula Werning (sd.) ja Anneli Kiljunen (sd.)

Ville Kaunisto *(kok.)ja *Jukka Kopra (kok.) sekä Niina Malm (sd.) eivät osanneet ottaa kantaa asiaan.

Yhdeksästä edustajasta kaksi kannattaa kuntaliitoksia koronaviruksen aiheuttamien talousvaikeuksien takia.
Yle

Jani Mäkelä (ps.) perustelee liitosmyönteistä kantaansa monien kuntien valmiiksi heikolla taloudella.

– Jo ennen koronaa tilanne oli sellainen, että ainakaan kaikki alueen kunnat eivät tulisi selviämään monia vuosia itsenäisenä, perustelee Mäkelä.

Sheikki Laakso (ps.) pitää selvänä, että kuntaliitoskeskustelu viriää, mutta on epävarma lopputulemasta.

– On sanomatta selvää, että tällaisiä keskusteluja joudutaan käymään. Se, tehdäänkö niitä, on sitten toinen juttu.

Ensin pitää keskittyä koronakriisiin

Paula Werning (sd.) pitää selvänä, että kuntienkin talous kiristyy, mutta ei pidä ajankohtaa kuntaliitoksille otollisena.

– Nyt pitää keskittyä siihen miten pystytään kuntia tukemaan toukokuussa annettavassa lisätalousarviossa. Kuntaliitokset ovat yksi ratkaisu, mutta en näe että se olisi ajankohtaista Kymenlaaksossa.

Ari Torniainen (kesk.) pitää kuntaliitoksia vääränä lähestymistapana kriisin keskellä.

– Nyt on tärkeintä joka tasolla keskittyä koronatilanteeseen ja siitä selviämiseen. Kunnat ovat todella vaikeassa taloudellisessa tilanteessa epidemian vuoksi.

Myös Ano Turtiainen (ps.) katsoo, että kuntaliitokset ovat väärä tie kuntien talouden korjaamiseksi koronakriisin aikana ja jälkeen.

– Minä uskon ja toivon maailman muuttuvan koronan myötä sellaiseksi, että maaseutu elää ja voi hyvin. Omavaraisuus nousee koko yhteiskunnassa arvoonsa ja sitä kautta tarve kuntaliitoksille sulaa pois, Turtiainen sanoo.

Anneli Kiljunen (sd.) muistuttaa, että kuntien tilanne Kaakkois-Suomessakin on hyvin erilainen. Hän odottaisi hallituksen tukipakettia kunnille.

– Kriisi on vasta aluillaan ja todellinen vaikutus nähdään pidemmällä aikavälillä. Sen vuoksi kuntien ei ole syytä lähteä nyt suunnittelemaan kuntaliitoksia

Liitosten vaikutus yhteishenkeen askarruttaa

Jukka Kopra (kok.) ei ota kantaa kysymykseen, mutta arvioi kuntien olevan vaikeuksissa, etenkin jos kriisi pitkittyy.

– Vaikea ruveta ennustamaan, mitä voisi missäkin kunnassa tapahtua, mutta johtopäätöksiä voi tehdä katsomalla kuntien talouslukuja ja ennusteita tuleville vuosille.

Ville Kaunisto (kok.) jättää myös vastauksen avoimeksi, mutta ei lämpene suoraan kuntaliitoksille.

– Kokemukseni kuntaliitosten vaikutuksesta yhteishenkeen eivät ole vielä vakuuttaneet minua. Tässäkään tilanteessa arvuuttelu ei auta, vaan tulevaisuus tulee kertomaan enemmän vaihtoehdoista.

Myös Niina Malm (sd.) jättää kantansa vielä auki.

– Tilanne on täysin auki ja jos sen joku ratkaisee niin kunnat itse. Valtion on nyt turvattava jo valmiiksi vaikeassa tilanteessa olevia kuntia ja turvattava peruspalveluiden saanti kaikille kansalaisille.