Toisin kuin poliitikot ja viranomaiset viestivät, rajat eivät olekaan kiinni – politiikan tutkija: "Jos on käännytetty Suomen kansalaisia, on toimittu lainvastaisesti"

Rajan yli ovat päässeet kulkemaan vapaasti Suomen kansalaiset, jotka tietävät perusoikeutensa ja ilmaisevat ne selvästi. Viranomainen ei asiaa omatoimisesti kerro.

rajavalvonta
Rajavartioston miehet tekevät liikennevalvontaa Suomen ja Ruotsin rajalla.
Epäselvät säännöt rajanylityksissä ovat hämmentäneet länsirajalla asuvia.Risto Koskinen / Yle

Rajavartiosto on käännyttänyt länsirajan yli pyrkiviä suomalaisia vastoin perustuslakia. Asiasta kertoi Helsingin Sanomat (siirryt toiseen palveluun) keskiviikkona.

Asia on akuutti juuri länsirajalla, sillä esimerkiksi Haaparannan 9600 asukkaasta 30–40 prosenttia on Suomen kansalaisia. Hallituksen sisärajatarkastusten palauttaminen halkaisi perheet, esti pääsyn kesämökeille ja ruokakauppoihin, ja hankaloitti jopa pääsyä apteekkiin, sillä monella rajan takana asuvalla on lääkäri Suomessa ja siksi myös reseptit ovat Suomen apteekissa.

Rajan yli ovat päässeet kulkemaan vapaasti Suomen kansalaiset, jotka tietävät perusoikeutensa ja ilmaisevat ne selvästi. Viranomainen ei asiaa omatoimisesti kerro.

Hallitus, viranomaisjohto ja rajalla vartioivat rajavartijat ovat toistuvasti jättäneet kertomatta perustuslain 9. pykälän sisällön, jonka mukaan suomalaisella on oikeus tulla maahan ja lähteä maasta koska tahansa. Mitkään poikkeuslait eivät ylitä perustuslakia.

Hallituksen päätöksissä asiaa ei kerrota suoraan, mutta se löytyy päätöksen liitteenä olevasta muistiosta. Rajavartiolaitoksen apulaispäällikkö Markku Hassisen kirjoittamassa muistiossa todetaan seuraavaa: "Perustuslain 9 §:n mukaan Suomen kansalaista ei saa estää saapumasta maahan. Jokaisella on myös oikeus lähteä maasta. Sisärajavalvonnan palauttamisella ei puututtaisi näihin oikeuksiin.”

Muistiossa todetaan niin ikään, että sisärajavalvonnan palauttamisella ei muutettaisi kansallisen lainsäädännön säännöksiä. Oikeus maahantuloon ja maastalähtöön määräytyisi siten tällä hetkellä voimassa olevan lainsäädännön mukaan.

Suomen kansalaisten perustuslaillista oikeutta palata maahan on korostettu toistuvasti ja rajoitustoimien alusta lähtien - alkaen valtioneuvoston tiedotustilaisuudesta 17.3.Perustuslaillinen oikeus lähteä maasta kerrottiin hallituksen toimesta ääneen vasta 5. toukokuuta, jolloin sisäministeri Maria Ohisalo vastasi Ylen Aamussa toimittajan esittämään matkustamista koskevaan kysymykseen.

– Juridisesti on niin, että Suomen kansalainen saa aina lähteä maasta ja saa aina tulla maahan takaisin, me emme tätä hallituksena tietenkään voi kieltää, Ohisalo sanoi.

Samana aamuna länsirajalla käytännöt olivat kuitenkin vielä entisellään. Samassa pakettiautossa matkustaneet kaksi suomalaista rakennusyrittäjää pääsivät Ylitorniolla työmaalleen Ruotsiin vasta viidentoista minuutin selvittelyn jälkeen. Pakettiauton peräkontti tarkastettiin. Perustuslaillisesta oikeudesta lähteä maasta heille ei kerrottu.

Tutkijatohtori Johanna Vuorelma
Tutkijatohtori Johanna Vuorelma pitää puutteellista tiedottamista vakavana ongelmana.Tapio Rissanen / Yle

Politiikan tutkijatohtori Johanna Vuorelma Tampereen yliopistolta tajusi viime viikolla, että toisin kuin poliitikot viestivät, rajat eivät olekaan kiinni. Kuullessaan tapauksista rajalla, hän on hyvin hämmentynyt siitä, että hallitus yhtäältä sanoo tekevänsä tarkkaan asiantuntijatietoon ja laillisuusharkintaan perustuvaa päätöksentekoa, mutta rajatarkastuksia koskevat käytännöt ovat ristiriidassa tämän kanssa.

