Janika Sirén, 20, luki satoja tunteja pääsykokeisiin, mutta vain kaksi valitaan, eikä koekaan ole mitä piti – hakija, katso oikeutesi täältä

Valintapäätökseen tyytymätön hakija voi tehdä ensin oikaisupyynnön korkeakoululle, sitten hallinto-oikeuteen.

pääsykokeet
Janika Sirén
Yliopistot julkaisivat pääsykoesuunnitelmat juuri ennen vappua. Janika Sirén kirjoitti ylioppilaaksi kaksi vuotta sitten, ja haki kolmatta kertaa lukemaan psykologiaa. Roosa Uunimäki

Janika Sirén, 20, irtisanoutui työstään vuoden alussa. Hän oli päättänyt, että tänä vuonna hän pääsisi Turun yliopistoon lukemaan psykologiaa. Hakukerta on Sirénille kolmas.

Viime viikolla yliopistot ilmoittivat, millä tavoin opiskelijavalinnat tänä keväänä järjestetään.

Psykologiassa todistusvalinnalla täytetään 93 prosenttia aloituspaikoista. Loput valitaan kaksivaiheisella valintakokeella.

Sähköinen valintakoe ei sekään ollut sitä, mitä Sirén osasi odottaa. Psykologian pääsykokeissa käytetään ammattikorkeakoulun etänä tehtävää valintakoetta.

– En osannut edes pelätä tällaista vaihtoehtoa. Osasin kyllä odottaa, että todistusvalinnan määrä tulee nousemaan, ja se on ymmärrettävää tässä tilanteessa. Se on helpoin vaihtoehto ja luotettavinkin jossakin mielessä.

Vuosien työ hukkaan?

Sirén on aloittanut lukemisen jo syksyllä, mutta viimeisen parin kuukauden aikana hän keskittyi täysin pääsykokeisiin.

Lukupäiviä kertyi vähintään kuusi viikossa, ja päivät olivat kahdeksantuntisia. Hän kertasi tilastomatikkaa ja tieteellisiä aineistoja, joiden hallitsemista pääsykokeissa edellytetään.

Nyt valintakoe ei ole psykologiaa, vaan esimerkiksi englantia, äidinkieltä ja päätöksentekotaitoja.

– Olen opiskellut tilastoja melkein kolme vuotta, jotta menestyisin pääsykokeissa ja pääsisin kouluun. Tänä vuonna ei ole mitään merkitystä, mitä on aiemmin opiskellut. Tuntuu väärältä, että pitää aloittaa puhtaalta pöydältä vuosien jälkeen.

Janika Sirén
Janika Sirén aikoo pettymyksestä huolimatta yrittää parhaansa pääsykokeissa. Roosa Uunimäki

Turun yliopiston koulutuksesta vastaavan vararehtorin Piia Björnin mukaan AMK:n valintakoe mittaa monipuolisesti hakijoiden valmiuksia, jotka ovat keskeisiä myös psykologian alalla opiskelemisessa ja alalla pärjäämisessä.

Björnin mukaan keskustelua eri alojen valintaperusteista on käyty läpi yliopistojen koulutuksesta vastaavien vararehtoreiden kesken.

– Tämä koe soveltuu myös psykologian alan karsivaksi kokeeksi, sanoo Björn.

  • Yliopistojen todistusvalinnan laajentaminen on herättänyt paljon keskustelua. Miksi todistusvalintaa laajennettiin? Lue lisää täältä.

Oikaisuvaatimuksessa voi vedota korkeakoulujen valintaperusteisiin

Yliopisto- ja ammattikorkeakoululain mukaan korkeakoulujen päätöksestä muuttaa valintaperusteita ei voi valittaa.

Jos opiskelupaikka jää saamatta, voi hakija kuitenkin vaatia oikeutta kaksivaiheisen muutosprosessin kautta.

