1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Selviytymistarina

Konkurssi vei omaisuuden, nyt Pasi Salmu myy vaimonsa ompelemia maskeja kylällä – sisututkija: "Takaiskuihin mukautuvat ihmiset ovat vahvimmilla"

Sisututkija Emilia Lahti kertoo, mitkä asiat auttavat onnellisuuteen ja selviämään vastoinkäymisten keskellä.

Selviytymistarina
Pasi Salmu kangasmaskimyyntipöytänsä takana.
Pasi Salmulta monet yrittäjäkaverit kyselevät, miten selvitä korona-ajasta. Salmu kehottaa pitämään rutiineista kiinni ja hakemaan apua.Jaana Polamo / Yle

Pirkko Salmu, 58, ompelee hyräillen kukkakuvioista kangasmaskia kotiompelimossaan.

Ompelukone surraa vimmatusti, ja Topi Sorsakoski kaipaa palavasti Eevaa nurkassa.

Ulkovarastoon rakennetun ompelimon ovi aukeaa.

Pasi Salmu, 60, marssii sisälle ja alkaa pinota muoveihin pakattuja kasvomaskeja suuriin läpinäkyviin laatikoihin.

Hän on pian lähdössä kauppaamaan hengityssuojaimia Konginkankaalta Äänekosken keskustaan.

Pasi Salmun pukutehdas meni konkurssiin viisi vuotta sitten.

Vuosi sen jälkeen Salmu alkoi myydä vaimonsa kotiompelimossa kaavoittamia ja leikkaamia miesten mittapukuja ympäri Suomea.

Koronan iskiessä myös uusi pukukauppa tyrehtyi.

– Heti ensimmäisten koronauutisten tullessa Suomeen tilaukset pysähtyivät kuin seinään. Se oli kova isku. Piti keksiä taas jotain korvaavaa työtä, sanoo Pasi Salmu.

Myyntimies hoksasi muutama viikko sitten ryhtyä maskikauppaan.

Hoksaaminen on sitä, mikä erottaa selviytyjät: ketkä nousevat ylös naamalleen kaatumisen jälkeen ja ketkä jäävät maahan makaamaan.

Aalto-yliopiston sisututkija Emilia Lahden mukaan ajattelu saattaa selittää eroja sisukkuudessa.

– Ihmiset, jotka mukautuvat takaiskuihin ovat vahvimmilla. Jos pystyy näkemään edes jonkin pienen myönteisen asian vastoinkäymisten keskellä ja toimimaan sen pohjalta, on se elämän eteenpäin menemisen kannalta suurin asia.

Evoluutio on virittänyt meidät havaitsemaan helpommin epäkohdat ja negatiiviset asiat. Tutkijan mukaan joudumme tietoisesti auttamaan aivojamme huomaamaan mahdollisuudet.

Pasi – perheen ideanikkari

Pasi Salmu nappaa maskilaatikot kainaloon ja lähtee.

Parhaat ideat syntyvät neljäkymmentä vuotta yhdessä olleella pariskunnalla aina pihasaunan lauteilla.

Pirkko Salmu kertoo miehensä olevan heistä se ideanikkari.

– Pasilla on aina enemmän näkemystä asioihin. Hän keksii, ja minä sitten kiinnostun, mutta alkuun olen varovaisempi.

Pasi ja Pirkko Salmu pakkaavat myytäviä kasvomaskeja.
Salmut ovat tiimi, jolla on selvä tehtävänjako. Pasi Salmu hoitaa muun muassa taloudessa ideoimisen ja siivoamisen.Jaana Polamo / Yle

Aviomiehellä onkin ollut keksimistä. Pariskuntaa on vuosien varrella koeteltu.

Kaksikymmentäviisi vuotta sitten Pasi Salmu hyppäsi vanhempiensa perustaman pukutehtaan ohjaksiin. Hän oli toiminut yrityksessä myyntimiehenä.

Läpikäytiin niin 1990-luvun lama kuin 2008 finanssikriisikin.

Nettikaupan yleistyminen oli kotimaisten miesten pukujen valmistamiselle lopullinen kuolinisku. Konginkankaalla ei pystytty kilpailemaan kiinalaisten pukujen kanssa.

Lempeällä sisulla ylös konkurssista

Vaikka konkurssi kolautti kipeästi, se ei miestä kaatanut. Hetkellisesti ainoastaan hieman horjutti.

Vaimo tuki miestään. Hän houkutteli mukaansa lenkille luontoon ja toppuutteli minttukaakaoiden juomisessa.

– Täytyy vastoinkäymisten keskellä olla sitkeyttä, eikä jäädä surkuttelemaan, sanoo Pasi Salmu.

Lempeys ja armollisuus itseään kohtaan ovat tiet selviytymiseen.

Emilia Lahti on akateemisten tutkimustensa lisäksi perehtynyt syvällisesti omaan sisuunsa muun muassa harjoittelemalla kamppailulajeja Kiinassa.

