Ketä tapasit? Halasitteko? Kauanko istuitte vierekkäin? Kuka oli samassa työvuorossa? Näitä asioita koronajäljittäjät haluavat tietää

Kampaaja- tai hammaslääkärikäynti saa tartunnan jäljittäjän hälytyskellot soimaan.

tartuntataudit
Tartuntojen jäljittäjät pääkuva.
Kohtaamisen kesto ja henkilöiden väliset etäisyydet kiinnostavat tartunnanjäljittäjiä enemmän kuin käsidesin tai kasvomaskin käyttö. Ilkka Kemppinen / Yle

"Testaa, jäljitä, eristä, hoida" on Suomen hybridistrategia koronavirusta vastaan.

Strategian tavoitteena on, että aina kun uusi tieto koronatartunnasta saadaan, selvitetään, ketkä ovat taudinkantajalle altistuneet. Näin yritetään estää heitä levittämästä virusta edelleen.

Nyt kun rajoituksia vähitellen puretaan, tartuntaketjujen jäljittämisellä on entistä isompi merkitys epidemian hallinnassa.

Jäljittäminen muistuttaa salapoliisin työtä. Jäljittäjän pitää osata kaivaa esille kohtaamisia, joita tartunnan saanut ei itse hoksaa tai muista kertoa.

Kaavio miten koronatartuntojen jäljitys toimii.
Tapaukset ovat esimerkkejä Helsingin kaupungin tekemistä tartunnanjäljityksistä.Ilkka Kemppinen / Yle

Helsinki on koronaviruksen hotspot Suomessa

Tartunnanjäljittäjät työskentelevät pääosin oman kuntansa alueella.

Helsingin kaupungissa koronatartuntoja on koko epidemian ajan ollut eniten, perjantaina koko Suomen 5 673 tartunnasta 2 108 oli Helsingissä.

Helsingissä jäljitystyötä tekee yli sata ihmistä, ja uusia koulutetaan.

Suurin osa on lähi-, sairaan- ja terveydenhoitajia, mutta joukossa on myös hammashoitajia, suuhygienistejä sekä lääketieteen kandidaatteja ja yhä enemmän lääkäreitäkin, kertoo Helsingin kaupungin jäljittämisketjuja koordinoiva terveydenhoitaja Emma Uski Oulunkylän toimipisteestä.

Työ on palkitsevaa, jos iso määrä potentiaalisia tartuntoja pystytään estämään.

Uski kertoo, että parhaimmillaan – tai pahimmillaan – yksi tartunta on johtanut 20 altistuneen ihmisen jäljille, ja siitä joukosta löytynyt uusi tartunta edelleen kymmenen ihmisen porukan jäljittämiseen. Yhteensä siis noin 30 ihmisen verkosto.

– Tällaisia tuli aiemmin enemmän vastaan, nyt ihmisillä on monesti vain muutama altistunut ja joillakin ei yhtään, Uski viittaa hallituksen rajoittamistoimien vaikutuksiin.

Osa tapauksista on vaikeampia kuin toiset

Tarvittaessa jäljittäjät jaetaan erityisosaamisensa mukaan. Esimerkiksi hoivakotien ja päiväkotien tartuntaketjuja selvittää oma tiiminsä joka tuntee niiden käytäntöjä.

– Jos tartuntaketju vaikuttaa erityisen mutkikkaalta selvittää, annetaan tapaus konkarin hoidettavaksi, Uski kertoo.

Konkari ei aina tarkoita ihmistä, jolla on pisin kokemus jäljitystyöstä. Koulutustaustalla ja aiemmalla työkokemuksella on iso merkitys siinä, lähtevätkö ketjut avautumaan.

Kielitaidolla on merkitystä etenkin Helsingissä, jossa on paljon äidinkieleltään muita kuin suomea tai ruotsia puhuvia.

Uskin mukaan mutkikkaimpia tapauksia ovat ne, joissa altistuneita on monta, tai he asuvat eri puolilla Suomea. Työpaikalla taas voi olla useita altistuneita, ja selvittely vaatii tiivistä yhteistyötä työpaikan ja työterveyshuollon kanssa.

– Samaan aikaan tartunnan saaneella voi olla myös useita vapaa-ajan altistuksia ja osa näistä saattaa olla ulkopaikkakuntalaisia.

Sosiaalialan ja terveydenhuollon työntekijöiden tartuntaketjujen jäljitykset voivat kehittyä mutkikkaiksi, jos työntekijä on ollut tartuttavuusaikana useiden kollegojen ja potilaiden kanssa tekemisissä.

– Tällaiset tapaukset pitää selvittää erityisen nopeasti, Uski sanoo.

Halasitko? Turvaväli on tärkeämpi kuin käsidesi

Työpaikka on yleisimpiä suomalaisten koronatartuntapesäkkeitä nyt, kun rajoitukset ovat vähentäneet ihmisten muita kohtaamisia.

Oleellinen kysymys kuuluu: pidettiinkö kahden metrin turvaväli ja jos ei, niin istuttiinko vierekkäin yli vartti?

– Jos ruokalassa tai taukotilassa on istuttu ihan kylki kyljessä, ja lisäksi yli 15 minuutin ajan, työkaverit ovat varmasti altistuneet virukselle, Uski kertoo.

Sen sijaan käsidesin, kasvomaskin tai suojahanskojen käytöstä jäljittäjä ei kysytä muilta kuin terveydenhuollon tai sosiaalialan työntekijöiltä.

Joukkoliikenne on harmaata aluetta – mobiilisovelluksesta apu?

Bussit, junat ja muu joukkoliikenne ovat jäljittäjän kannalta hankalaa aluetta, koska usein vierekkäin istutaan pitkiäkin aikoja, mutta ei tiedetä kuka vieressä istuu.

– Joukkoliikennealtistuksiin ei valitettavasti ole toistaiseksi mitään erityistä selvityskeinoa, Uski harmittelee.

Yksi vaihtoehto on yrittää tiedottaa joukkoliikenneyhtiön kautta mahdollisia altistuneita, jos tiedetään täsmällisesti, millä kulkuneuvolla ja mihin aikaan sairastunut on kulkenut.

Toistaiseksi matkustaminen on ollut vähäistä eikä joukkoliikennealtistuksia ole kovin paljon, mutta asia tulee ajankohtaisemmaksi sitä mukaa, kun rajoituksia puretaan.

Uski arvioi, että juuri joukkoliikenteen altistusten jäljittämisessä kehitteillä olevasta mobiilisovelluksesta voi tulla iso apu.

Lue myös:

Koronajäljittäjäksi voi opiskella 30 tunnin verkkokoulutuksella – käytännössä työtä tekevät terveydenhuollon ammattilaiset

Jo yli sata jäljittäjää etsii Helsingin mahdollisia taudinkantajia, mutta kaikkia ei vieläkään tavoiteta riittävän ajoissa