Korona siirsi tuhansien suomalaisten kiireettömät leikkaukset ja hätisti ihmiset vastaanotoilta – haitta voi olla isompi kuin koronan vaikutukset

Kiireettömän hoidon peruminen oli silti parhaaseen tietoon perustuva ratkaisu, arvioivat HUSin ja TYKSin johtajaylilääkärit.

sairaanhoito
Sairaanhoitaja Mia ja lääkäri odottavat potilaita Malmin korona-asemalla.
Mårten Lampén / Yle

Terveydenhoidon jonojen arvioidaan pitenevän koronapandemian takia merkittävästi. Patoutuneen hoidon tarpeen koko määrää ei pystytä vielä arvioimaan.

Sairaalat siirsivät maaliskuun puolivälistä huhtikuun loppuun mennessä tuhansia kiireettömiä leikkauksia. Ne ovat edessä nyt, kun kiireetöntä hoitoa taas pystytään sairaaloissa tekemään.

Eniten leikkauksia peruttiin Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin HUSin sairaaloissa, 75 prosenttia kiireettömistä leikkauksista.

– Parisen kuukautta on mennyt koronaan. Arvio on, että jono pitenee 4–6 viikkoa, arvio HUSin johtajaylilääkäri Markku Mäkijärvi.

Tämän lisäksi sairaaloille on tulossa iso määrä lähetteitä, joita ei koronaepidemian aikana kirjoitettu potilaille.

Tauteja ilmenee yleensä melko tasaisesti. Korona-aallon aikana suomalaiset kuitenkin jättivät menemättä hoitoon.

Johtajaylilääkäri Markku Mäkijärvi, HUS Meilahti, Helsinki, 5.5.2020.
HUSin johtajaylilääkäri Markku Mäkijärvi arvioi, että leikkausjonot pitenevät koronapaussin takia neljästä kuuteen viikkoa. Jari Kovalainen / Yle

Sosiaali- ja terveysministeriön keräämien tietojen (siirryt toiseen palveluun) mukaan suomalaiset peruivat itse valtavan määrän sovittuja vastaanottokäyntejä perusterveydenhoidossa tai eivät hakeutuneet lääkäriin. Myös erikoissairaanhoidon päivystyskäynnit vähenivät. Luvut vaihtelevat alueittain merkittävästi, mutta potilasmäärä on romahtanut kautta Suomen jopa kymmeniä prosentteja.

– Jälkikäteen on havaittu, että saman verran kuin sairaala perui, potilaat itse ovat siirtäneet tai peruneet aikojaan, TYKSin johtajaylilääkäri Mikko Pietilä sanoo.

Sairaanhoitoon on kertynyt niin sanottua hoitovelkaa. Sen purkaminen tulee viemään pitkään: vähintään kuukausia, mahdollisesti jopa muutamia vuosia, TYKSin Pietilä arvioi.

Mitä sydäninfarkteille tapahtui?

Ovatko jotkut taudit vähentyneet, vai onko tarve vain siirtynyt tuonnemmas? Tätä sairaaloissa on pohdittu esimerkiksi sydänsairauksia osalta.

Korona-epidemian aikana sydämen pallolaajennushoitoja on HUSissa tehty 30 ja TYKSissä 23 prosenttia vähemmän kuin normaalisti.

Sydäninfarktit ovat voineet vähentyä jonkin verran, koska karanteenin kaltaisissa oloissa on eletty kiireettömämpää ja paineettomampaa elämää kuin normaalisti. Pelkona on, että osa ihmisistä on saattanut jättää tulematta vastaanotolle, TYKSissä arvioidaan.

Kun hoidon saanti venyy, osa taudeista voi muuttua vakavemmiksi.

– Muutamia huonokuntoisia potilaita on tullut päivystykseen sisään, tämä on ehkä yksi ilmiö siitä, Mäkijärvi sanoo.

Helsingin seudulla on siirretty neurokirurgisia ja ortopedisia leikkauksia sekä sydän- ja syöpäleikkauksia, johtajaylilääkäri luettelee.

– Kyllä niiden siirtymisellä tuonnemmaksi on jotain seurauksia. Eivät ne vaivat ainakaan leikkaamatta ole parantuneet.

Syöpiä on saattanut jäädä toteamatta

Turun seudulla huomattiin, että rintasyöpäseulontaan kutsutuista naisista puolet jätti tulematta.