Emilia Lahti.
Emilia Lahti on tehnyt oman sisäisen matkan sisuunsa perehtymällä muun muassa keskittymistä vaativaan kungfuun.Meeri Koutaniemi

Asioihin suhtautuminen erottaa myös ihmisten pärjäämistä.

Koetaanko jokin huonosti oleva asia olevan sitä pysyvästi? Onko se syvällä omassa persoonassa vai voiko asioita muuttaa?

Todellinen lujuus löytyy tutkijan mielestä lempeästä vahvuudesta.

– Itämaisessa kamppailukulttuurissa suuri mestari on muita kohtaan se ystävällisin ja pehmein ihminen. Hänen voimansa nousee tasapainosta kovuuden ja pehmeyden välillä. On klassikkovirhe yhdistää pehmeys heikkouteen.

Vääränlaisesta kovuudesta on tutkijan mukaan toisinaan vaikea päästää irti, sillä Suomessa lempeyden arvostaminen on vielä vierasta.

– Mennään töihin kipeänä, ei tunnusteta virheitä tai heikkoutta. Kova, negatiivinen sisu kuitenkin hajottaa meitä ja muita ihmisiä ympärillä. Muiden on vaikea olla lähellä ihmisiä, joiden sisu on armotonta ja kovaa.

Myönteisten tunteiden, kuten psykologisen turvallisuuden on tutkitusti todettu avaavan väylän kognitiivisiin kapasiteetteihimme. Niiden kautta pystyy yltämään maksimisuorituksiin.

Värikkäitä maskeja kaupaksi vaikka säälistä

Pasi Salmu ajelee Konginkankaalta parikymmentä kilometriä Äänekosken keskustaan.

Ison ruokamarketin kauppias on antanut hänelle luvan pystyttää myyntikojunsa kauppakeskuksen käytävälle.

Salmu saa myyntipöytänsä kuntoon ja kyltin sen viereen. Aamupäivästä on vielä hiljaista.

– Pirkko halusi, että tehdään maskeja monilla eri kuoseilla, kuviollisia ja värikkäitä. Itse ajattelin ensin, että yksiväriset olisivat riittäneet. Mutta ovat ne kaikki tehneet kauppansa.

Pasi Salmu kantaa pöytää kauppakeskuksen käytävällä.
Pasi Salmun mielestä vastoinkäymisiä kohdatessa on pahinta katkeroitua ja hautautua huolien alle.Jaana Polamo / Yle

Erityisesti nettikaupan kautta on tullut pariskunnalle myös suuria tilauksia.

Salmu on seudulla tuttu mies. Hän saa maskeja kaupaksi kaikille puolitutuillekin.

– Sanon tutuille, että no osta nyt edes säälistä. Ihan mukavaa maskien myynti muuten on, mutta vähän vaan ottaa vanhalla miehellä jalkoihin.

Avun pyytämisen taidosta vahvuutta

Salmujen maskien nettisivut pystytti heidän toinen aikuisista tyttäristään.

Perhe pitää aina yhtä. Tyttäret ovat auttaneet vanhempiaan vaikeina aikoina.

Avunpyyntöä pidetään Suomessa yhä usein heikkouden merkkinä, mutta siinä piilee vahvuus.

Avun pyytäminen on sisututkijasta tärkeä taito, koska sillä voi näyttää yhteyttä muihin ihmisiin.

–Jokaisen on käytävä se matka, että osaa pyytää apua. Avun pyytämisen kulttuuri puuttuu Suomesta ja avunpyytäjää katsotaan helposti alaspäin. Ihmiset saattavat joutua kokemaan siitä häpeää.

Emilia Lahti.
Lahti on tutustunut sisuunsa myös juoksemalla ja pyöräilemällä 2400 kilometriä Uuden-Seelannin halki. Meeri Koutaniemi

Suomessa arvostetaan tutkijan mukaan yhä yksin pärjäämisen asennetta, kovapäistä selviämistä.

– Meidän pitää yhteiskuntana kasvaa ja antaa tilaa, ettei ihmisen tarvitse pelätä pyytää apua. Avun pyytämiseen ei saisi reagoida kovuudella, että kyllä sinun pitää vaan pärjätä.

Tutkija Emilia Lahden mukaan vanhan mallin kova sisu vie parhaimmillaankin meidät vain tiettyyn yhteen pisteeseen asti.

Konkurssi vei kodinkin alta

Pasi Salmu oli taannut pukutehtaan pankkilainoja omalla omaisuudellaan. Konkurssissa Salmuilla meni kaikki.

He ovat nyt velkajärjestelyssä ja maksavat pankille muun muassa omakotitaloaan.

Salmut eivät asiaa voivottele. Huumori auttaa heitä.

– Kun korona vei taas meidän toimeentulon, toinen tyttäristämme lohdutti, että pääsemme aina heidän autotalliinsa asumaan. Pitää vaan tuoda pihasauna mukana, nauraa Pirkko Salmu.

Pirkko Salmu ompelee koneella.
Pirkko Salmu oli Salmujen pukutehtaassa työntekijänä heti sen perustamisesta asti, vuodesta 1980.Jaana Polamo / Yle

Vastoinkäymiset antavat mahdollisuuden luoda mielestä taivaan tai helvetin.