Vuorelma näkee hallituksen viestinnässä performatiivista, julistuksellista puhetta.

– Puhumalla siitä, että rajat ovat kiinni, ihmiset on saatu ajattelemaan ja toimimaan niin, että ne todella ovat kiinni. Ja tämähän on aivan käsittämätöntä avoimessa demokratiassa.

Oikeusoppineet ovat kritisoineet tiedottamista erityisesti sen osalta, että tuntuu olevan epäselvää koska on kyseessä suositus ja koska lakiin perustuva määräys. Itä-Suomen yliopiston rikos- ja prosessioikeuden professori Matti Tolvasen mukaan yksi hyvä esimerkki on karanteeniohjeistus ulkomailta saapuville, jonka rajaa ylittävät ovat kokeneet rajaviranomaisten esittävän ikään kuin pakkona, vaikka se on suositus. Karanteenimääräyksen voi antaa vain terveysviranomainen.

Helsingin yliopiston oikeustieteen professori Tuomas Ojanen Helsingin yliopistosta on havainnut samana. Harhaanjohtavaa puhetta on liian paljon. Ohjeet ja suositukset kuulostavat liian usein määräyksiltä.

– Yksi ongelma on se, että viranomaisten ohjeissa tai suosituksissa tuodaan esiin paljon rajoittavia asioita, mutta ei kerrota oikeuksista, jotka ovat edelleen voimassa ohjeistuksesta huolimatta, Ojanen sanoo.

Perustuslain rikkomisesta tehty kantelu oikeusasiamiehelle

Perustuslain 9. pykälän ymmärtämisen jälkeen moni poliittinen vääntö näyttäytyy uudessa valossa. Kun rajoja huhtikuussa edelleen tiukennettiin, ulkoministeri Pekka Haavisto kertoi, että oli käynyt ruotsalaiskollegansa Ann Linden kanssa neuvotteluja rajaliikenteestä pohjoisessa. Niiden lopputulemana päädyttiin siihen, että Suomi antaa hoitohenkilökunnan matkustaa yli rajan jatkossakin, jonka vastineeksi Ruotsi antaa suomalaisille tehohoitokapasiteettia.

Valtioneuvoston tiedotteessa samalta päivältä sanotaan lisäksi, että on myös mahdollista, että epidemian pahentuessa (terveydenhoito)henkilöstön ei enää olisi mahdollista liikkua rajan yli. Tämä oli hallituksen viesti, vaikka Suomella ei ollut alun alkaenkaan perustuslaillista mahdollisuutta kieltää suomalaisia hoitajia ja lääkäreitä matkustamasta Ruotsiin ja takaisin niin halutessaan.

Johanna Vuorelmaa ihmetyttää, kuinka politiikka voi irtaantua oikeudesta, vaikka niiden pitäisi olla yhteneväisiä, siis yhtä ja samaa prosessia. Politiikka rakentuu aina perustuslain varaan.

– Tällaista tapahtuu usein, mutta ei perinteisessä vakaassa demokratiassa. Se herättää hämmennystä.

Vuorelman mukaan virheellinen viestintä rajan sulkemisesta ja tiukoista rajoitteista on oikeusvaltiolle yhtä vakava tai jopa vakavampi asia kuin itse käännytykset. Viranomaisella on vastuu kertoa asiat todenmukaisesti ja kertoa, mikä on lainmukaista ja mikä ei. Toinen kysymys on sitten se, onko viranomainen toiminut kussakin tilanteessa lain kirjaimen mukaan.

– Jos todella on käännytetty Suomen kansalaisia, on toimittu lainvastaisesti.

Ihmisoikeusprofessori Martin Scheinin on käsitellyt perustuslaillista oikeutta saapua maahan ja lähteä sieltä blogissaan (siirryt toiseen palveluun). Hän on jättänyt asiasta kantelun eduskunnan oikeusasiamiehelle.

7.5. Kello 10.13 Korjattu eduskunnan oikeuskansleri oikeusasiamieheksi.

7.5. Kello 13.10 Korjattu ja lisätty : Suomen kansalaisten perustuslaillista oikeutta palata maahan on korostettu toistuvasti ja rajoitustoimien alusta lähtien - alkaen valtioneuvoston tiedotustilaisuudesta 17.3.

Voit keskustella aiheesta torstaihin kello 23 asti.

Tilaa uutiset koronaviruksesta

Saat Ylen tärkeimmät koronavirusuutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Siirry tilaamaan

Uusimmat uutiset koronavirustilanteesta puhelimeesi

Lataa Yle.fi-sovellus