Rehtorit saavat luvan palkata kahdeksi viikoksi lisää työvoimaa, sadalle koululle tarvitaan lisätiloja – koulujen avaaminen aiheuttaa suururakan Helsingissä

Opettajat vaativat täsmällisiä ohjeita siitä, miten opetus voidaan järjestää turvallisesti.

peruskoulu
Tyhjä luokkahuone Helsingin Viikin normaalikoulussa.
Koulujen avaaminen Helsingissä aiheuttaa paljon töitä.Ronnie Holmberg / Yle

Lisähenkilöstöä, porrastettua opetusta ja lisätilojen hankkimista muun muassa lukioilta sekä ammattikouluilta.

Esimerkiksi tällaisia järjestelyitä oppilaiden paluu koulunpenkkiin lukuvuoden kahdeksi viimeiseksi viikoksi vaatii Helsingissä.

Kaupungin peruskouluissa lähiopetus alkaa kaikille oppilaille taas viikon päästä torstaina. Helsingissä on noin 45 000 oppilasta sadassa peruskoulussa.

Helsinki kertoi tänään pormestarin tiedotustilaisuudessa (siirryt toiseen palveluun) varautumisestaan opetuksen alkamiseen.

"Jokainen koulu joutuu hankkimaan lisätiloja"

Koronarajoitusten mukaan opetuksessa pitää noudattaa erityistä väljyyttä. Mitä tämä tarkoittaa käytännössä?

– Se on vaikea kysymys. Olemme lähteneet siitä, että fyysisiä kontakteja vältetään, ja pidetään riittävät turvavälit, sanoo toimialajohtaja Liisa Pohjolainen Helsingin kaupungilta.

Näin saadaan väljyyttä, mutta se vaatii lisää tilaa.

Helsingissä koulut ovat jo antaneet selvityksen lisätilan tarpeistaan.

– Jokainen koulu joutuu hankkimaan lisätiloja, sanoo Pohjolainen.

Lisää opetustiloja saadaan niistä opinahjoista, jotka toimivat tällä hetkellä etäopetuksella. Näitä ovat esimerkiksi lukiot, ammatillisen koulutuksen tilat sekä työväenopistot.

Opetusta porrastetaan

Opetustilojen väljyyttä lisätään myös sillä, että opetusta aiotaan porrastaa.

– Tarkoittaa käytännössä sitä, että jotkut oppilasryhmät tulevat kouluun aiemmin ja jotkut vähän myöhemmin. Vastaavasti koulu loppuu aikaisemmin tai myöhemmin, Pohjolainen sanoo.

Porrastuksessa kyse on muutamista tunneista.

– Kun opetus on porrastettu, niin myös välitunnit ja ruokailu pystytään porrastamaan eli yhdessä tilassa ei ole yhtä aikaa liikaa oppilaita.

Tämä taas vaikuttaa siihen, että myös oppilaiden valvonnasta huolehtivien opettajien työ porrastuu.

Kaupunki on varautunut siihen, että opetukseen ja valvontaa tarvitaan lisää henkilökuntaa.

– Meillä on ohjeet rehtoreille, että he voivat tarvittaessa palkata lisää opettajia, Pohjolainen sanoo.

Poissaoloissa luotetaan lääkärin sanaan

Niin oppilaiden kuin opettajienkin kohdalla Helsingin kaupunki luottaa terveysviranomaisten ja lääkärin sanaan.

HUS suosittelee koulusta poisjäämistä vain tiettyjä keuhko- ja sydänsairauksia sairastaville lapsille, syöpähoidettaville tai elinsiirron saaneille lapsille sekä tietyille neurologisille potilaille.

Näihin riskiryhmiin kuuluu koko Suomessa alle yksi prosentti oppivelvollisista. Kotiin jäämisestä päättää lasta hoitava lääkäri.

– Jos lapsella ei ole ollut esimerkiksi varsinaisessa lähiopetuksessa mitään rajoitteita, niin hän voi tulla ihan turvallisin mielin ensi viikolla kouluun, Pohjolainen toteaa.

Pohjolaisen mukaan myös opettajien mahdollisten poissaolojen osalta toimitaan samalla periaatteella.

– Lähdetään siitä, että lääkäri arvioi kunkin työntekijän terveydentilan, ja toimitaan sen mukaan.

OAJ: "Pitää olla selkeät ohjeet"

Opetusalan Ammattijärjestö OAJ on kritisoinut koronakriisin aikaista toimintaa siitä, että opetuksen järjestämisestä ei ole annettu kouluille tarpeeksi täsmällisiä ohjeita.

– Pitää olla selkeät ohjeet. Nyt puhutaan kuitenkin lasten ja opettajien turvallisuudesta, sanoo koulutuspäällikkö Jaakko Salo OAJ:stä.

Salon mielestä yleisenä ongelmana koko maassa on ollut se, että ohjeet ovat tulleet liian myöhään.

– Tämä johtaa siihen tilanteeseen, että kunnissa ja kouluissa pyörää keksitään uudelleen eli ryhdytään luomaan omia ratkaisuja, Salo sanoo.

Salon mielestä hyvä esimerkki tästä on varhaiskasvatus, joka on ollut koko ajan käynnissä.

– Varhaiskasvatukseen ei edelleenkään ole saatu selkeitä ohjeita siitä, miten koronakriisin aikana tulisi toimia, Salo sanoo.

Valmentautumista syksyyn?

Kunnilla on edessä vielä iso urakka saada kaikki viikossa valmiiksi, jotta parin viikon mittainen lähiopetusjakso saadaan peruskouluissa alkuun.

– Tämä tilaväljyyden ja opetuksen porrastuksen yhdistelmä on iso palapeli, mutta uskon, että ehdimme kaiken tehdä ja pystymme järjestämään koulujen lähiopetuksen ihan turvallisesti, toimialajohtaja Pohjolainen sanoo.

Voidaan tietysti kysyä, että onko tämä kunnille sysätty järjestelyurakka sitten vaivan arvoista?

– Tämä on maan hallituksen päätös, ja me noudatamme näitä linjauksia. Tietysti nämä kaksi viimeistä viikkoa antavat suuntaa myös koulujen alkuun syksyyn. Meillä saattaa syksyllä olla myös tilanne, että tämä koronaepidemia ei ole vielä loppunut ja joudumme myös syksyllä tekemään poikkeusjärjestelyjä, Pohjolainen pohtii.

Lue seuraavaksi:

Osa vanhemmista on ymmärtänyt kotikoulun väärin – lapsi voi jäädä ilman kouluruokaa, kirjoja ja todistusta

Mihin katosivat koululaisten ruokarahat? Ruokailijoiden määrä romahti, mutta Helsinki maksaa lounasjäteille satoja tuhansia euroja hyvitystä

Tilaa uutiset koronaviruksesta

Saat Ylen tärkeimmät koronavirusuutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Siirry tilaamaan

Luotettavia koronauutisia nopeasti suoraan puhelimeesi

Lataa Yle.fi-sovellus