1. yle.fi
  2. Uutiset

Vienti romahtaa koronakriisin myötä, mutta kuinka paljon? Asiantuntijat: Pohjakosketus on vasta edessä

Teknologiateollisuuden tarjouspyynnöt ovat alimmillaan sitten finanssikriisin.

vienti
Merikontteja Helsingin satamassa Vuosaaressa.
Vuosaaren satama huhtikuussa koronan aikaan.Vesa Marttinen / Yle

Suomen vienti on rakenteeltaan hyvin suhdanneherkkää. Reilut kymmenen vuotta sitten finanssikriisi huojutti maailmantaloutta ja Suomen vienti laski viidenneksellä.

Vienti palasi aikaisempiin lukemiinsa vasta vuonna 2018.

– Suomi vie paljon investointi- ja teollisuuden tuotantotarvikkeita. Globaalin epävarmuuden kasvu iskee juuri näihin, sanoo Suomen pankin vientiin erikoistunut vanhempi ekonomisti Mikko Sariola.

Tyhjiä merikontteja Helsingin satamassa Vuosaaressa.
Tyhjien merikonttien pinoja Helsingin satamassa Vuosaaressa.Vesa Marttinen / Yle

Suomen pankilla ei ole tarkkaa ennustetta siitä, miten paljon koronakriisi tulee Suomen viennistä syömään, mutta Sariolan mukaan kyse on joka tapauksessa kaksinumeroisesta prosenttiluvusta.

Lue täältä Ylen kirjeenvaihtajien analyysi Suomen vientinäkymistä heidän asemamaissaan.

Jo helmikuussa, ennen kuin koronarajoitukset astuivat voimaan suuressa osassa maailmaa, Suomen tavaravienti laski tullin tietojen mukaan 14,6 prosenttia.

Jotain tulevan pudotuksen suuruudesta voi päätellä katsomalla maailmankaupan tilannetta. Kun Suomen vienti laski finanssikriisin aikaan noin viidenneksellä, maailmantaloudessa elettiin nollakasvun aikaa.

Nyt Kansainvälinen valuuttarahasto IMF ennustaa maailmantalouteen paljon synkempiä aikoja, eli jopa kolmen prosentin laskua.

– Suomen vientinäkymiä heikentää myös se, että vientimme on pääasiassa tavaravientiä, joka kärsii enemmän kuin palveluvienti, Sariola ennustaa.

Suomen tavaraviennin 6 suurinta vientituotetta ja niiden vienti 5 suurimpaan vientimaahan

Myös Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan tutkija Markku Lehmus uskoo koronakriisin merkitsevän Suomen viennille synkkää vuotta.

– Vaikein tilanne on niille yrityksille, joilla on vaikeuksia globaalien toimitusketjujen kanssa. Niitä koettelee globaalin kysyntäshokin lisäksi alihankinnan vaikeus. Esimerkiksi ajoneuvoteollisuus on nyt kovilla, Lehmus sanoo.

Keskuskauppakamarin tuoreen vientiyrityksille tehdyn kyselyn (siirryt toiseen palveluun) mukaan jopa 63 prosenttia suomalaisista vientiyrityksistä kertoo koronakriisin hankaloittaneen vientinäkymiä.

Myös Suomen viennin suurimman sektorin teknologiateollisuuden tiedot viittaavat (siirryt toiseen palveluun) romahdukseen. Tulevasta viennistä kertovat tarjouspyynnöt olivat huhtikuussa alimmillaan sitten finanssikriisin vuonna 2009. Pohjakosketus on Teknologiateollisuus ry:n pääekonomisti Petteri Rautaportaan mukaan edessä vasta loppuvuonna.

Tarjouspyynnöt teknologiateollisuusyrityksissä
Samuli Huttunen / Yle

Koronakriisi luo myös mahdollisuuksia viennille

Koronapandemian lopullinen vaikutus Suomen viennille riippuu monesta tekijästä. Miten kauan kysyntää rokottavat liikkumisrajoitukset ovat vielä voimassa eri maissa? Millä vauhdilla toimitusketjut palautuvat normaaliksi?

Esimerkiksi IMF:n ennusteet talouden paluusta ensi vuonna kasvu-uralle perustuvat oletukseen siitä, että koronarajoitukset ja sen vaikutukset eivät ole pitkäkestoisia.

Haminan satama
Kontteja Haminan satamassa.Pyry Sarkiola / Yle

Paljon riippuu myös siitä, miten koronakriisi muuttaa maailmaa.

– On todennäköistä, että Saksassa yritykset haluavat tulevaisuudessa varmistaa alihankintaketjujensa toimivuuden ja niitä etsitään lähempää kuin Aasiasta. Tämä on Suomelle mahdollisuus, sanoo saksalais-suomalaisen kauppakamarin varatoimitusjohtaja Jan Feller.

Koronakriisi saattaa muuttaa ihmisten käyttäytymistä ja lisätä esimerkiksi tiettyjen ICT-palveluiden kysyntää pysyvästi. Fellerin mukaan Saksassa tästä on jo merkkejä.

– Suomeen verrattuna Saksa yrittää kuroa 10 vuoden takamatkan umpeen digitaalisten palveluiden käytössä. Esimerkiksi etäterveydenhuollon ja etäopetuksen palveluille on suuri tarve, Feller uskoo.

Iso kysymys on myös se, miten avoimina suurten vientimarkkinoiden taloudet pysyvät. Protektionismi oli kasvussa jo ennen koronakriisiä, mistä kertoo esimerkiksi Yhdysvaltain ja Kiinan pitkään jatkunut kauppasota.

– USA:n ja Kiinan bruttokansantuote muodostaa kolmasosan maailmantaloudesta. Suomen viennistä 15 prosenttia menee näihin kahteen maahan. Jos ne alkavat kääntymään sisään päin, näkyy se myös meillä. Suomi on avoin talous, joka elää viennistä, Suomen pankin Mikko Sariola uskoo.

Lue lisää:

Kansainvälinen valuuttarahasto ennakoi pahinta taantumaa sitten 1930-luvun suuren laman – euroalueen talous voi supistua 7,5 prosenttia

Yritysjohtajat pelkäävät protektionismin pahentavan koronan kriisiyttämää taloustilannetta: ”Hyvin nopeasti jokainen maa rupesi katsomaan vain omaa asiaansa”

Analyysi: Voiko Suomen talous toipua koronasta nopeasti? Jos rajoitustoimet jatkuvat kuusi kuukautta, laskua maksetaan pitkään

Valtiovarainministeriössä valmistaudutaan koronaviruksen takia monen alan täydelliseen pysähtymiseen

Artikkelin keskusteluosio on auki kello 23.00:een asti.

Lue seuraavaksi