– Tästä on hyvin helppo vetää se johtopäätös, että puolet niistä rintasyövistä, jotka seulonnoissa olisi todettu, jäivät nyt toteamatta – eli diagnoosi viivästyy. Pahimmillaan sillä voi olla kohtalokkaatkin seuraukset, Pietilä sanoo.

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri Mikko Pietilä
TYKSin johtajaylilääkärin mukaan koronan aikana on syntynyt patoutunutta hoidon tarvetta. Sen vaikutukset voivat tuntua vuosia. Kalle Mäkelä / Yle

Suurten kansansairauksien osalta voi viedä kuukausia tai vuosia, ennen kuin hoitovelka näkyy.

Osa potilaista kitkuttelee esimerkiksi lonkkavikansa kanssa kotona pitkäänkin. Heidän hoitoon hakeutumisensa riippuu Pietilän mukaan kunkin potilaan subjektiivisesta kyvystä sietää "riesaansa".

Lääkärit: Hoitoa hakeneet saivat avun

Koska koronaepidemian tautiaallon korkeutta ei voitu ennakoida, sairaalat alkoivat ajaa kiireetöntä hoitoa alas. Tämä tapahtui ensin sairaaloiden omin päätöksin, sitten hallituksen tuella valmiuslain nojalla. Valmiuslain pykälä kiireettömän hoidon siirtämisestä on yhä voimassa seuraavan korona-aallon varalta.

Päätöksiä toiminnan muuttamisesta jouduttiin tekemään nopeasti. Mäkijärven mukaan HUSissa suuriakin ratkaisuja tehtiin minimissään tunneissa tai parissa päivässä, vaikka tieto oli puutteellista eikä vaihtoehtoja voitu vertailla.

Silti ratkaisuja oli tehtävä: henkilökuntaa oli helpointa siirtää koronaa hoitamaan leikkaussaleista, koska he osasivat esimerkiksi käyttää hengityskoneita. Sen takia kiireettömiä leikkauksia vähennettiin.

HUSissa arvioidaan, että ne jotka hoitoa tarvitsivat ja sinne hakeutuivat, hoidettiin.

– Hoidon kriteerit ovat pysyneet samana, Mäkijärvi sanoo.

TYKSin johtajaylilääkäri sanoo, että ratkaisut tehtiin niin kuin piti.

– Kyllä uskon, että kaikki ratkaisut tehtiin silloin käytettävissä olevan parhaan tiedon pohjalta, Pietilä sanoo.

Muun hoidon peruuntuminen voi olla koronaa suurempi ongelma

Sitä sairaalat eivät osanneet ennakoida, että ihmiset peruvat hoitojaan myös itse ja jättävät kokonaan hakeutumatta hoitoon.

Jälkikäteen arvioiden Suomen koronaepidemia näyttää toiselta kuin maaliskuun puolivälissä arvioitiin. Esimerkiksi Varsinais-Suomessa koronaan on menehtynyt tähän mennessä 10 henkilöä. Se on paljon, mutta vähemmän kuin jossain vaiheessa näytti mahdolliselta.

– Jos ajattelee kaikkea muuta sairastuvuutta, tällä hetkellä uskon, että haitta tämän kaiken muun hoidon peruuntumisesta on ollut merkittävämpi asia kuin pandemia. Tilanne voisi toki muuttua nopeasti, jos korona roihahtaisi, TYKSin johtajaylilääkäri Mikko Pietilä arvioi.

Koronan seurauksista voi tulla lasku myös valtiolle. Kun hoitajaresurssit varattiin koronalle, kulut juoksivat, mutta leikkaukset, joista sairaaloiden omistajakunnat olivat ennakkoon maksaneet, jäivät tekemättä.

Kun laskuja loppuvuodesta selvitellään, jonkun on maksettava korona-ajan kustannukset.

Lue myös:

Hannele Seitsonen soitti sitkeästi lääkäriaikaa – Hoitamattomien sydäntautien vuoksi menetetään ehkä enemmän elinvuosia kuin koronan takia

Tilaa uutiset koronaviruksesta

Saat Ylen tärkeimmät koronavirusuutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Siirry tilaamaan

Luotettavia koronauutisia nopeasti suoraan puhelimeesi

Lataa Yle.fi-sovellus