Sisututkijan mukaan isojen tragedioiden salattu lahja on, että ne saattavat antaa mahdollisuuden kasvuun.

– Traumasta kumpuavan kasvun tutkimus on osoittanut, että vastoinkäymiset voivat auttaa ihmistä muun muassa ajattelemaan syvällisemmin ja löytämään prioriteettinsa. Silloin pystyy myös suhtautumaan muihin ihmisiin myötätuntoisemmin.

Kaikilla on vastoinkäymisiä ja mahdollisuus niiden myötä kasvaa. Aivot muovautuvat jokaisen kokemuksen ja ajatuksen myötä. Oman ajattelun lisäksi prosessiin vaikuttaa oman yhteisön tuki.

– On hyvä miettiä miten takaiskuja voisi käyttää polttoaineena. Korona-aika kutsuu tarkastelemaan omaa ajattelua. Mitä siellä tapahtuu, kun tulee vastoinkäymisiä ja miten tuo ajattelu mahdollistaa tai estää sisukkuutta?

Ajatuksilla on tutkijan mukaan suuri voima: ajatuksista nousee kyky sopeutua, kasvaa ja yrittää uudelleen.

Häpeästä sisäistä voimaa

Eräs vanhempi mies tiedustelee kangasmaskin hintaa Äänekosken kauppakeskuksessa. Kuullessaan sen, hän nykäisee taskustaan suodatinpaperin. Hän kertoo sen olevan parempi ja halvempi.

Pasi Salmu nyökkäilee ja hymyilee ystävällisesti. Häntä eivät ihmisten ikävätkään kommentit hätkäytä.

– En minä konkurssin tultuakaan jäänyt seinien sisäpuolelle häpeämään. Kaikkeni yritykseni eteen tein. Nappasin lakin ja lähdin kylälle heti selkä suorana kävelemään.

Pasi Salmu valmistelee myyntipöytää.
Salmu sai idean kankaisiin hengityssuojaimiin heti koronauutisten saapuessa Suomeen.Jaana Polamo / Yle

Häpeästä voi saada sisäistä voimaa.

Sisututkijan mukaan häpeän läpi murtautuminen on avainasemassa monesta kärsimyksestä vapautumisessa.

– Kun onkin sinut asioiden kanssa, joista on tuntenut häpeää, se on vapauttavaa ja siitä saa voimaa. Kenelläkään ei ole meihin enempää valtaa kuin se valta minkä annamme heille.

Tutkija Emilia Lahden mielestä olisi korkea aika elää yhteiskunnassa, jossa konkurssi ei ole häpeä.

Pihatöitä ja sauna lämpiämään

Kymmenen tunnin jälkeen Salmun kauppapäivä on täynnä. Hän kerää myyntipöydältä kamppeensa ja suuntaa takaisin kotimatkalle.

Vaimo surruttelee edelleen kotiompelimossa.

Pirkko Salmu on niin innoissaan miesten pukujen tekoon tulleesta vaihtelusta, värikkäiden ja nopeasti valmistuvien maskien teosta, että on unohtanut jälleen syödä.

– Kilpailen itseni kanssa. Mittaan välillä aikaa yhden maskin teosta ja yritän aina uutta ennätystä.

Työpäivän jälkeen Pirkko Salmu kastelee kasvihuoneessa tomaatin taimiaan. Miehensä rapsuttelee pihaa haravalla. Pihasaunan piipusta tupruaa savua.

Salmut ovat vähään tyytyväisiä. Lapset ja kaksi lastenlasta ovat heidän kaikkensa.

Avaimet onnellisuuteen ovat kaikkien käsissä.

Tutkija Emilia Lahden mukaan ihmiset, jotka kehittävät ajattelua ja pystyvät olemaan enemmän läsnä ovat onnellisimpia.

Keskimäärin lähes puolet ajasta aivomme ovat niin sanotulla autopilotilla, jolloin teemme valintoja vanhoista tavoista emmekä tietoisesta ajattelusta käsin. Tämä kävi ilmi Killingsworthin ja Gilbertin 2010 tutkimuksesta (siirryt toiseen palveluun).

– Menemme tutulla kaavalla ja elämme rutiineilla. Autopilotilla oleminen on kuitenkin yhteydessä onnettomuuden tunteeseen ja epätyytyväisyyteen.

Ihmisen omat uskomukset ovat yksi suurimmista esteistä kehittymiseen ja mielen tyyneyteen.

Hyvä uutinen kuitenkin on, että uskomukset ja oma mieli voidaan myös valjastaa oman hyvinvoinnin tueksi.

Läsnäoloa voi tutkijan mukaa kehittää esimerkiksi meditoimalla ja tietoisella keskittymisellä. Lisäksi yhteiskunnan arvojen on muututtava kohti lempeää vahvuutta.

Pirkko Salmu asettelee kangasta silityslaudalla.
Salmut antavat toisilleen tilaa parisuhteessa. He muistavat myös hellyyden vastoinkäymistenkin keskellä. Video: Yle
Lue seuraavaksi