Karpeille heitetyt herkkupalat kasvattavat lokkiongelmaa Kokkolassa – ratkaisuksi kokeillaan yleisölle tarkoitettuja ruokintahetkiä ja kalanrehua

Ihmiset katselevat näyttäviä ja suurikokoisia karppeja mielellään. Niitä houkutellaan pintaan leivällä ja pullalla.

Karppi (Kala)
Mitä karpit puuhaavat Karppilammessa?
Mitä karpit puuhaavat Karppilammessa?

Kokkolan keskustan tuntumassa sijaitseva Pikiruukin lampi eli tuttavallisesti karppilampi kylpee auringonpaisteessa.

Lämpö on saanut lammen asukkaat – karpit – nousemaan esiin syvyyksistä ja ne vilahtelevat pinnan tuntumassa.

Kalat ovat viettäneet talven lammen syvimmässä kohdassa, jonka lähellä on kaupungin asettama hapetin. Hapettimella varmistetaan, että 5000 neliön kokoisessa ja syvimmillään parimetrisessä lammessa riittää niille happea ympäri vuoden.

Kymmenvuotiaan karppilammen historiassa aina ei ole ollut niin.

Vaikka karppi ovat kestävä kalalaji, eivät nekään pärjää pohjaan asti jäätyvässä vedessä. Siksi ihmisen apu on tarpeen.

Kuvassa karppi nappaa veden pinnalla olevaa ruokaa
Kokkolan karppilammessa elää suomu- ja peilikarppeja.Heini Holopainen / Yle

Hapettimesta on myös kiistelty, sillä se pitää talvella osan lammen jääkannesta sulana, minkä pelättiin aiheuttavan vaaraa luistelijoille. Nyt hapettimen ympäristö aidataan, jolloin luistelijat osaavat välttää vaaraa.

– Karppi on erittäin kestävä kala. Ainoastaan happikato tai liian hapan vesi olisivat voineet tappaa sen. Mitään luonnollista vihollista sillä ei lammessa ole, tietää vapaa-ajan kalastaja Markus Sällinen. Sällinen on yksi Kokkolan karppilammen ideoijista.

Karpin vihollinen voi tietysti olla ihminen, mutta Kokkolan lammessa niin ei pitäisi olla, sillä kalastus on siellä kielletty. Tosin siellä on tavattu salakalastustakin toisinaan.

Kuvassa hapetin pumppaa happea pieneen lampeen
Karppilammen pumppu pelastaa kalat talvella happikadolta.Heini Holopainen / Yle

Suosion huono puoli

Kauniina kevätpäivänä karppilammen ympäristössä liikkuu lapsiperheitä ja ilmassa lentelee äänekkäitä lokkeja. Pikiruukissa sijaitseva lampi on suosittu retkikohde.

Moni astelee pienelle sillalle ja kaivaa laukustaan esiin leipää tai pullaa. Omat eväät on mukana siksi, että lammessa lymyävät karpit tulisivat varmasti näkösälle, kun niille herkkuja heitellään.

Vaikutus onkin toivottu: karpit osaavat odottaa ruokintaa ja alkavat parveilla sillan lähellä. Se on kuitenkin ongelmallista, toteaa kaupunginpuutarhuri Sini Sangi.

– Olemme huomanneet, että tässä on ihan valtavasti lokkeja ja tiiroja. Niiden määrä lisääntyy, kun veteen heitetään ruokaa, joka kelluu veden pinnalla. Monesti ruoan nappaavat linnut, eivät kalat, Sangi sanoo.

Lokit ja tiirat ärsyttävät lähistön asukkaita. Linnut myös sotkevat paikkoja jätöksillään.

Yleisötilaisuuksilla taklataan leivänheittelyä

Pikiruukin lokkiongelmaan etsitään nyt positiivista ratkaisua.

Kokkolan kaupunki päätti aloittaa toukokuussa säännölliset yleisötilaisuudet, joissa karppeja saa ruokkia kalanruokanapeilla. Napit uppoavat veteen, eivätkä jää pinnalle houkuttelemaan lintuja.

Yleisöruokinnat ovat tiistaisin ja torstaisin kello 10 ja ne jatkuvat syksyyn saakka.

Toiveissa olisi, että yleisötilaisuudet tyydyttäisivät ihmisten ruokintatarpeen, eikä ulkoilijoiden niin tarvitsisi enää heitellä omia syötäviä veteen.

