1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. valmiuslaki

Hallitus luopuu hoitajien määräämisestä pakolliseen työhön, nimilista ehdittiin kerätä: "Odotettiin pahempaa"

Hoitajia tai lääkäreitä ei ole tarvinnut määrätä pakolliseen työhön, kun koronaepidemia on jäänyt pelättyä lievemmäksi.

valmiuslaki
Sairaanhoitaja Mia ja lääkäri odottavat potilaita Malmin korona-asemalla.
Terveydenhuollon henkilöstöä ei ole tarvinnut velvoittaa pakolliseen työhön missään päin Suomea. Sairaanhoitaja ja lääkäri odottivat potilaita Malmin korona-asemalla huhtikuussa.Mårten Lampén / Yle

Hallitus purkaa nyt rajoituksia ja luopuu järeimmistä keinoista, kun koronavirus on levinnyt Suomessa odotettua hitaammin.

Yksi raskaista keinoista oli hoitajien ja lääkärien määrääminen pakolliseen työhön. Sitä ei ole kuitenkaan tarvittu missään päin Suomea.

Kyse olisi ollut kahden viikon työjaksosta, johon olisi tautihuipun aikana voitu määrätä ainakin eläkkeelle jääneitä, vielä opiskelemassa olevia tai yksityisellä puolella työskenteleviä hoitajia ja lääkäreitä. Työvelvoite koski 18–67-vuotiaita.

Sama työntekijä olisi ollut mahdollista määrätä töihin vielä kahdeksi lisäviikoksi eli kaikkiaan neljäksi viikoksi. Määräykset olisi annettu poikkeusoloihin tarkoitetun valmiuslain nojalla.

Neuvotteleva virkamies Elina Isoksela työ- ja elinkeinoministeriöstä (TEM) sanoo, että terveydenhuollon henkilökunnan työvelvollisuus oli äärimmäinen keino, jolla valmistauduttiin pahimpaan.

– Maaliskuussa kukaan ei tiennyt mikä on tilanne toukokuussa, silloin odotettiin tautihuippua. Kun katsottiin muita Euroopan maita, ainakin itse odotin paljon pahempaa. Minulle tämä on ollut yllätys, sanoo Isoksela.

Hallitus kertoi maanantaina jatkavansa edelleen viiden muun poikkeusoloihin tarkoitetun valmiuslain pykälän käyttöä, mutta terveydenhuollon työvelvoitteen sisältävästä lain 95. pykälästä ei enää annettu jatkamisasetusta.

– Tässä tautitilanteessa sille ei ole ollut tarvetta. Sitä osoittaa, että työmääräyksiä ei ole jouduttu antamaan, vaikka työvelvollisuus on käytössä, Isoksela sanoo.

– Jos katsoo potilasmääriä, niin Helsingin ja Uudenmaan tilanne on kuormittavin, ja sielläkin on pärjätty ilman työvelvollisia.

Töihin olisi määrätty vuoroihin valmista henkilöstöä

Työvelvoitteen piirissä olevista on kerätty alustava rekisteri, josta olisi voitu tautihuipun aikana etsiä henkilökuntaa töihin. Kyse olisi ollut tilanteista, joissa henkilökuntaa ei olisi muuten riittänyt töihin potilaiden määrän kasvun ja hoitajien sairastumisten takia.

Töihin olisi Isokselan mukaan voitu määrätä eläkeläisten ja opiskelijoiden lisäksi esimerkiksi yksityisillä lääkäriasemilla tai työterveydehuollossa työskenteleviä sekä terveydenhuollon ja lääketieteen opettajia ja tutkijoita. Kaikkiaan työvelvoite koski 17:ää terveydenhuollon ammattiryhmää, kuten myös esimerkiksi lähi- ja hammashoitajia.

Tarkoitus oli saada työvuoroihin suoraan valmista henkilöstöä, joten Isokselan mukaan tähtäimessä eivät olleet toisille aloille päätyneet tai alaa vaihtaneet hoitajat.

Isoksela on valmistellut TEMissä valmiuslain pykälän 95 ja työvelvollisuusrekisterin käyttönottoa.

Työvoimaviranomainen olisi voinut hätätilanteessa määrätä hoitajan työhön myös toiselle paikkakunnalle valmiuslakiin nojaten.

Työvelvoite voidaan ottaa uudelleen käyttöön

Elina Isoksela sanoo, että jos koronatartunnoissa tapahtuu käänne, voidaan työvelvoite ottaa uudelleen käyttöön.

– Valmiutta pidetään yhä yllä, jos vaikka syksyllä joudutaan ikävään tilanteeseen.

Isokselan mukaan tilanne on ollut korona-aikana vaikein vanhustenhoidon puolella, jonne olisi myös voitu määrätä henkilökuntaa valmiuslain pykälän nojalla. Hän korostaa, että työvelvoite ei ole kuitenkaan pitkäaikainen ratkaisu, koska kyse on yhden työntekijän enimmillään neljän viikon työstä.

Terveydenhuollon työvelvoite jäi koronakriisin alussa maaliskuussa perustuslakivaliokunnan hampaisiin, joka oli huolissaan työvelvollisten aseman ja oikeuksien suojaamisesta.

Isokselan mukaan vaikeudet eduskunnassa eivät ole syynä pykälän käytöstä luopumiseen nyt. Maaliskuista eduskuntaan jumittumista hän selittää kiireestä johtuneilla säädösteknisillä syillä.

Lue lisää:

Miten pitkälle hallitus voisi mennä poikkeuskeinoissaan? Katso lista mitä hallitus jo tekee ja mikä olisi mahdollista

Lue seuraavaksi