Korkeakoulujen opiskelijavalintojen muutoksista jo runsaasti kanteluita – oikeuskansleri ei ota vielä kantaa aikatauluun

Kantelut ja niissä esiintyvä kritiikki kohdistuu enimmäkseen yliopistojen toimintaan ja todistusvalinnan laajentamiseen.

Opiskelijoiden pääsy oppilaitoksiin
Oppilaat tekevät koulutehtäviä
Kanteluissa kritisoidaan muun muassa todistusvalinnan laajentumista ja valintakriteereiden nopeita muutoksia.Antti Kolppo / Yle

Korkeakoulujen opiskelijavalintojen muutoksista voi tulla vielä iso jälkipyykki. Suurin kritiikki on tässä vaiheessa kohdistunut erityisesti todistusvalintakiintiön nostamiseen yliopistojen suosituimmilla aloilla.

Korkeakoulujen päätökset ovat jo kasanneet oikeudellista ratkottavaa sekä valtioneuvoston oikeuskanslerin että eduskunnan oikeusasiamiehen pöydälle.

Kansalaisten kantelut koskevat korkeakoulujen virkamiesten toimintaa, pääosassa ovat yliopistot.

Tällä hetkellä kanteluita on tehty oikeuskanslerille ainakin 11 kappaletta, oikeusasiamiehelle saman verran.

Oikeuskansleri Tuomas Pöystin mukaan kanteluissa mainitaan muun muassa todistusvalinnan laajentuminen liian yllätyksellisesti ja valintakriteereiden nopeat muutokset. Eniten mainintoja on tähän mennessä kauppatieteiden ja lääketieteellisten alojen valintamenettelystä.

Eduskunnan oikeusasiamiehelle saapuneissa kanteluissa toistuvat myös todistusvalintakiintiön nosto ja lääketieteellinen tiedekunta.

Erityisesti hakupainealoilla todistusvalinta laajentui kovalla kädellä. Muun muassa psykologiassa yliopistojen todistusvalintakiintö oli alun perin 60 prosenttia, nyt sillä täytetään 93 prosenttia aloituspaikoista.

Joillakin aloilla kiintiöt ovat pysyneet samoina, kuten oikeustieteissä.

Kanteluiden käsittelyn ajankohdasta ei vielä arviota

Moni on ihmetellyt esimerkiksi sitä, miksi tieto perinteisten valintakokeiden perumisesta ja vaihtoehtoisista valintatavoista tuli vasta yhteishaun päättymisen jälkeen.

Pöysti ei ota kantaa siihen, onko korkeakouluyhteisö toiminut asiassa lainmukaisesti.

Nyt ei ole vielä mahdollista arvioida kanteluiden käsittelyn aikataulua, hän toteaa.

– Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen tulee valintakokeita järjestettäessä huolehtia muun muassa toiminnan johdonmukaisuudesta ja yhdenvertaisuusperiaatteen toteutumisesta. Tämä tarkoittaa ainakin sitä, että hakijoille riittävästi ja riittävän ajoissa viestitään valintakokeiden toteutuksesta ja järjestelyistä sekä vaatimuksista, Pöysti sanoo.

Opiskelijavalintojen jälkeen hakija voi valittaa eli hakea yliopistolta oikaisuvaatimusta omaa valintapäätöstä koskevasta ratkaisusta. Jos hakija ei ole tyytyväinen tähän, hän voi pyytää ratkaisua hallinto-oikeuden kautta.

Yliopistojen perinteisiä valintakokeita on korvattu todistusvalinnan laajentamisen lisäksi myös muun muassa etänä suoritettavilla sähköisillä valintakokeilla, suullisilla kokeilla ja palautettavilla tehtävillä.

Valintakokeet ovat muuttuneet pääsääntöisesti kaksivaiheisiksi: Perinteisiä valintatilaisuuksia voidaan järjestää lähinnä valintakokeen toisessa vaiheessa, mikäli se voidaan tehdä vaarantamatta hakijoiden terveyttä.

Ammattikorkeakoulut ilmoittivat (siirryt toiseen palveluun) huhtikuussa, että valintaperusteita ei muuteta. Noin puolet opiskelijoista valitaan todistuksen perusteella ja puolet etänä tehtävän valintakokeen kautta.

Aiheesta voi keskustella 7.5.2020 klo 23:een asti.

Lue lisää:

Pääsykokeiden korvaus todistusvalinnalla on monen painajainen – opiskelija: "Miksi yliopistot eivät pystyisi järjestämään etäkokeita kuten AMK?"

Yliopistot ilmoittavat muutoksista opiskelijavalintoihin pian: Todistusvalinta kasvamassa koronakevään takia – muutoksista ei voi valittaa

Katariina Kolehniemi laittoi kaiken yhden kortin varaan – haki lääkikseen vain Tampereelle: Katso korkeakouluhaun 600 suosituinta opiskelupaikkaa

Uusimmat uutiset puhelimeesi

Lataa Yle.fi-sovellus