Analyysi: Rikesakko jää eläkkeelle kesäkuussa – valtaosa liikennerikkomuksista on niin vähäpätöisiä, ettei niiden haluta olevan enää rikoksia

Rikesakon korvaavaa liikennevirhemaksua ehdotettiin jo 70-luvulla, mutta sen pelättiin rapauttavan liikennekuria, kirjoittaa toimittaja Marcus Ziemann.

tieliikennelaki
Poliisi valvoo liikennettä.
Kesäkuun alusta alkaen käyttöön tuleva liikennevirhemaksu ei ole sakko. Kuvituskuva.Tiina Jutila / Yle

Toukokuu on viimeinen mahdollisuus saada rikesakko ja syyllistyä rikokseen pienestä ylinopeudesta, turvavyön unohtamisesta tai vaikka punaisia päin kävelystä.

Kesäkuussa voimaan astuvassa uudessa tieliikennelaissa otetaan käyttöön liikennevirhemaksu, joka korvaa nykyisen rikesakon vähäisissä liikennerikkomuksista. Samalla Suomen rikostilastot siistiytyvät, kun puolet rikoksista jää kokonaan pois.

Rikokset katoavat tilastoista, koska liikennevirhemaksu ei ole sakko. 20–200 euron suuruinen maksu on tarkasti ottaen rangaistuksenluonteinen hallinnollinen maksuseuraamus samalla tavalla kuin pysäköintivirhemaksu tai joukkoliikenteen tarkastusmaksu. Teko ei siis ole rikos, vaan moitittavaa toimintaa oleva virhe.

Tulevassa liikennevirhemaksussa on sentään jäljellä sakon luonne. Maksaa sekin pitää.

Vaikka rikesakko jää kesäkuussa pois, kovemmat sakot jäävät.

Lainsäätäjällä on ollut tarkoituksena korostaa, että kunnon sakkorangaistus päiväsakkoineen jätetään edelleen moitittavuudeltaan vakavampien liikennerikosten tekijöiden rangaistukseksi. Päiväsakkojärjestelmä on ollut Suomessa käytössä vuodesta 1921.

valvontaa ennen nopeusrajoituksia
Vuonna 1972 Suomen tieliikenteessä kuoli 1 156 ihmistä. Seuraavana vuonna tieliikenteeseen määrättiin nopeusrajoitukset. Niitä pidettiin yleisesti turhina ja vastustettiin vielä vuosia. Liikkuva poliisi

Kiinteä hinta pienempiin töppäilyihin

Uuden liikennevirhemaksun tausta ulottuu 50 vuoden taakse, jolloin Suomessa otettiin käyttöön pysäköintivirhemaksujärjestelmä. Pysäköintivirhe oli maamme ensimmäinen hallinnollinen virhemaksu.

Ennen vuotta 1970 väärinpysäköinti oli rikos, josta sai poliisilta huomautuksen tai sakkolapun. 1960-luvulla autojen määrä lähti Suomessa niin kovaan kasvuun, että poliisilla alkoi olla parkkisakkojen kanssa tekemistä. Samalla ymmärrettiin, että rikosseuraamus on virheellisestä pysäköinnistä liian ankara rangaistus.

Lue lisää: Liikennevirhemaksu korvaa rikesakon kesäkuun alusta – Katso tästä, mikä liikennesääntöjen rikkomisessa muuttuu

Vuoden 1974 lopulla Suomeen perustettiin ”virhemaksutyöryhmä”, jonka nimi muuttui pian ”rikesakkotyöryhmäksi”. Työryhmä esitti, että vähäisistä rikkeistä ei annettaisi enää sakkoa, vaan päiväsakkojen rinnalle käyttöön tulisi ottaa uusi kiinteähintainen maksu.

Rikesakkotyöryhmä pohdiskeli kiinteälle maksulle erilaisia nimivaihtoehtoja, joita olivat ainakin virhesakko, pikasakko, rahasakko, rikkomussakko tai virhemaksu.

Rikesakkotyöryhmä ei kuitenkaan päätynyt siihen, että maksusta tulisi hallinnollinen seuraamus. Se esitti, että myös uusi maksu olisi rikosoikeudellinen rangaistus. Niinpä virhemaksu putosi nimiehdokkaiden joukosta jo alkuvaiheessa pois.

Rikesakko valittiin moraalisyistä

Poliittisesti mielipiteitä jakanut aihe sai jatkoa vuonna 1976, kun oikeusministeriö asetti virhemaksutyöryhmän uudelleen jatkamaan rikesakkotyöryhmän työtä.

Virhemaksutyöryhmä olikin eri linjoilla rikesakkotyöryhmän kanssa ja esitti puolestaan, että Suomessa otettaisiin käyttöön hallinnollinen rikemaksu.