– Yliopistot tekevät kaksi erillistä päätöstä. Ensimmäinen on valintaperustepäätös, eli miten opiskelijavalinnat järjestetään kaikkien hakijoiden osalta. Tähän päätökseen ei voi yksittäinen ihminen hakea muutosta, mutta itseään koskevasta opiskelijavalintapäätöksestä voi tietenkin hakea oikaisua, sanoo juristi Laura Karppinen Helsingin yliopistosta.

Ensin korkeakoululta haetaan siis muutosta oikaisupyynnöllä. Jos hakija on tyytymätön saamaansa päätökseen, hän voi valittaa asiasta hallinto-oikeuteen.

Korkeakoulut, etenkin yliopistot, ovat jo varautuneet mahdolliseen oikaisutulvaan. Monelle todistusvalinnan raju laajeneminen tuli järkytyksenä. Kuitenkin joillakin aloilla kiintiöt ovat pysyneet samoina, kuten oikeustieteissä.

"Naurettavaa ajatella, että kamppailen kahdesta paikasta tuhansien ihmisten kanssa."

Janika Sirén

Voiko valintaperusteiden muutoksista sitten valittaa ollenkaan?

Karppisen mukaan hakija voi omaa valintapäätöstään koskevassa muutoksenhaussa vedota myös siihen, että valintaperusteet ovat olleet lainvastaisia tai muuten virheellisiä.

Oikaisu täytyy tehdä kahden viikon sisällä opiskelijavalinnan tulosten julkistamisesta.

Korkeakoulujen päätöksistä on jo tehty useita kanteluita sekä oikeuskanslerille että oikeusasiamiehelle. Kantelut koskevat korkeakoulujen työntekijöiden toimintaa.

Oikeuskansleri Tuomas Pöystin mukaan kanteluissa mainitaan muun muassa todistusvalinnan laajentuminen yllätyksellisesti ja valintakriteerien nopeat muutokset. Eniten kanteluita on tullut kauppatieteiden ja lääketieteellisten alojen valintamenettelystä.

Pari paikkaa jaossa

Toivoa on kuitenkin jäljellä.

Valintakokeella valitaan keskimäärin seitsemän prosenttia opiskelijoista: Turun yliopistossa se tarkoittaa sitä, että Sirén saattaa olla toinen niistä kahdesta psykologian opiskelijasta, jotka saavat opiskelupaikan valintakokeen perusteella.

– Naurettavaa ajatella, että kamppailen kahdesta paikasta tuhansien ihmisten kanssa, Sirén sanoo.

Psykologia on yksi halutuimmista opiskelualoista, ja Turun yliopiston psykologian opintoihin pyrkii yli 17 ensisijaista hakijaa yhtä opiskelupaikkaa kohti.

Sirèn sanoo todistusvalinnan laajentumisen vaikuttaneen yliopistoille helpoimmalta ratkaisulta. Hänestä tuntuu ihmeelliseltä, miksi psykologian pääsykokeissa on päädytty käyttämään alan ulkopuolista valintakoetta.

– Muille aloille on kuitenkin sähköiset etäkokeet omaan alaan liittyen. Psykologiassa koe on jotakin ihan muuta.

Kaikesta huolimatta 20-vuotias Sirén aikoo käyttää viimeisen kuukauden lukemalla ahkerasti, vaikka tehtävä tuntuukin hänen omien sanojensa mukaan mahdottomalta.

– Ensin pitäisi olla paras siinä AMK:n kokeessa, sitten paras haastatteluissa. Pitää yrittää kuitenkin, hän sanoo.

Lue myös: Näin valmistaudut ammattikorkeakoulujen yhteiseen valintakokeeseen

Pääsykokeiden korvaus todistusvalinnalla on monen painajainen – opiskelija: "Miksi yliopistot eivät pystyisi järjestämään etäkokeita kuten AMK?"

Katso yliopistojen uudet valintaperusteet: psykologian opintoihin 93, lääkikseen 75 ja kauppikseen 70–90 prosenttia todistuksilla

Voit keskustella aiheesta lauantaihin klo 23:een saakka.