Äiti keitti kiviä hämätäkseen nälkäisiä lapsia - Koronakriisi ja heinäsirkkaparvet uhkaavat jopa 250 miljoonan ihmisen henkeä

YK:n pääsihteeri varoittaa, että jos Afrikkaa ei nyt auteta, se kostautuu pohjoisessa.

nälkä
Kuvassa mies tekee peltotöitä heinäsirkkaparven keskellä Keniassa.
Viljelijä Theophilus Mwendwa työskenteli maissipellollaan heinäsirkkaparven keskellä Keniassa 24. tammikuuta.Dai Kurokawa / EPA

Oikeastaan Afrikassa ei pitäisi olla kriisiä.

Maailmaa ei uhkaa ruokapula, varastotilanne on hyvä, arvioi YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO. Ja virallisesti Afrikassa on todettu vasta pari tuhatta koronakuolemaa.

Silti maailman ruokaohjelman WFP:n johtaja David Beasley varoitti pari viikkoa sitten, että maailmaa uhkaa ”raamatullinen” nälkäkriisi lähikuukausina.

WFP arvioi, että koronakriisi kaksinkertaistaa akuutista nälästä kärsivien määrän, joka saattaa nousta tänä vuonna maailmanlaajuisesti 265 miljoonaan. Akuutti nälkä tarkoittaa poikkeustilanteen aiheuttamaa vakavaa nälkää. Kroonisesta nälästä kärsiviä on paljon enemmän.

Kuvassa on lapsi somalialaisella pakolaisleirillä.
Joulukuussa kuvattu poika telttaleirissä Somaliassa. Afrikassa on miljoonia pakolaisia valmiiksi vaikeissa olosuhteissa. Daniel Irungu / EPA

265 miljoonaa on suunnilleen saman verran kuin Saksan, Ranskan, Ison-Britannian ja Espanjan väkiluku yhteensä.

Laajin nälkäkriisi uhkaa syntyä Afrikassa. Kriisi on hyvin todellinen, mutta mistä se johtuu?

Korona voi tappaa, vaikka ei sairastuisi

Monet afrikkalaiset pitävät koko koronaa rikkaiden tautina, sillä alueen ensimmäiset sairastuneet olivat varakkaita, ulkomailla tartunnan saaneita.

Silti korona on jo nyt aiheuttanut myös Afrikassa ison kriisin. Testausta on tehty muuhun maailmaan verrattuna hyvin vähän. Todellinen kuolleiden määrä maanosassa saattaa olla monikymmenkertainen todennettuihin tapauksiin verrattuna, eräät tutkijat arvioivat.

Kuvassa kenialaiset työmatkalaiset kävelevät desinfiointitunnelin läpi juna-asemalla.
Koronan takia pystytetty desifiointipiste rautatieasemalla Nairobissa. AOP

Esimerkiksi Somaliassa on virallisia koronakuolemia vain kolmisenkymmentä, mutta paikalliset sairaankuljettajat ja haudankaivajat ovat kertoneet kuolleita tulevan joka päivä moninkertaisesti normaaliin verrattuna. Somaliassa, kuten usein Afrikassa, kuolleet haudataan perinteisesti nopeasti, eikä kaikkien kuolinsyytä suinkaan selvitetä.

Riippumatta epidemian todellisesta laajuudesta viruksen vaikutukset mantereella ovat joka tapauksessa järisyttävät. Korona on levinnyt jo lähes kaikkiin Afrikan maihin.

Nälänhädän uhka ei suinkaan johdu pelkästä koronasta, vaan muun muassa konflikteista, poikkeuksellisista tulvista sekä “raamatullisesta” vitsauksesta, ennätyksellisen suurista heinäsirkkaparvista.

Kuvassa on hengityssuojaa käyttävä nainen nigerialaisella torilla.
Nainen kuvattuna vapun jälkeen Lagosissa, Nigeriassa. Lagos on yli 20 miljoonan ihmisen metropoli. Akintunde Akinleye / EPA

Koronakriisi on tullut jo valmiiksi vaikean tilanteen päälle. Jos ruokaa ei ole varaa ostaa tai ruoka ei ole siellä missä sitä tarvitaan, seuraa nälkä.

Monet Afrikan maat ovat reagoineet muun maailman tapaan määräämällä tiukkoja ulkonaliikkumiskieltoja ja karanteeneja.

Maailman köyhimpien ihmisten elämään tällaiset rajoitukset iskevät suoraan ja armottomasti.

Korona vai nälkäkuolema?

Afrikkalainen köyhyys on nykyisin usein kaupunkiköyhyyttä. Hyvin suuri osa afrikkalaisista elättää itsensä ilman vakituista työsopimusta, päivittäistöillä. Maanosassa on valtavia, nopeasti kasvaneita kaupunkeja, joiden slummit ovat kuin tikittävä aikapommi koronakriisille.

Kuvassa on  Monica Ochieng.
Kiberan asukas Monica Ochieng.AFP

Kenian pääkaupungin Nairobin alueella sijaitseva Kibera on yksi suurimmista. Sen asukkaista suurin osa elää äärimmäisessä köyhyydessä. Ihmisten on lähes mahdotonta noudattaa tiukkoja rajoituksia.

– Miten meidän on tarkoitus saada ruokaa? Kiberan asukas Monica Ochieng ihmetteli määräyksiä AFP:n haastattelussa.

– Mieluummin menemme ulos ja kuolemme koronaan kuin kuolemme kotona nälkään, Ochieng määritteli tilanteen.

– Jos menemme ulos ja ansaitsemme hieman, voimme edes keittää puuroa lapsille.