Kuvassa kalanruokapellettejä muovikupissa
Kalanrehupapanat tai -pelletit uppoavat veteen, eivätkä ne houkuttele lintuja.Heini Holopainen / Yle

Vaikka kaupunki ruokkii karppeja, kalat eivät välttämättä tarvitse kalanrehua.

– Karppi on sellainen opportunisti, että se syö kaiken ruuaksi kelpaavan ja sitä kyllä löytyy lammesta. Nämä karpit eivät kylläkään syö ruohoa tai kasveja, niitä napostelevat ainoastaan ruohokarpit, Markus Sällinen tietää.

Tässä karppilammessa asustaa viitisenkymmentä peili- ja suomukarppia. Pinnan alta erottuu suomullisia ja täysin suomuttomia karppeja sekä sellaisia, joilla suomut muodostavat kylkeen rivin tai milloin minkäkin kuvion.

Ahkera tarkkailija osaa erottaa jopa kalayksilöt toisistaan.

– Peilikarpit ovat ulkonäöltään niin yksilöllisiä, että ne pystyy tunnistamaan helposti, Sällinen sanoo.

Suurimmat yksilöt lammessa ovat seitsenkiloisia.

Pari tusinaa kalaa on jo kymmenvuotiaita eli ne selvisivät lammen alkuaikojen happikadosta. Karppi saattaa elää jopa 50-vuotiaaksi.

Kuvassa ihmisiä sillalla lammen äärellä
Kokkolassa on pohdittu, miten yleisö pääsisi näkemään suositun kalalammikon karppeja kuitenkin siten, että kaloille ei heitettäisi leipää tai pullaa koska ne sitten houkuttelevat paikelle lokkeja. Näin aihetta käsiteltiin Ylen Aamussa 11.5.2020

Karppeja Japanista

Kokkolan naapurikaupungissa Pietarsaaressa on myös lampi, jossa uiskentelee karppeja. Tämän Koulupuutarhan karpit elävät kuitenkin erilaista elämää kuin lajitoverinsa Kokkolassa.

Pietarsaarelaislammen parikymmentä karppia kuljetetaan talven kynnyksellä kaupungin kasvihuoneen akvaarioon odottelemaan lämpimiä kelejä. Samalla niiden kesäinen elinympäristö eli lampi tyhjennetään talveksi.

Kevään tullessa lampi täytetään uudelleen, mutta karpit odottelevat vielä touko-kesäkuun vaihteeseen, että lampeen kasvaa tarpeeksi kasvillisuutta.

Pietarsaaren kaupunginpuutarhuri Jan-Ole Bäck muistelee, että Koulupuutarhan lampeen hankittiin ensimmäiset karpit Japanista 1980-luvulla. Kalliiksi tulleet kalat päätettiin jatkossa hankkia kotimaasta. Seuraavat karpit hankittiinkin Turun Kasvitieteellisestä puutarhasta..

Maisemia Pietarsaaren Koulupuistosta
Pietarsaaren Koulupuutarhan lampi on parinkymmenen koikarpin koti kesäisin.Heini Holopainen / Yle

Pietarsaaren karpit ovat koikarppeja (siirryt toiseen palveluun) eli värikkäiksi jalostettuja karppeja. Saattaa olla, että niitä löytyy pian myös Kokkolasta.

– Karpit ovat kyllä isoja ja ne näkyvät hyvin, mutta olisi mukava saada tänne myös värikkäitä kaloja. Ne erottuisivat entistä paremmin vedestä, sillä vesi on aika sameaa, pohtii Kokkolan kaupunginpuutarhuri Sini Sangi.

Vapaa-ajan kalastaja Markus Sällinen ymmärtää, miksi karppeja hankitaan.

– Karpit ovat kivoja katseltavia. Ne uivat todella lähelle syötettäessä ja jos kukaan ei kohtele niitä huonosti, ne tulevat luottavaisena ihmisen luo, luonnehtii Markus Sällinen.

Sällinen halusi aikanaan Kokkolaan karppilammen, jotta kaloja voisi pyytää sieltä. Haave ei toteutunut sellaisenaan, sillä lammella on kalastuskielto. Sieltä on kuitenkin kuljetettu karppeja kasvamaan toiseen vesistöön ja tarkoituksena on vielä jossain vaiheessa perustaa Kokkolaan karppien kalastuspaikka.

Kuvassa Markus Sällinen
Vapaa-ajankalastaja Markus Sällinen on ollut mukana ideoimassa Kokkolaan karppilampea.Heini Holopainen / Yle