Vakuutuksesi hinnan voi pian päättää tekoäly, joka ennustaa terveyttäsi ja seuraa ajotapaasi – algoritmikin oppii syrjimään, eikä anna vakuutusta kaikille

Suomessa myydään jo asiakkaan jatkuvaan seurantaan perustuvia vakuutuksia. Datan käyttö voi kuitenkin lisätä eriarvoisuutta.

tekoäly
Anonyymi mies pyöräilee pyöräkaistalla kaupungissa kesällä.
Vakuutus voi kannustaa esimerkiksi terveellisiin elämäntapoihin.YLE/Nella Nuora

Entä jos vakuutusyhtiöillä olisi pääsy tarkastelemaan nettisurffailujamme ja lenkkireittejämme?

Siitä ei oikeastaan olla kovin kaukana.

Luovutamme helposti tietoja itsestämme, jos siitä on meille pientäkin hyötyä (siirryt toiseen palveluun) (Väylävirasto). Annamme erilaisten sovellusten ja verkkosivujen kerätä jatkuvasti tietoa siitä, missä liikumme, mitä harrastamme ja ketä tapaamme.

Vakuutusyhtiöt hyödyntävät toiminnassaan jo nyt paikkatietoa ja tekoälyä. Ylen tietojen mukaan ne ovat myös kiinnostuneita kehittämään entistä älykkäämpiä vakuutuksia, jotka voisivat perustua asiakkaan jatkuvaan seurantaan.

Riskit ja hinnat voisi laskea tekoäly, ja oman vakuutuksensa hintaan voisi oikein käyttäytymällä vaikuttaa. Maailmalla tekoälyä hyödynnetään vakuutusalalla jo paljon.

Asiaan liittyy kuitenkin yksi suuri ongelma: tekoäly alkaa helposti käyttäytyä syrjivästi.

Jos riskit laskee tietokone, kaikki eivät ehkä saa vakuutuksia lainkaan.

Ajotapaa seurataan jo Suomessa

Muualla Euroopassa vakuutusala on erityisesti sijaintidatan hyödyntämisessä Suomea pidemmällä.

Esimerkiksi Isossa-Britanniassa kotivakuutuksen hinta voi olla sadan metrin päässä toisistaan olevissa asunnoissa aivan erilainen vaikkapa tulvariskin takia. Liikennevakuutuksissa taas käytetään autoihin asennettavia paikantimia, jotka tarkkailevat, missä autolla ajetaan ja miten.

Kysyimme kuudelta suomalaiselta vakuutusyhtiöltä, miten ne hyödyntävät paikkatietoa toiminnassaan.

Henkilö selaa matkapuhelimella vakuutusyhtiön nettisivuja.
Vakuutettavan kohteen sijainti vaikuttaa esimerkiksi kotivakuutuksen hintaan.Jarkko Riikonen / Yle

Kaikki kertoivat keräävänsä sijaintidataa itse sekä käyttävänsä kolmannen osapuolen keräämiä tietoja. Vakuutuksen hintaan vaikuttavat kuitenkin enimmäkseen vain asiakkaan itsensä kertomat osoitetiedot.

Fennian yhteistyökumppani Bassadone Insurance Services tarjoaa puhelinsovellusta hyödyntävää ajotapavakuutusta, jossa säästävästä ajotavasta voi saada alennusta.

Pisimmällä paikkatiedon ja muun datan hyödyntämisessä näyttää kuitenkin olevan Lähitapiola.

Se on Ylen haastattelemista vakuutusyhtiöistä ainoa, joka kertoi hyödyntävänsä ajoittain myös asiakkaidensa reaaliaikaista sijaintitietoa. Kun esimerkiksi Lähitapiolan digitaalisia palveluita käytetään ulkomailla, asiakkaalle tarjotaan myös ulkomaan matkahätäpalvelua.

Lähitapiola tarjoaa myös älyhenkivakuutusta, joka kannustaa asiakasta terveellisiin elämäntapoihin.

Suuri osa Ylen haastattelemista vakuutusyhtiöistä kertoi kartoittavansa mahdollisuuksia datan ja teknologian laajempaan hyödyntämiseen.

"Kaikkea, mikä vaikuttaa terveyteen, voitaisiin kartoittaa"

Pelkällä datalla vakuutusyhtiöt eivät kuitenkaan tee mitään, vaan sen perkaamiseen tarvitaan algoritmi tai tekoäly. Sitä myy vakuutusyhtiöille Suomessa esimerkiksi yhdysvaltalainen paikkatietojätti Esri.

– Paikkatietoa voitaisiin hyödyntää vakuutusalalla paljon laajemminkin, jos kuluttajat olisivat siihen valmiita, sanoo Esri Finlandin teknologiajohtaja Ilkka Suojanen.

