Perustulosta ei saatu selville juuri mitään, vain työttömien masennus väheni – pitkäaikaistyöttömiä on vaikea työllistää edes rahalla, sanoo tutkija

Kela julkaisi perustulokokeilun lopulliset tulokset. Kaksi vuotta kestänyt koe lässähti loppumetreillä aktiivimallin vuoksi.

Perustulokokeilu
Kurikkalainen rumpujen tekijä Juha Järvinen.
Kurikkalainen rumpujen tekijä Juho Järvinen oli mukana perustulokokeilussa. Yle seurasi hänen elämäänsä kokeilun aikana.Jari Kovalainen / Yle

Kuukausittain maksettava, vastikkeeton perustulo ei auttanut työttömiä työllistymään, käy ilmi Kelan perustulokokeilusta.

Kela julkisti kokeilun lopulliset tulokset keskiviikkona.

Perustulokokeiluun osallistui kaksituhatta työtöntä työnhakijaa.

He saivat kuukausittain tililleen 560 euron perustulon riippumatta muista tuloistaan tai siitä, hakivatko he aktiivisesti töitä.

Kokeilusta päätti Juha Sipilän (kesk.) hallitus. Tarkoitus oli tutkia perustulon vaikutusta juuri työllistymiseen.

Kaksivuotisen kokeilun ensimmäisenä vuonna vaikutusta perustuloa saavien työllistymiseen ei havaittu juuri lainkaan. Alustavat tulokset on julkistettu jo aiemmin

Tänään taas kerrottiin, että toisena vuonna pieni ero tuli näkyviin: perustulon saajat työllistyivät hiukan paremmin kuin ne, jotka olivat tavallisen työttömyysturvan piirissä.

Työpäivien lukumäärää lisääntyi kokeilussa kuudella päivällä. Perustuloa saaneet olivat töissä keskimäärin 78 päivää, verrokkiryhmä taas 73 päivää vuodessa.

Tulokset sekoitti kuitenkin niin ikään Sipilän hallituksen toteuttama aktiivimalli, joka otettiin käyttöön perustulokokeilun aikana.

Aktiivimalli leikkasi työttömyysturvaa, jos työtön ei osoittanut riittävää aktiivisuutta. Aktiivisuuden pystyi osoittamaan esimerkiksi tekemällä riittävän määrän työtunteja tai osallistumalla työllistymistä edistäviin palveluihin. Muutos koski kaikkia.

– Toisena vuonna työllisyys kasvoi hieman, mutta perustulon vaikutusta ei pystytä erottamaan aktiivimallin vaikutuksista, Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen johtava tutkija Kari Hämäläinen sanoi tulosten julkistustilaisuudessa Tiedekulmassa Helsingissä.

Työllisyyttä enemmän perustulo vaikutti kokeiluun osallistuneiden hyvinvointiin. Vaikutusta selvitettiin kyselyllä, joka tehtiin puhelimitse ennen kokeilun päättymistä.

Kyselyn mukaan perustuloa saaneet olivat elämäänsä tyytyväisempiä ja kokivat vähemmän psyykkistä kuormittuneisuutta, masennusta, alakuloa ja yksinäisyyttä. Erityisesti masennuksen kokemisessa ero oli merkittävä.

Toisaalta aktiivimalli on saattanut sotkea tätäkin havaintoa.

– On vaikea vetää johtopäätöksiä siitä, mikä hyvinvointiin on vaikuttanut. Voi olla, että perustuloa saaneet tiesivät, että heillä on erityinen tilanne. Toisaalta verrokkiryhmäläisillä on saattanut osua leikkuri kohdalle, sanoi tutkimuspäällikkö Signe Jauhiainen Kelasta.

Kokeilun perusteella ei voida päätellä paljoa

Tutkijat ovat esittäneet kritiikkiä perustulokokeilua kohtaan (siirryt toiseen palveluun) pitkin matkaa.

Kokeilun ongelmat nousivat esiin myös Tiedekulmassa. Kokeilua johtanut tutkija Olli Kangas piti kahden vuoden aikaa kokeiluun liian lyhyenä.

– Siinä ajassa muutokset käyttäytymisessä eivät ehdi tulla esiin.

Kankaan mukaan nyt on saatu vain osittaisia vastauksia siihen, miten perustulo tietyssä ryhmässä toimii. Kysymykseen, mitä kokeilusta opittiin, Kangas vastasi listaamalla kolme asiaa: raha, aika ja vaiva.

– Kahta ensimmäistä ei ollut, meillä oli oikeastaan vain viimeistä, hän sanoo.

Tuloksia ei voida yleistää myöskään siksi, että osallistujien ryhmä oli tarkasti rajattu. Sitäkään ei suoraan saatu selville, toimiiko työllistämisessä keppi vai porkkana.

– Tässä oli iso porkkana, mutta se ei toiminut, Kari Hämäläinen sanoo.

Perustulokokeilu toteutettiin vuosina 2017–2018.

Olli Kangas
Perustulokokeilua johtaneen Olli Kankaan mukaan kaksi vuotta on liian lyhyt aika siihen, että muutokset ehtisivät tulla esiin.Kela

Perustulo olisi liian suuri muutos

Perustulokokeilun tulokset eivät yllättäneet myöskään kokeilua läheltä seurannutta tutkijaa.

Yhteiskuntapolitiikan väitöskirjatutkija Ville-Veikko Pulkka arvostelee erityisesti sitä, että osallistujiksi valittiin pääasiassa pitkäaikaistyöttömiä.

