Pohjois-Venäjällä iloitaan ilmastonmuutoksesta, mutta sitä aiheuttava musta hiili huolettaa – ”Täällä ei kannata ostaa valkoisia vaatteita”

Venäjän ilmastotavoitteet sallivat kasvihuonepäästöjen kasvattamisen lähitulevaisuudessa.

ilmastonmuutos
Pikkupoika kävelee lumihangella äidin pitäessä kiinni kädestä.
Pohjois-Venäjällä iloitaan ilmastonmuutoksesta, mutta sitä aiheuttava musta hiili huolettaa.

VORKUTA Pohjois-Venäjällä sijaitsevassa Vorkutassa ihmisiä yhdistää yhteinen haave: päästä pakoon talvea, joka kestää näillä seuduilla yli yhdeksän kuukautta.

Ilmaston lämpeneminen ei täällä juuri huoleta – päinvastoin!

– Pisara lämpöä ei olisi pahitteeksi meille, vaikka en osaakaan sanoa, mitä seurauksia siitä olisi, Viktorija Maslakova sanoo Vorkutan keskustan lumen peittämässä puistossa.

Hän on tottunut talvileikkeihin 5-vuotiaan Vanja-poikansa kanssa.

Monet vorkutalaiset puhuvat siitä, kuinka talvet ovat nyt leudompia kuin aiemmin, mutta Maslakovan mielestä eroa aiempaan ei huomaa.

Kartta, joka kuvaa Vorkutan sijainnin Napapiirin pohjoisella puolella Venäjällä.
Joonas Haverinen / Yle

Tilastot näyttävät (siirryt toiseen palveluun), että Vorkutassakin on nyt aiempaa lämpimämpää. Vuoden keskilämpötila ei ole 2000-luvulla vielä kertaakaan laskenut alle -7 asteen, vaikka aiempina vuosikymmeninä se oli tavallista.

Kaiken kaikkiaan arktisilla alueilla, myös Suomessa, ilmaston uskotaan lämpenevän kahdesta kolmeen astetta muuta maapalloa nopeammin.

Musta hiili nopeuttaa ilmastonmuutosta

Etenkin pohjoisen lumipeitteisillä alueilla ilmastonmuutosta kiihdyttää musta hiili eli nokipöly.

Musta hiili ei heijasta auringonvaloa vaan se imee sitä puoleensa, lämpenee ja sulattaa lunta ja jäätä. Tutkijoiden mukaan (siirryt toiseen palveluun) jopa neljännes pohjoisen lämpenemisestä aiheutuu mustasta hiilestä.

Ongelmaa on nostanut esiin presidentti Sauli Niinistö niin Arktisessa neuvostossa kuin kahdenkeskisissä tapaamisissaan virkaveljensä Vladimir Putinin kanssa.

Harmaaksi värjäytynyttä lunta ja savupiippu.
Vorkutassa nokipölyä ja muita vaarallisia pienhiukkasia pääsee ilmaan muun muassa kaivoksista ja kivihiilellä toimivista voimaloista.Grigori Vorobjov / Yle

Putinin ilmastoneuvonantaja Ruslan Edelgerijev kertoo sähköpostitse Ylelle, että Venäjä suhtautuu mustan hiilen päästöihin vakavasti ja pyrkii niiden vähentämiseen sekä omilla alueillaan että kansainvälisen yhteistyön avulla.

Suurin osa mustasta hiilestä kantautuu pohjoiseen kaukaa etelästä, etenkin Kiinasta ja Intiasta. Myös paikallisilla päästöillä on merkityksensä. Vorkutassa nokipölyä pääsee ilmaan esimerkiksi kivihiilellä toimivista vanhoista voimaloista ja alueen hiilikaivoksista.

Tavallista enemmän hengitystiesairauksia

Vorkutassa mustan hiilen päästöjä voi havaita harmaaksi värjäytyneestä lumesta sydäntalvellakin. Maslakova kuitenkin kertoo, että kun kevätaurinko alkaa lämmittää, näky muuttu lohduttomaksi.