Suomessa yleinen ilmapiiri datankäytön suhteen on Suojasen mukaan varovainen. Hänen mielestään hyvätkin ideat torpataan helposti katsomalla asiaa liikaa vain yksityisyydensuojan näkökulmasta.

Matkapuhelinverkon tukiasema.
Paikkatietoa voidaan kerätä gps:n lisäksi myös esimerkiksi mobiilitukiasemien avulla.Jarkko Riikonen / Yle

Aiheesta on Suojasen mukaan käyty alan sisällä paljon keskustelua. Esimerkiksi mahdollisuutta kartoittaa ihmisen elinympäristöä koko elämän ajalta on pohdittu.

– Kaikkea, mikä voi vaikuttaa terveyteen, voitaisiin kartoittaa. Missä olet ollut töissä, ja onko elinympäristössäsi ollut esimerkiksi teollisuutta. Niiden tietojen avulla voitaisiin ennustaa terveyteen liittyviä asioita, Suojanen sanoo.

Meihin voidaan vaikuttaa datan avulla

Dataetiikkaan perehtynyt filosofi Maija-Riitta Ollila muistuttaa, että tekoälyn käyttö ei ole eettisesti ongelmatonta. Hän tietää, mitä tarkalla datalla pystytään tekemään.

– Haluammeko yhteiskunnan, jossa on mahdollista valvoa ajatteluamme, elämäntapojamme ja kaikkea toimintaamme? hän kysyy.

Ollilan mukaan olemme tottuneet luovuttamaan dataa erittäin helposti ja melko pienellä hinnalla. Olemme valmiita antamaan yksityiskohtaista tietoa elämästämme, jos saamme esimerkiksi juuri meille räätälöidyn palvelun, kuten suosituksia tekevän treenisovelluksen.

– Tuntuu houkuttelevalta, että sovellus käyttää minun rekisteröimääni dataa. Silloin palvellaan juuri minun tarpeitani. Kun houkuttimia on valtava määrä, tietojen luovuttamisen kynnys madaltuu.

Kännykkän selaamista Jyväskylän keskustassa.
Sallimme sovelluksille helposti esimerkiksi sijaintitietojen keräämisen pientäkin hyötyä vastaan.Niko Mannonen / Yle

Tietomme ovat netissä kauppatavaraa, ja niistä yhdistellään tarkkoja profiileja meistä eri tarkoituksiin. Näitä tietoja voivat hankkia käyttöönsä myös vakuutusyhtiöt.

Ollilan mukaan juuri näiden tietojen avulla voidaan myös muokata ihmisten käyttäytymistä.

– Tällainen vaikuttaminen on arkipäivää esimerkiksi Kiinassa, jossa ihmisiä voidaan valvoa ja uudelleen kouluttaa, jos heillä on maan johdon mielestä epäsoveliaita näkemyksiä tai elämäntapoja. Herää kysymys, miten liberaalin yhteiskunnan haluamme.

Ollila muistuttaa, että samoilla keinoilla onnistuttiin vaikuttamaan Yhdysvaltojen vuoden 2016 presidentinvaalien ja brittien brexit-äänestyksen tuloksiin.

Tekoäly syrjii osaa meistä

Tällä hetkellä lähempänä on Ollilan mukaan kuitenkin tilanne, jossa tietojamme käyttävät esimerkiksi rekrytoijat ja vaikkapa juuri vakuutusyhtiöt.

– Jos oma elämä on kaikin puolin sankarillinen ja esimerkillinen suoritus, suurempaa huolta ei välttämättä ole.

Mutta jos kaapissa on pienen pieniäkään luurankoja tai edustaa esimerkiksi tiettyä kansallisuutta tai sukupuolta, ongelmia saattaa tulla vastaan.

Dataa analysoiva tekoäly harrastaa nimittäin syrjintää.

– Data koostuu siitä, miten ihmiset ovat eläneet tähän asti, ja myös tekoäly on ihmisten kehittämä, Ollila sanoo.

Emme pääse eroon yhteiskuntamme ennakkoluuloista, vääristymistä tai syrjintämekanismeista ulkoistamalla päätöksemme koneelle.

Yleiskuva
Pakollistenkin vakuutusten saaminen voi vaikeutua, jos päätökset tekee algoritmi.Mikko Koski / Yle

Siksi esimerkiksi Google-haun on todettu tarjoavan naisille pienempipalkkaisia työpaikkailmoituksia kuin miehille (siirryt toiseen palveluun) (The Guardian), ja työhakemuksia perkaava algoritmi voi aiemmista valinnoista oppineena rankata pois kaikki yli 50-vuotiaat. Samoin voi toimia vakuutusyhtiön tekoäly, vaikka emme niin haluaisi.

Jos pakollisten vakuutusten, kuten liikennevakuutuksen ja joissakin tapauksissa kotivakuutuksen, saaminen vaikeutuu tai muuttuu osalle ihmisistä mahdottomaksi, on kehitys johtanut eriarvoistumiseen.