Helsingin yliopistossa toimiva Pulkka oli alkuvaiheessa mukana valmistelemassa perustulokokeilua.

Hän kuului Kelan johtamaan tutkimusryhmään, joka suositteli, että perustuloa kokeiltaisiin myös pienituloisille työllisille.

Nyt perustuloa koskevia, yleisiä väitteitä ei pystytä Pulkan mielestä tutkimaan lainkaan. Keskeisin kritiikki kuuluu, että perustulo passivoi.

– Sen vuoksi ajatellaan, että sosiaaliturvan täytyy olla vastikkeellista. Jos pienituloiset olisivat olleet mukana kokeilussa oltaisiin nähty, lopettavatko he perustulon myötä työnteon vai eivät.

Pulkan mukaan nyt päättyneestä kokeilusta ei voida päätellä, mikä on perustulon vaikutus ihmisten käyttäytymiseen työmarkkinoilla.

Hän huokaa syvään ennen kuin vastaa kysymykseen, menikö kokeilu täysin pieleen.

– Tämä oli ihan hyvä alku, mutta parannettavaa jäi kyllä. Nyt tiedetään, että kokeiluja on perustuslain puitteissa mahdollista järjestää.

Pulkan mukaan nyt opittiin lähinnä se, että edes huomattavat rahalliset kannusteet eivät auta vaikeimmassa asemassa olevia työllistymään.

Heidän kohdallaan tarvittaisiin sen sijaan vaikkapa lisää koulutusta.

Ville-Veikko Pulkka
Tutkija Ville-Veikko Pulkan mukaan kokeilussa ei saatu selville, passivoiko perustulo vai ei.Juho Pakarinen

Oikeassa elämässä perustuloon siirtyminen olisi poliittisesti liian suuri muutos, uskoo Pulkka.

– Se on niin valtava etuus- ja verojärjestelmän muutos. Tuntuu poliittisesti todennäköisemmältä, että liikuttaisiin ennemmin järjestelmään, jossa olisi perustulomaisia piirteitä.

Tutkijan mielestä perustuloa koskevaa keskustelua vaivaa sekä poliitikkojen että median puheissa liika yleisyys. Esimerkiksi verovaikutukset jätetään usein huomiotta.

Pulkka kertoo, että kyselytutkimusten mukaan perustulon kannatus on vähentynyt sitä mukaa, mitä enemmän ihmisille tarjotaan tietoa.

Kannatus on tutkimuksissa vaihdellut 20 ja 80 prosentin välillä. Se on ollut erityisen matalaa silloin, kun on kerrottu vaikutuksista verotasoon.

Kelan perustulokokeilussa raha annettiin osallistujille verottomana. Pulkan mukaan se ei olisi realistinen malli, jos perustuloa alettaisiin maksaa koko väestölle.

– Jos perustulo otettaisiin huomioon ihmisten verotuksessa, tulovero nousisi laskelmien mukaan paljonkin, Pulkka sanoo.

Olisiko perustulo pelastanut koronakriisin keskellä?

Perustulo on vilahdellut poliitikkojen puheissa viime aikoina lähinnä koronakriisin myötä.

Esimerkiksi vihreiden puheenjohtajan Maria Ohisalon mukaan automaattisesti kaikille maksettava perustulo olisi auttanut (siirryt toiseen palveluun) koronaviruksen aiheuttamassa kriisissä. Vihreät on kannattanut perustuloa pitkään.

Myös Li Anderssonin (vas.) esittämässä, kaikille myönnettävässä sadan euron elytyssetelissä on perustulon piirteitä.

Pulkan mukaan koronakriisi on alleviivannut nykytukien byrokratiaa ja nostanut esiin erityisesti ne, joilla ole oikeutta työttömyysturvaan.

Nykyinen järjestelmä on kuitenkin toiminut kriisin keskelläkin hyvin, sanoo Pulkka. Muutoksia siihen on tehty melko ketterästi.

Esimerkiksi yrittäjien oikeutta hakea työttömyysturvaa laajennettiin nopeasti. Tavallisesti työttömyyskorvauksen saaminen edellyttää yritystoiminnan lakkauttamista.

– Perustulo olisi helpottanut ihmisiä sopeutumaan shokkiin, mutta en näe, että meidän nykyisellä järjestelmällä olisi ollut mitään ongelmia sopeutua tilanteeseen, Pulkka sanoo.

Aiheesta voi keskustella torstaihin klo 23 saakka.

Juttua korjattu 8.5. klo 17.40: Aktiivimallin määrittelyä korjattu ja täsmennetty.

Lue lisää:

Jokaiselle 560 €/kk – mitä seuraisi? Suomen ihmiskokeessa hyvinvointi parani, mutta työllisyys ei nopeasti muuksi muuttunut

Perustuloa kokeilleet yllättyivät vapaudesta ja turvallisuuden tunteesta – ero entiseen on henkisesti suuri

Vasemmistoliiton Li Andersson: Sadan euron elvytysseteli kaikille – koronakriisin talousvaikutukset huolestuttivat vappupuhujia

Yrittäjille on tulossa oikeus hakea työttömyysturvaa koronakriisin aikana

Baarinpitäjä Tuomas Sara pettyi koronatukiin: “Olen ollut raivoissani, tämä homma on mokattu perusteellisesti”

Uusimmat uutiset puhelimeesi

Lataa Yle.fi-sovellus