1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. tartuntataudit

Koronajäljittäjäksi voi opiskella 30 tunnin verkkokoulutuksella – käytännössä työtä tekevät terveydenhuollon ammattilaiset

Ennen pikakoulutusta jokainen uusi jäljittäjä on pitänyt kouluttaa kädestä pitäen työhönsä.

tartuntataudit
Koululainen etäopiskelee läppärillä
Verkkokoulutuksella halutaan varmistaa, että Suomessa on saatavilla tarpeeksi koronatartuntojen jäljittämiseen koulutettua henkilöstöä. Kuvituskuva.Pasi Takkunen / Yle

Suomessa ollaan siirtymässä uuteen vaiheeseen koronaviruksen torjunnassa, kuvailee koronarajoitusten höllennyksiä Tampereen yliopiston epidemiologian professori Pekka Nuorti.

Nuorti vastaa toukokuun aikana alkavasta koronatartuntojen jäljittäjien verkkokoulutuksesta Tampereen yliopistolla. Opintojakso on tehty Tampereen ja Itä-Suomen yliopistojen ja THL:n yhteistyönä. Kurssin verkkosivut (siirryt toiseen palveluun) on jo avauttu.

Verkkokoulutuksella halutaan varmistaa, että kunnissa ja sairaanhoitopiireissä on tarpeeksi tartuntojen jäljittämiseen koulutettua henkilöstöä.

Tampereen yliopiston epidemiologian professori Pekka Nuorti
Pekka Nuorti kertoo, että tartuntojen jäljittäminen on erittäin kustannustehokasta työtä.Matias Väänänen / Yle

Nuortin mukaan rajoitusten lieventämisen voi olettaa lisäävän tartuntoja ja altistumisia. Tehokkaalla tartuntojen jäljittämisellä voidaan estää jatkotartuntojen nousu.

– Kun rajoituksia lievennetään, on erittäin tärkeää, että pystymme nopeasti tunnistamaan tartunnat ja katkaisemaan tartuntaketjut, Nuorti toteaa.

Nuorti myös korostaa, että tartuntojen jäljittäminen on erittäin kustannustehokasta, sillä jokainen katkaistu tartuntaketju pienentää taudin leviämiskykyä kuvaavaa tartuttavuuslukua, niin sanottua R0-lukua. Tämä auttaa säilyttämään terveydenhuollon toimintakykyisenä.

Jäljittäjien koulutus on vaatinut paljon työtä

Pirkanmaan sairaanhoitopiirin tartuntataudeista vastaava lääkäri, osastonylilääkäri Jaana Syrjänen kertoo, että ainakin toistaiseksi jäljitystyöhön on TAYSissa järjestynyt tarpeeksi työntekijöitä.

Infektiolääkäreiden avuksi työhön on koulutettu muutamia erikoistuvia lääkäreitä ja lääketieteen opiskelijoita.

Infektioyksikön osastonylilääkäri Jaana Syrjänen, TAYS
Jaana Syrjänen kertoo, että monet ovat joutuneet opiskelemaan uusia taitoja koronaepidemian aikana.Matias Väänänen / Yle

Syrjänen kertoo, että uusien työntekijöiden perehdyttäminen jäljitystyöhön vaatii infektioyksikön työntekijöiltä aluksi paljon ohjausta. Jokainen uusi jäljittäjä on pitänyt kouluttaa kädestä pitäen työhönsä. Verkkokoulutuksen ansiosta infektioyksikön työntekijöiden aikaa ei kulu niin paljon jäljittäjien koulutukseen.

Syrjäsen mielestä verkko-opetus helpottaa varsinkin sellaisten uusien jäljittäjien rekrytointia, joiden nykyiset työtehtävät eivät liity infektiotauteihin.

– Monet ovat joutuneet koronaepidemian aikana opettelemaan uusia työtehtäviä. Tämä on yksi sellainen.

Syrjänen kertoo, että niidenkin, jotka ovat jo jäljitystyössä avustaneet, toivotaan käyvän kurssin heti, kun se on mahdollista.

Pekka Nuortin mukaan kurssia ei vielä ole virallisesti ehditty sisällyttämään minkään tutkinnon opetusohjelmaan, mutta opiskelijat voisivat mahdollisesti hyväksyttää sen esimerkiksi valinnaisiin opintoihinsa.

Jäljittäjien koulutus oli esillä jo ennen korona-aikaa

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylilääkäri Anu Niemi kertoo, että tartuntojen ja altistusten jäljittäminen on terveydenhuollon perustyötä, jota on tehty tartuntatautien leviämisen ehkäisemiseksi jo vuosikymmeniä. Koronaepidemia on nostanut tämän perustyön suuren kiinnostuksen kohteeksi.

Niemi kertoo, että yhtenäisen koulutuksen luominen jäljitystyöhön on ollut esillä jo ennen korona-aikaa. Koronaepidemian vuoksi verkkokoulutus päätettiin pystyttää nopeasti.

– Muutoin kunnat ja sairaanhoitopiirit olisivat joutuneet ratkaisemaan koulutuksen kaikki omalla tavallaan.

Niemi arvelee, että mobiilisovellusten käyttö jäljittämisen apuna vaatii vielä jonkun verran aikaa. Verkkokoulutuksen käyneet jäljittäjät ovat sen sijaan heti käytössä, jos koronatilanne sitä vaatii. Niemi muistuttaa, että myös mobiilisovelluksen rinnalla tarvitaan jäljitystyötä tekeviä.

Vaikka verkkokoulutus on avoin kaikille, Niemen mukaan käytännössä työhön rekrytoitaisiin ensisijaisesti niitä, joilla on terveydenhuoltoalan pohjakoulutus tai jotka opiskelevat alaa.

– Täysin ulkopuolisia jäljitystyöhön on vaikea ottaa, sillä työssä vaaditaan alan salassapitosäädösten ymmärrystä sekä tartuntatauteihin liittyvää ohjaus – ja neuvontaosaamista.

Kurssilla käydään läpi myös tietosuoja- ja potilasturvallisuusasiat

Koulutus on laajuudeltaan noin kolmekymmentä tuntia. Sen voi suorittaa omaan tahtiin, vaikka töiden ohessa.

Pekka Nuorti kertoo, että koulutus koostuu luentovideoista, oheismateriaaleista ja käytännön tapausharjoituksista. Verkkokurssin lopuksi tiedot testataan monivalintakokeella.

Verkko-opetus antaa perustiedot koronaviruksesta. Opetuksessa käydään läpi, mihin tartunnanjäljitys perustuu, mikä on viruksen itämisaika, tarttuvuus ja tarttuvuuden kesto. Samoin käydään läpi tällä hetkellä käytössä olevat viruksen torjuntakeinot. Kurssilla selviää myös, miten tartuntoja käytännössä jäljitetään.

Koska koronavirustartunta tai -altistus voivat herättää ihmisissä huolta tai jopa pelkoa, kurssilla käydään läpi myös haastattelutekniikkaa. Samoin kurssilla käydään läpi myös tietosuojaan ja potilasturvallisuuteen liittyvät asiat.

Lue lisää:

Koronatartuntojen jäljityssovellus käyttövalmis jo kesäkuussa, sanoo ohjelmistoyhtiö Reaktorin toimitusjohtaja – myös jäljittäjiä tarvitaan lisää

Lue seuraavaksi