Kirjeenvaihtajien analyysi: Venäjä auttoi kaatamaan fasismin Euroopassa 75 vuotta sitten, mutta EU:n mielestä se ei ole syy luopua pakotteista

EU:lla ei ole yhteistä Venäjä-linjaa, mutta pakotteet pysyvät, kirjoittavat Ylen kirjeenvaihtajat Susanna Turunen ja Erkka Mikkonen.

Voitonpäivä (2. maailmansota)
Presidentti Vladimir Putin piti voitonpäivän puhetta viime vuonna Punaisella torilla Moskovassa.
Presidentti Vladimir Putin ja voitonpäivän puhe viime vuoden paraatissa Moskovassa.Alexei Nikolski / Sputnik / EPA

MOSKOVA / BRYSSEL Huomenna, lauantaiaamuna sen piti tapahtua.

Presidentti Vladimir Putinin oli määrä seistä Ranskan presidentti Emmanuel Macron rinnallaan, kun mannertenväliset ohjukset ja tuhannet sotilaat lipuisivat keskeytymättömänä virtana läpi Punaisen torin.

Saksan liittokansleri Angela Merkel olisi saapunut paikalle kenties vasta sotilasparaatin jälkeen – tai keksinyt kohteliaan tavan kieltäytyä koko kutsusta. Presidentti Sauli Niinistökin olisi saattanut lähettää onnitteluviestin Moskovaan.

Venäjällä voitonpäivä on täynnä isänmaallista uhoa, mutta toisinkin voisi olla. Tänään tulee tasan 75 vuotta natsi-Saksan kukistamisesta. Se olisi voinut tuoda idän ja lännen jälleen symbolisesti yhteen.

Kuvassa venäläiset koneet lentävät Moskovassa harjoitellessaan voitonpäivän ilmaparaatia.
Venäläiskoneet harjoittelivat maanantaina Moskovassa ylilentoa, jolla korvataan lauantaiksi suunniteltu suuri voitonpäivän paraati.Maxim Shipenkov / EPA

Koronavirus pilasi lopulta Kremlin suunnitelmat, mutta pandemia ei ole lopettanut Venäjän pyrkimystä sopia Euroopan ja koko lännen kanssa.

Venäjä ei tosin näe yhteistyötä Euroopan kanssa enää itseisarvona. Arvojen sijaan Venäjä hakee lännestä pragmaattista hyötyä.

– Venäjällä on luovuttu kaikista illuusioista lännen suhteen. Venäläiset eivät enää odota, että meistä tulee osa läntistä maailmaa, tutkija Sergei Markedonov kertoo Ylelle venäläisdiplomaattien eliittikouluna tunnetusta MGIMO-instituutista.

Sen sijaan Venäjä pyrkii talouden sakatessa yhä voimallisemmin pääsemään eroon Krimin valtauksen ja Itä-Ukrainan sotatoimien vuoksi julistetuista pakotteista (siirryt toiseen palveluun).

Euroopan unionille taas Krimin valtaus on ylitsepääsemätön ongelma, joka on kierrettävä.

Presidentti Emmanuel Macron on yrittänyt lämmittää (siirryt toiseen palveluun) EU:n ja Venäjän suhteita vedoten välttämättömään strategiseen kumppanuuteen. Ranska pelkää, että tyly linja voi ajaa Venäjän lähemmäs Kiinaa.

Saksa kuitenkin ottaa EU:n puheenjohtajuuden hoteisiinsa heinäkuun alusta ja liittokansleri Angela Merkelin kädenjälki näkyy Venäjä-pakotteissa.

Kuvassa ovat Angela Merkel ja Vladimir Putin.
Liittokansleri Angela Merkel vieraili tammikuussa Moskovassa tapaamassa presidentti Vladimir Putinia.AOP

Merkel panosti paljon Ukrainan tulevaisuuteen eikä EU-piireissä asioista perillä olevat usko, että Merkelin kaudella tapahtuisi mitään suhteiden lämpenemistä.

Saksan puheenjohtajuuskauden prioriteetit ovatkin terveys, talous ja Kiina. EU–Kiina-huippukokousta suunnitellaan Leipzigiin. Venäjän kanssa ei ole samantapaisia suunnitelmia.

Pahenevan koronaepidemian, öljyn hinnan laskun sekä Vladimir Putinin vanhenemisen takia Venäjä on heikompi, mikä tekee siitä vaarallisemman.

Talousongelmien kasaantuessa ja kansan tyytymättömyyden kasvaessa on helppo hakea nopeasti kunnioitusta ulkopoliittisin keinoin, sanoo Venäjä-asioista hyvin perillä oleva komission virkamies.

Putinin suosio on jo nyt laskenut ennätysalas. Tällä viikolla julkaistun mielipidekyselyn mukaan (siirryt toiseen palveluun) yli kolmasosa venäläisistä kertoo, ettei hyväksy Putinin toimia presidenttinä.

Edessä häämöttövän talousromahduksen voisi kuvitella kannustavan Venäjää ja Eurooppaa lämmittämään suhteitaan samalla lailla kun Yhdysvallat ja Venäjä hetkellisesti lähentyivät terrori-iskujen jälkeen vuonna 2001.

Pakoteaikanakin EU on Venäjän tärkein ja Venäjä EU:n neljänneksi tärkein kauppakumppani.

Mutta niin kauan kun Ukrainan tilanne hiertää välejä, on myös täysin mahdollista, että koronavirus vain syventää EU:n ja Venäjän välistä railoa.

Näin uskoo Ylen haastattelema kansainvälisen politiikan tutkija Fjodor Lukjanov. Hänen mukaansa Venäjää koskeva pakotepolitiikka voi itse asiassa toimia jäsenmaita yhdistävänä tekijänä silloin, kun muut, paljon vakavammat ongelmat repivät EU:ta.

Myös Eurooppa-politiikkaa 40 vuotta seurannut tietokirjailija ja Politico-verkkojulkaisun kolumnisti Paul Taylor arvioi, että aika ei ole oikea Venäjä-suhteiden lämmittämiselle.

Ajatus siitä, että Eurooppa ja Venäjä juhlisivat yhdessä vilpittömin mielin voittoa fasismista, näyttääkin nyt hyvin kaukaiselta.

Saksan liittokansleri Angela Merkel ja Venäjän presidentti Vladimir Putin Moskovassa seppeleenlaskun jälkeen 10.5.2015.
Viisi vuotta sitten, päivä varsinaisen voitonpäivän jälkeen Saksan liittokansleri Angela Merkel laski seppeleen tuntemattoman sotilaan haudalle Moskovassa. Sergei Chirikov / EPA

Ulkopolitiikka on jäänyt kaikista korupuheista huolimatta EU:n yhdentymisen ulkopuolelle.

Euroopan unionilla ei ole eikä tule olemaan yhteistä linjaa suhteessa Yhdysvaltoihin, Kiinaan eikä Venäjään, sanoo komission nimettömänä pysyvä virkamies.

Venäjän yrityksestä huolimatta EU pitää pakotteista kiinni vielä pitkään. Se tuntuukin olevan ainoa asia, joka tällä hetkellä yhdistää jäsenmaita Venäjän suhteen.

Voit keskustella EU:n ja Venäjän suhteista jutun lopussa lauantaihin klo 23 saakka.

Lue lisää:

Kirjeenvaihtajan analyysi: Putin tahtoo luoda uuden maailmanjärjestyksen, mallina 75 vuotta sitten järjestetty Jaltan konferenssi