Tänään perjantaina on tullut kulunut 75 vuotta siitä, kun toinen maailmansota päättyi Euroopassa. Päättymispäiväksi historiaan on jäänyt 8.5.1945, jolloin Saksan ilmoitus ehdottomasta antautumisesta tuli voimaan.
Britanniassa ja Yhdysvalloissa päivä tunnetaan lyhenteellä VE eli Victory in Europe, voitto Euroopassa. Venäjällä Saksan antautumisen virallinen kellonlyömä osui seuraavalle päivälle, joten siellä voitonpäivää vietetään vasta 9. toukokuuta.
Adolf Hitlerin seuraajan Karl Dönitzin määräyksestä tehty lopullinen antautumisilmoitus vahvistettiin kahteen otteeseen. Ensin Saksan asevoimien esikuntapäällikkö Alfred Jodl allekirjoitti antautumisilmoituksen Ranskan Reimsissä 7. toukokuuta.
Paikalla oli myös yhdysvaltalainen uutistoimisto AP, jonka kautta tieto levisi maailmalle, vaikka liittoutuneiden johtajat olivat sopineet asian julkistamisesta vasta seuraavana päivänä.
Silloin nimittäin Saksan asevoimien komentaja Wilhelm Keitel allekirjoitti Neuvostoliiton vaatimuksesta vastaavan asiakirjan Berliinissä. Dönitz ilmoitti antautumisesta saksalaisille radiopuheessa 8. toukokuuta.
Nürnbergin sotarikosoikeudenkäyntien jälkeen Jodl ja Keitel teloitettiin, Saksan laivaston komentajana toiminut Dönitz sai 10 vuoden vankeustuomion.
Natsi-Saksan johto oli murentunut lopullisesti vain viikkoa aiemmin Neuvostoliiton päästyä niskan päälle Berliinin taistelussa. Diktaattorina Führerin eli johtajan tittelillä Saksaa hallinnut Hitler teki itsemurhan Berliinissä 30. huhtikuuta.
Lapista saksalaisjoukot olivat vetäytyneet vain muutamaa päivää tätä ennen. Suomalaissotilaat nostivat Suomen lipun Ruotsin, Suomen ja Norjan rajapyykille 27. huhtikuuta Lapin sodan päättymisen kunniaksi.
Kaksi päivää Hitlerin itsemurhan jälkeen Saksan joukot Berliinissä antautuivat, mutta muualla itärintamalla taistelut jatkuivat. Hollanti ja Tanska vapautuivat viiden vuoden natsimiehityksen jälkeen jo 5. toukokuuta.
Samana päivänä Tšekkoslovakiassa vastarintaliike aloitti kansannousun Prahan vapauttamiseksi, ja pian myös neuvostoarmeija saapui kaupunkiin nujertamaan saksalaisjoukkoja. Prahassa taisteltiin vielä pari päivää Saksan antautumisen jälkeenkin.
7. toukokuuta antautumismääräys kantautui myös Norjaan, ja vapautumista natsihallinnosta juhlittiin riehakkaasti. Norjan kuningasperheen palattua maanpaosta Lontoosta kesäkuussa 1945 järjestettiin mittava paraati.
Tiedot Saksan antautumisesta otettiin riemulla vastaan myös sodan välttäneessä Ruotsissa. Tukholmassa Kungsgatan täyttyi juhlijoista.
Saksan antautuminen ja sodan päättyminen veti kansan kaduille eri puolilla Eurooppaa. Etenkin voittajavaltioiden pääkaupungeissa juhlittiin näyttävin menoin.
Mutta pitkän sotatilan loppumisesta otettiin ilo irti myös pienemmissä piireissä.
Natsimiehitys ja sota jättivät jälkensä kaikkiin Saksan naapurimaihin. Itävalta liitettiin Saksaan jo ennen kuin sota virallisesti alkoi syyskuussa 1939, kun Saksa hyökkäsi Puolaan. Varsovan Saksa tuhosi käytännössä maan tasalle.
Esimerkiksi Wieniä pommittivat puolestaan liittoutuneet kymmeniä kertoja sodan loppuvaiheissa, ja Neuvostoliitto valtasi kaupungin Saksalta huhtikuussa 1945.
Sodan päättyessä Euroopassa 8.5.1945 raunioina oli suuri osa maanosasta mukaan lukien Saksa ja sen pääkaupunki Berliini, josta tuli pian kylmän sodan jakolinjan symboli.
Toista maailmansotaa jatkui vielä yli kolme kuukautta. Maailmanhistorian tuhoisimman konfliktin taisteluille panivat lopullisen pisteen kaksi Yhdysvaltain Japaniin pudottamaa ydinpommia elokuussa 1945.
Useimmat kuvat sekä kuvatekstien aika- ja paikkatiedot ovat peräisin kansainvälisiltä kuvatoimistoilta. Tiedot ovat epätarkkoja, eikä kaikista kuvista ole vuotta tai kuukautta tarkempaa tietoa, milloin ne on otettu.
Lue lisää:
Hetkiä talvisodan nuorista värikuvina – kylmän ja ankaran sodan aikana myös hymyiltiin kameralle