– Meillä ei kannata ostaa edes valkoisia vaatteita, sillä ne värjäytyvät hetkessä mustaksi, hän sanoo.

Mustia lumikasoja kaupungin keskustassa.
Toukokuun alussa lumi on värjäytynyt mustaksi Vorkutan keskustassa.Viktor Lozhkin

Venäläisiä huolettaa enemmän paikalliset ympäristöongelmat kuin ilmastonmuutoksen globaali uhka. Tämä on näkynyt viime vuosina esimerkiksi protesteina lähiseutujen kaatopaikkoja kohtaan.

Vorkutassakin ihmiset ovat huolissaan mustan hiilen ja muiden pienhiukkasten vaikutuksesta ennen kaikkea omaan terveyteen.

Huoli ei ole turha. Tutkijat ovat kiinnittäneet huomiota (siirryt toiseen palveluun) siihen, kuinka Vorkutan seudulla on tavallista enemmän hengitystiesairauksia. Esimerkiksi lapsilla tavataan usein astmaa.

Maslakova kertoo pelkäävänsä Vanja-poikansa terveyden puolesta. Hän säästää rahaa ja suunnittelee muuttoa pois Vorkutasta.

Saasteet vähentyvät kutistuvassa kaupungissa

Myös tuhannet muut Vorkutan asukkaat pyrkivät pois kaupungista.

Viktorija Maslakova etsii työkseen asuntoja Moskovasta niille vorkutalaisille, jotka ovat päässeet mukaan kansalliseen tukiohjelmaan. Sen tarkoitus on korvata muuttajille osa heidän arvonsa menettäneiden asuntojensa hinnasta.

Voimalaitos lumisessa maisemassa.
Vorkutan vanhin kivihiilellä toimiva voimalaitos on otettu käyttöön vuonna 1942. Nyt se aiotaan sulkea, sillä tyhjenevän kaupungin sähköntarve pienenee. Grigori Vorobjov / Yle

Kaivosteollisuuden alasajon myötä Vorkutasta on tullut yksi Venäjän nopeiten tyhjenevistä seuduista. 13 suuresta kaivoksesta toiminnassa on enää neljä.

Kaivoksia on suljettu taloudellisesti kannattamattomina. Toisinaan sulkemisen syynä on ollut ihmishenkiä vaatineet kaivosonnettomuudet.

Lue myös: Tämä on Venäjän nopeimmin kuoleva kaupunki – Arktisessa Vorkutassa nuoret miehet kaipaavat joko kaivokseen tai etelään

Väkiluvun jatkaessa kutistumistaan Vorkutassa on myös tehty päätös kaupungin vanhimman, kivihiilellä toimivan voimalaitoksen sulkemisesta. Lisäksi kaupungin toinen voimalaitos muunnetaan toimimaan hiilen sijaan maakaasulla.

Voimaloita hallinnoivasta T Plus -energiayhtiöstä kerrotaan maakaasuun siirtymisen johtuvan ennen kaikkea taloudellisista syistä, mutta päätöksellä on myös myönteinen vaikutus ympäristöön.

Mies seisoo huoneessa.
Vorkutan kaupunginjohtaja Igor Gurjev ei ole huolissaan ilmastonmuutoksesta.Grigori Vorobjov / Yle

Vorkutan kaupunginhallinnossa ilmaston lämpenemisestä ei puolestaan tunnuta olevan lainkaan huolissaan. Tämä tulee ilmi betonisen hallintorakennuksen neljännessä kerroksessa kaupunkia johtavan Igor Gurjevin puheista.

– Arktisissa olosuhteissa, tai ainakin meidän kaupungissa, on ennenaikaista puhua ilmaston lämpenemisestä. Me emme näe ilmastonmuutosta. Mitä tulee 50 vuoden päästä, siitä en osaa sanoa, Gurjev kertoo.

Joka tapauksessa seudun näivettymisen myötä sen paikalliset mustan hiilen päästöt ja muut ilmansaasteet vähenevät, mikä puolestaan osaltaan hidastaa ilmaston lämpenemistä.

