1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. koronavirus

Analyysi: Suomi on tullut koronakriisissä saranakohtaan, ja alkaa tasapainoilu terveyden ja talouden välillä

Suomi on aloittanut ulospääsyn kriisistä. Tie on pitkä eikä oikoteitä ole, kirjoittaa Ylen taloustoimittaja Janne Toivonen.

Rajoitusten avaamisesta ja kiristämisestä voi tulla arkipäivää. Kuva: Heikki Saukkomaa / Lehtikuva

Suomi on tullut koronakriisin ensimmäiseen saranakohtaan.

Kriisin yllättävin, akuutein ja uhkaavin ensivaihe kesti maaliskuun puolivälistä vappuviikolle asti. Opeteltiin jatkuvaa käsienpesua, ja tutut asiat ympärillä menivät pikavauhtia säppiin. Enää ei menty mummolaan eikä pitsalle.

Nyt tuota säppiä aletaan avata.

Suomi näyttää hoitaneen akuutin kriisivaiheen onnistuneesti. Sairaalat ja teho-osastot eivät ole täyttyneet. Kuolleita on tullut samankaltaisiin maihin verrattuna erittäin vähän. Kriisivalmiuteen vuosisatoja koulittu epäsosiaalinen kansakunta on suoriutunut perustehtävästä erinomaisesti.

Mutta onnistumisella on kaksi hintalappua: rahallinen ja inhimillinen.

Joukkoeristäytyminen syö lompakkoa: valtio velkaantuu, 150 000 ihmistä on lomautettu, rajoitukset vievät kohti konkursseja ja leikkauksia. Kolikon inhimillisellä puolella etäkoulut ovat hyvin toimiessaankin varjoja lähiopetuksesta, ikäihmisten ja vammaisten koti- ja tukipalvelut kärsivät eikä kansa liiku vaan lihoo ja panttaa lääkärikäyntejä.

Totta kai rajoituksia puretaan heti kun voidaan. Vaihtoehtoa ei ole.

Ei talous vai terveys, vaan talous ja terveys

Korona on kuitenkin pitkä riesa, ellei yllättäviä käänteitä tule.

Tämä on ikävin uutinen kansliapäällikkö Martti Hetemäen työryhmän maanantaina julkistetussa tilanneraportissa.

Epidemia pysähtyy vain laumasuojaan tai tehokkaaseen rokotteeseen. Vaikka Suomi on saanut epidemiasta väliaikaisesti otteen, rajapuomeja ei voi sännätä avaamaan eikä kotona oloa pääajanvietteenä lopettaa.

Virus vaanii nurkan takana. Politiikalla voi vain ohjata sen kulkua, ei padota. Teki Suomi niin tai näin, korona on todennäköisesti läsnä elämässämme vielä ainakin ensi syksyn ja talven – ehkä paljon pitempäänkin.

Saranakohtaa seuraa kuukausien tasapainottelu kahdella asialla.

Taloudella ja terveydellä.

Rajoituksia avataan pienin askelin, eli talouteen puhalletaan happea. Samalla pitää varoa, ettei liekki leimahda.

Sillä kun rajoituksia poistetaan, tartuntoja tulee vääjäämättä lisää. Jokainen tartunta lisännee yhteistä vastustuskykyä, mikä on tärkeä tie kohti normaalia. Mutta myös hoidon tarve lisääntyy. Yhteiskuntaa voidaan avata vain niin paljon, etteivät sairaalat täyty.

Neljän sanan linja: helpommin sanottu kuin tehty

Suomi siirtyy nyt hybridistrategian eli neljän sanan aikaan: testaa, jäljiltä, eristä, hoida.

Tämä tarkoittaa, että tartuntoja seulotaan yhä useammilla testeillä, lähikontaktissa olleita jäljitetään puhelinsovelluksen avulla ja altistuneiden sekä riskiryhmäläisten eristäytymiset jatkuvat.

Se on helpommin sanottu kuin tehty.

Puhelinsovellus saataneen käyttöön aikaisintaan syksyksi. Sen pilotointi on juuri alkamassa Vaasan keskussairaalassa, ja pilotoinnista saatu tieto on määrä pureskella juhannukseen mennessä. Sen jälkeen pitää odottaa vielä ainakin kuukausi tai kaksi, ennen kuin sovellus olisi kansalaisten ladattavissa.

Tartuntaketjujen kattava jäljittäminen vain ihmisvoimin on luultavasti mahdotonta, kun rajoituksia puretaan. Tarvitaan automatiikkaa.

Jäljittäminen on kytköksissä testaamisen lisäämiseen, ja toisinpäin. Testattavia ei kannata valita satunnaisesti kadulta, vaan kytkeä testaaminen altistumisiin ja tartuntaepäilyihin, kuten on tehtykin. Riskiryhmien eristäminen puolestaan on sitä hankalampaa, mitä enemmän yhteiskuntaa avataan. Pelkkä maskisuositus julkisilla paikoilla ei ratkaise ongelmaa.

Avainasemassa on myös R0-luvun eli tartuttavuusluvun arvioiminen.

Nyt Suomi on pääministeri Sanna Marinin (sd.) mukaan luvussa 0,8 – eli yksi sairastunut tartuttaa keskimäärin 0,8 muuta ihmistä. Nyt sovitut rajoitusten purkamiset nostanevat luvun ainakin yhteen, ehkä päällekin. Kyky hoitaa kaikki sairastuneet ylittyy Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n mukaan laskennallisesti jossain 1,6–1,8:n välillä.

Oikoteitä ei ole

Perusfakta on edelleen huojentava, ja näin se sanotaan Hetemäen raportissa:

Herkästi tarttuva ja keskimäärin lieväoireinen virusinfektio.

Edellisen tärkein sanapari on keskimäärin lieväoireinen. Vakavat tapaukset korostuvat julkisuudessa, mutta nykynäkemyksen mukaan huomattavasti useampi sairastaa koronan tietämättään.

Paljon pahemminkin voisi olla.

Silti taloutta että terveyttä on punnittava koko ajan, viikosta toiseen. Yhtään oikotietä ei ole.

Rajoituksia ollaan valmiit tiukentamaan heti, jos puhallus sytyttääkin liekin. Eikä talouden elpyminen ole automaatio. Voi olla, että vienti vetää ja kansa kuluttaa vasta, kun sairauden pelko väistyy. Tämän epävarmuuden Hetemäen raportti sanoo suoraan.

Tasapainoilu jatkuu, kunnes epidemia on nujerrettu. Vasta sitten voidaan palata johonkin pysyvään.

Lue myös:

Hetemäen työryhmän koko raportti (PDF-tiedosto) (siirryt toiseen palveluun)

Näiden rajoitusten purkamisesta ja jatkamisesta hallitus päätti – katso koko lista tästä

Saako 1.6. mennä kaljalle tai syömään ravintolaan? Vastaus on toistaiseksi ehkä, jos ja mutta