Suomen tunnetuin ikoni kiersi ortodoksien ristisaatossa Helsingin koronasairaaloissa – Kirkko halusi ilmaista myötätuntonsa sairastuneille ja heitä hoitaville

Ristisaatot kuuluvat oleellisena osana ortodoksiseen traditioon. Niitä on toimitettu esimerkiksi katovuosina ja kulkutautien riehuessa.

koronavirus
Ortodoksisen kirkon ristisaatto.
Ortodoksit rukoilivat koronapotilaiden ja hoitohenkilöstön puolesta Helsingissä.Petteri Juuti / Yle

Helsingin ortodoksinen seurakunta järjesti tänään keskiviikkona rukoushetken eli ristisaaton Helsingissä koronatilanteen vuoksi.

Ristisaatto alkoi Uspenskin katedraalista aamupäivän jumalanpalveluksen jälkeen ja kiersi päivän aikana kolmessa sairaalassa, joiden piha-alueilla rukoiltiin koronaa sairastavien ja heitä hoitavien puolesta.

Lyhyet rukoushetket toteutettiin yhdessä sairaalapapiston tai muiden sairaaloiden edustajien kanssa. Ortodoksinen kansankirkko halusi rukoushetkillä ilmaista myötätuntonsa koronavirukseen sairastuneille, siihen menehtyneille ja heidän läheisilleen sekä hoitohenkilökunnalle.

Saatossa kannettiin mukana yhtä Suomen tunnetuimmista ikoneista eli Uspenskin katedraalin Jumalanäidin Kozelštšanin ikonia (siirryt toiseen palveluun), jota ortodoksit kunnioittavat ihmeitä tekevänä.

Ikoni. Jumalanäidin Kozelštšanin ikoni.
Suomen tunnetuin ikoni kiersi mukana ortodoksien ristisaatossa Helsingissä. Ortodoksit kunnioittavat Uspenskin katedraalin Jumalanäidin Kozelštšanin ikonia ihmeitä tekevänä.Petteri Juuti / Yle

Ortodokseille arvokkaan ikonin mukanaololla haluttiin viestittää siitä, että kirkko tuo omasta perinteestään käsin Jumalan varjelusta ja apua kaikille uskontoon ja vakaumukseen katsomatta.

Ikoni tuli monille tunnetuksi vuonna 2010, kun se turvatoimista huolimatta varastettiin Uspenskin katedraalista. Se löydettiin seuraavana vuonna maakätköstä ja palautettiin konservoituna omalle paikalleen katedraaliin.

Ortodoksit pitävät rukoushetkien järjestämistä tärkeänä nyt, kun papit ja lähiomaiset eivät pääse vierailemaan muutoin potilaiden luona koronavirusrajoituksien ja sairaaloiden vierailukieltojen vuoksi.

Ortodokseille ristisaatolla on myös syvempi uskonnollinen merkitys, sillä 6. toukokuuta vietetään pääsiäisen keskijuhlaa.

Ortodoksisen kirkon ristisaatto.
Kirurgisen sairaalan pihalla pidettyyn rukoushetkeen osallistui myös sairaalan henkilökuntaa.Petteri Juuti / Yle

Kolmen sairaalan kierros

Ristisaaton eli liikkuvan jumalanpalveluksen ensimmäisenä kohteena oli Kirurginen sairaala, joka on muutettu koronasairaalaksi.

Rukoushetket pidettiin myös Meilahden sairaalan sekä Terhokodin pihoilla. Meilahden sairaalassa myös potilaat saattoivat nähdä ristisaaton.

Ortodoksisen kirkon ristisaatto.
Ortodoksien ristisaatto toteutettiin Helsingissä 6. toukokuuta, jolloin kirkossa vietetään pääsiäisen keskijuhlaa.Petteri Juuti / Yle

Ristisaatot kuuluvat oleellisena osana ortodoksiseen traditioon. Niissä kannetaan ristiä ja ikoneita sekä rukoillaan kaikkien apua tarvitsevien puolesta. Suurelle yleisölle tutuin ristisaatto lienee pääsiäisyönä kirkon ympäri toimitettava saatto.

Ortodoksisessa kirkossa toimitetaan myös pidempiä, jopa useita päiviä kestäviä ristisaattoja, joissa voidaan liikkua esimerkiksi soutaen, pyöräillen tai hiihtäen. Esimerkiksi vuonna 2017 ristisaatto toteutettiin metrossa, kun ortodoksinen kappeli muutti Mellunmäestä Myllypuroon.

Ristisaatto on liikkuva jumalanpalvelus. Niitä on toimitettu kirkon historiassa ahkerasti esimerkiksi katovuosina ja kulkutautien riehuessa.

Ortodoksisen kirkon ristisaatto.
Ortodoksinen kirkko halusi rukoushetkillä ilmaista myötätuntonsa muun muassa koronavirukseen sairastuneille ja heitä hoitaville.Petteri Juuti / Yle

Lue seuraavaksi:

Uusimmat koronatiedot Uudeltamaalta

Uusimmat koronatiedot koko Suomesta ja ulkomailta.

Tilaa uutiset koronaviruksesta

Saat Ylen tärkeimmät koronavirusuutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Siirry tilaamaan

Luotettavia koronauutisia nopeasti suoraan puhelimeesi

Lataa Yle.fi-sovellus