Ilmastotavoitteista puuttuu kunnianhimo

Koko Venäjän mittakaavassa kivihiilen tuotanto on kasvussa (siirryt toiseen palveluun), eikä käännöstä fossiilisista polttoaineista kohti puhtaampaa energiantuotantoa ole näkyvissä.

Venäjä ratifioi vihdoin viime syksynä Pariisin ilmastosopimuksen, mutta käytännössä maan ilmastotavoitteet ovat löyhät. Tämä johtuu siitä, että kasvihuonepäästöjä verrataan vuoteen 1990, jonka jälkeen ne romahtivat Neuvostoliiton hajoamisen myötä.

Kasvihuonepäästöt miljoonina CO2-ekv-tonneina Venäjällä, mukaanlukien maankäytön nielut vuosina 1990–2017. Määrä on puolittunut reilusta 3 000 miljoonasta CO2-ekv-tonnista vuoteen 2017 mennessä.
Joonas Haverinen / Yle

Venäjä on linjannut, että kasvihuonepäästöjen tulee olla vuonna 2030 enintään 30 prosenttia pienemmät vertailuvuoteen 1990 katsottuna. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että päästöjä voidaan kasvattaa nykytasosta jopa kymmenillä prosenteilla.

Parhaillaan maassa linjataan vuoteen 2050 katsovaa ilmasto-ohjelmaa. Presidentin ilmastoneuvonantaja Ruslan Edelgerijev kertoo Ylelle, että siinä pyritään paljon nykyistä kunnianhimoisempiin tavoitteisiin.

Lopullisia päätöksiä ei ole kuitenkaan vielä tehty.

Mies kävelee Vorkutassa toukokuun alussa.
Vorkutassa lunta riittää yleensä pitkälle kesäkuuhun saakka, mutta ennen sulamistaan se muuttuu pikimustaksi. Viktor Lozhkin

Politiikka on vain osa ilmastotoimia

Poliittisia ratkaisuja enemmän Venäjän tuleviin kasvihuonepäästöihin voi vaikuttaa silti maan talouskehitys. Se näyttää nyt heikolta koronavirusepidemian ja öljynhinnan romahduksen takia.

Toisaalta uusi, energiaa säästävä teknologia voi yleistyä nopeasti myös täysin kaupallisista lähtökohdista käsin. Lisäksi myös Venäjällä on alettu viime vuosina kehittää puhtaan energian tuotantoa.

– Venäjällä on kaksi vastakkaista poliittista klaania, joista toinen tukee vihreää ja toinen fossiilista energiaa, energiaohjelmien johtaja Vladimir Tšuprov Venäjän Greenpeacesta sanoo.

Myös Vorkutassa voi kierrättää

Pohjoinen Vorkuta elää kivihiilestään, eikä näillä seuduilla ole perinteisesti innostuttu vihreästä energiasta.

Venäläismediassa on kuitenkin viime vuosina alettu puhua yhä painokkaammin ympäristön tilasta ja ilmastonmuutoksen vaaroista. Siksi ympäristötietoisuus on kasvussa myös Venäjän reuna-alueilla.

Nainen  pitelee lasta sylissään.
Viktorija Maslakova patistaa Venäjän hallitusta tehokkaampiin toimiin ympäristöongelmien ratkaisemikseksi. Hän pitelee sylissään Vanja-poikaansa.Grigori Vorobjov / Yle

Viktorija Maslakova kertoo, kuinka Vorkutaankin on ilmestynyt erilliset kierrätysastiat paperille ja muoville.

– Meilläkin otetaan pienen pieniä askelia eteenpäin. Mutta saastuminen on nopeampaa kuin hallituksen tekemät päätökset, Maslakova huomauttaa.

Lisää aiheesta:

Moskovalainen ilmastoaktivisti Aršak Makitšjan ei lannistu edes vankeustuomiosta – “On niin paljon kaunista, jonka vuoksi taistella”

Fortum rakentaa Venäjän suurinta tuulipuistoa – Turbiineja arvostellaan Putinia myöten: “Ne värähtelevät niin, että madot ryömivät maasta“

Ulkolinja: Venäjän roskasota