– Siinä piilee vaara, että hyväosaiset pärjäävät entistä paremmin, mutta heikossa asemassa olevat joutuvat entistä vaikeampaan asemaan, Maija-Riitta Ollila sanoo.

"Kuka tietää, mitä koneet keksivät?"

Nämä ongelmat myöntää myös paikkatiedolla bisnestä tekevän Esri Finlandin teknologiajohtaja Ilkka Suojanen.

Hänen mielestään tekoälyn ja datankäytön eettisistä ongelmista käytävässä keskustelussa ei olla vielä lähelläkään lopputulosta ja yhteisymmärrystä.

– Nämä ovat oikeasti isoja kysymyksiä. Vaikka kirjoittaisimme algoritmin kuinka fiksusti, se lähtee menemään johonkin suuntaan vinoon, jos se oppii ihmisten tekemisestä.

Ongelman ratkaisu vaatisi Suojasen mukaan merkittävän innovaation.

– Voiko se tulla siitä, että koneet lähtevät kehittämään algoritmeja? Silloin niillä ei ole ainakaan niin isosti ihmisten oletuksia taustalla, hän pohtii, mutta jatkaa heti perään:

– Toisaalta kuka tietää mitä ne keksivät, se voi mennä johonkin aivan arvaamattomaan suuntaan. On iso kysymys, voimmeko antaa algoritmin päättää asioista ihmisten sijaan.

Juuri siksi Suojanen uskoo, että vakuutusyhtiötkin ovat älyvakuutusten kehittämisessä varovaisia.

Hänen omat paikkatietonsa tallentuvat Googlen palveluun jatkuvasti, mutta omalle vakuutusyhtiölleen paikkatietoyrityksen teknologiajohtajakaan ei sijaintiaan haluaisi jakaa.

"Tilaisuutemme toimia on nyt"

Filosofi Maija-Riitta Ollilan mukaan meidän olisikin syytä ryhtyä miettimään tarkemmin, mihin haluamme tietojamme käytettävän.

Datan käyttöä on pyritty EU:n sisällä suitsimaan lainsäädännöllä, mutta Ollilan mielestä yhteistyötä ei tehdä maailmanlaajuisesti valtioiden välillä tarpeeksi.

– Nyt tarvitaan kansalaisten aktivoitumista. Suuri ongelmamme on, että olemme suhtautuneet dataan tähän mennessä erittäin huolettomasti, ja nyt meidän pitäisi ottaa enemmän vastuuta.

Ollila muistuttaa, että esineiden internet laajenee koko ajan.

– Kun kahvinkeittimet ja pakastimetkin keräävät dataa ja autonomiset ajoneuvot kommunikoivat keskenään, jäämme ihmisinä siinä prosessissa ehkä hieman syrjään. Siksi tilaisuutemme toimia on nyt.

Ollila nostaa esiin kansainvälisen My data -liikkeen, suomeksi omadatan.

Sen ideana on (siirryt toiseen palveluun), että kansalaiset ottavat heistä kerätyt tiedot paremmin omiin hyppysiinsä. Edellytys on se, että organisaatiot tarjoavat keräämänsä datan takaisin ihmiselle itselleen.

Ihmiset voisivat tällöin hyödyntää itse heistä kerättyä tietoa ja halutessaan jakaa, vaihtaa tai myydä sitä eteenpäin.

Nyt puhuttaa koronasovellus

Keskustelu dataan ja tekoälyyn liittyen on Ollilan mukaan koronapandemian takia nyt hieman jäissä. Aiheen ympärillä on puitu kuitenkin sovelluksia, joilla voidaan kartoittaa koronapotilaiden esiintymistä.

Osa pitää sovelluksia erinomaisena ratkaisuna ja kokee, että monissa muissakin asioissa pitäisi edetä samaan suuntaan. Toiset taas katsovat, että vapauden nimissä sellaista kehitystä on ehdottomasti vastustettava.

Ollila uskoo, että datan ja tekoälyn käyttö puhuttaa lähivuosina entistä enemmän myös kansalaisten keskuudessa.

– Se tulee synnyttämään näkemysten polarisaatiota, mutta varmasti myös paljon asiallista keskustelua. Nyt on kansalaisten osallistumisen aika. Ja poliittisen päätöksenteon ohjauksessa valistuneella keskustelulla on suuri rooli.

Lue myös:

Miten robotti tai tekoäly saa toimia? Ihmisen persoonallisuus ja inhoherkkyys vaikuttavat

Cambridge Analytica -skandaalin paljastanut toimittaja taistelee internetjättien piilovaikuttamista vastaan – "Facebook pitäisi kieltää vaaleissa"

Telia kerää asiakkailtaan sijaintitietoja, vaikka gps olisi pois päältä – tiedot myydään kaupungeille, jotka näkevät kartalla väkijoukkojen liikkeet