Virhemaksutyöryhmän perusteluissa mainittiin muun muassa, että hallinnollinen rikemaksu olisi neutraalimpi ja aiheuttaisi vähemmän paheksuntaa kansalaisten keskuudessa kuin sakkorangaistus. Virhemaksutyöryhmän mukaan sakot tulisi määrätä vain heille, jotka syyllistyisivät selkeästi paheksuttavaan toimintaan.

Hallinnollista virhemaksua ei kuitenkaan tullut. Tuli rikosoikeudellinen rikesakko, jossa oli joitakin virhemaksun piirteitä.

Rikesakkoa perusteltiin yhteiskuntamoraalilla. Sakko valittiin, koska se tuntui 40 vuotta sitten moitittavammalta ja paheksuttavammalta rangaistukselta. Virhemaksulla oli laajat kannattajansa, mutta tappio tuli.

Kiinteähintainen rikesakkolaki tuli voimaan syksyllä 1983. Pienin muutoksin se on jatkunut 37 vuotta – ja jatkaa siis vielä toukokuun loppuun.

sakkolappu rikesakkomääräys
Rikesakossa sakon saajan on täytynyt suostua sakkomenettelyyn. Rikosasia on käsitelty joko sakkomenettelyssä tai tuomioistuimessa. Liikennevirhemaksumenettelyssä tämä muuttuu, koska kyse ei ole enää sakosta. Liikennevirhemaksu on hallintopäätös, joka tehdään hallintomenettelyssä.Markku Pitkänen / Yle

Pikkumaksu tehoaa siinä missä isokin

Ajat ja ajattelu liikenneturvallisuudesta ovat rikesakon vuosina muuttuneet. Kesäkuussa voimaan astuvaa uutta tieliikennelakia valmistelleessa liikenne- ja viestintäministeriössä uskotaan, että aika rikesakon korvaavalle liikennevirhemaksulle on nyt kypsä.

Uuden liikennevirhemaksun käyttöönottoon liittyy nimittäin myös filosofisempi ajatus.

Tieliikenteen pelisääntöjen kanssa on Suomessa pitkään ollut erikoisia vinoumia. Suomalainen erityispiirre on esimerkiksi keskustelu siitä, paljonko ylinopeutta voi ajaa, jotta selviäisi ”vain” huomautuksella tai rikesakolla. Keskustelua on käyty sanktiot edellä.

Uuden liikennevirhemaksun myötä yhä useamman uskotaan hoksaavan, että liikennesääntöjä noudattamalla kaikilla on liikenteessä mukavampaa, vähemmän stressaavampaa ja turvallisempaa.

Asenteiden muuttumisesta saa perspektiiviä muistelemalla, kuinka vielä 80-luvulla huoltamoiden baareissa keskusteltiin vakavasti siitä, miten turvavyö kannattaa laittaa, jotta se näyttäisi olevan kiinni ilman, että se oikeasti oli kiinni. 40 vuotta sitten turvavyöt olivat poliisia varten.

Henkinen kasvu turvallisuusajattelussa on ollut nopeaa. Vielä muutama vuosi sitten saatettiin ajatella, että rajoitusten mukaan neljääkymppiä taajamassa ajava on joko ikivanha, humalassa tai hän ajaa hitaasti muita kiusatakseen.

Nyt kaahailu on pois muodista. Itsekkyys liikenteessä näyttää suorastaan nololta ja välinpitämättömyys tuo muille ensimmäisenä mieleen, että kuskilla on elämänhallintaongelmia.

Yhä useammat ymmärtävät ja myös hyväksyvät, että liikennesääntöjen noudattaminen on kaikkien parhaaksi. Hyväksyntää lisää, että pieniä töppäilyjä ei kesäkuusta alkaen enää kohdella rikoksina.

Kansainvälisesti tiedetään, että jo pikkumaksu vaikuttaa lainkuuliaisuuteen. Jo parikymppiä tekee tehtävänsä ilman, että maksaja samalla katkeroituu.

Lähteet: Kimmo Kiiski: Rahamaksu rangaistuksena, Traficom: Liikennerikkomukset ja liikennevirhemaksu

Lue myös:

Korttelirallin hinnaksi 100 euroa – uusi tieliikennelaki kieltää tarpeettoman ja metelöivän ajon koko Suomessa

Kevytperäkärryä saa kesäkuusta alkaen vetää 100 km/h – uudesta nopeusrajoituksesta tulee suomalaisautoilijoiden kypsyyskoe

Tieliikennelaki muuttuu – testaa, tunnetko uudet liikennemerkit