Kuvassa lapset leikkivät Kenian Nairobissa.
Lapset leikkivät odottaessaan vuoroaan vesipistejonossa Kiberassa. Koronan takia valtavassa slummissa on ollut ongelmia vedenjakelussa. AOP

Slummien asuinolot ovat äärimmäisen ahtaat ja hygienia sekä terveyspalvelut heikkoja. Asiantuntijat varoittavat, että näillä alueilla ihmisten sulkeminen koteihinsa on lähes mahdotonta.

– Jos pienessä peltihökkelissä asuu kymmenen ihmistä, ei heitä voi määrätä pysymään sisällä kolmea viikkoa, eteläafrikkalaisen ISS instituutin asiantuntija Jakkie Cilliers sanoo.

Kovia poliisitoimia kieltojen valvomiseksi

Ulkonaliikkumiskieltoja on monissa maissa valvottu ankarasti. Nairobissa monet pelkäävät enemmän joutumista vankilaa muistuttavaan koronakaranteenikeskukseen kuin itse tautia.

Kuvassa on liberialainen poliisi.
Poliisi vahtii koronarajoitusten noudattamista Monrovian lähellä Liberiassa. Ahmed Jallanzo / EPA

Liberiassa poliisit hakkasivat kokoontumiskieltoja uhmaavia kepeillä. Samalla he polttivat torien markkinakojuja estääkseen ihmisiä kokoontumasta.

Kovat toimet ovat epäilemättä estäneet viruksen leviämistä, mutta hinta on ollut raskas.

Ihmisoikeusjärjestö Amnesty International on raportoinut, että poliisiväkivalta ja turvallisuusjoukkojen väärinkäytökset ovat lisääntyneet muun muassa Etelä-Afrikassa, Keniassa ja Nigeriassa.

Tuotantoketjujen katkeaminen tappaa

Vaikka ihmiset uhmaisivat liikkumisrajoituksia, ruokaa ei välttämättä ole saatavilla. Esimerkiksi autokuljetukset takkuilevat kovien rajoitustoimien takia, eikä ruoka päädy sinne, missä ostajat ovat.

Kuvassa on MERCY YIALASE.
Mylläri Mercy Yialase odottelee turhaan riisin tukkuostajia mm. Lagosista. Reuters

Nigerialainen mylläri Mercy Yialase on nähnyt liiketoimintansa romahtavan:

– Riisinostajia kaupungeista ei tule. Emmekä saa riisiä kylistä kuljetettavaksi.

Määräysten epäselvyys ja poliisien mielivalta pelottavat kuljettajia.

– Kukaan ei tiedä, mitä oikeasti saa kuljettaa. Rekankuljettajat eivät uskalla liikkua, koska pelkäävät pidätystä, logistiikkayrittäjä Ife Oydele kertoo.

Rekkakuski Benard Masibo pesee kätensä Keniassa vedellä ja saippualla tien päällä.
Kenialainen rekankuljettaja Benard Masibo pesee käsiään. Ugandan ja Kenian rajalla on ollut koronatestausten takia vuorokausien jonoja. AOP

Vaikka eräät ruuan maailmanmarkkinahinnat ovat jopa laskeneet, paikallisesti hinnat ovat saattaneet nousta nopeasti. Nigeriassa riisin hinta nousi maaliskuun lopussa parissa päivässä 30 prosenttia. Äärimmäisessä köyhyydessä eläville vaikutukset ovat karmeita.

– Sulkutoimet ovat nostaneet kauheasti ruuan hintaa, torille ostoksille tullut Popoona Aina päivitteli Nigeriassa heti rajoitustoimien alettua kuukausi sitten.

– Ennen iso kuppi riisiä maksoi 80 senttiä, nyt jo 1,20 euroa, Aina jatkoi.

Monet Afrikan maat ovat myös riippuvaisia elintarvikkeiden tuonnista. Nyt ruuansaanti esimerkiksi Aasiasta on vaikeutunut vientirajoitusten takia.

Kuvassa on hengityssuojaa käyttävä nainen nigerialaisella torilla.
Kun tällä viikolla ulkonaliikkumiskieltoja hieman höllennettiin Lagosissa, ihmiset lähtivät toreille hankkimaan ruokaa. Monella ei kuitenkaan ole varaa ostaa sitä. Akintunde Akinleye / EPA

FAO:n pääekonomisti Maximo Torero varoitti muutama viikko sitten, että paniikissa olevien hallitusten turhat vientikiellot ja liialliset koronarajoitukset uhkaavat syöstä maailman köyhät ruokakriisiin, joka olisi helposti vältettävissä.

Äiti, joka keitti kiviä ruuaksi

Viime viikolla kenialaiset järkyttyivät, kun paikallinen televisio kertoi kahdeksan lapsen äidistä, Peninah Bahati Kitsaosta.

Mombasassa asuva Kitsao yrittää normaalisti elättää perheensä pesemällä ihmisten pyykkejä. Viimeiseen kuukauteen töitä ei kriisin takia ole ollut.

Kuva kiviä hämäykseksi keittäneestä kankaisella kasvosuojaimella varustautuneesta äidistä Peninah Bahati Kitsaosta pitelemässä lasta sylissään. Kuvankaappaus NTV Kenyan Twitter-kanavalta. Ruudussa tekstit Your World, Stones As Food ja NewNormal.
Kuva kiviä hämäykseksi keittäneestä äidistä Peninah Bahati Kitsaosta pitelemässä lasta sylissään. Kuvankaappaus NTV Kenyan Twitter-kanavaltaTwitter / NTV Kenya

Itkevien lasten ääni hälytti Kitsaon naapurin paikalle. Naapuri huomasi, kuinka Kitsao keitti kiviä yrittäessään hämätä lapsiaan, että hän olisi valmistamassa ruokaa. Äiti toivoi, että nälkäiset lapset nukahtaisivat odottaessaan.

Tv-raportin (siirryt toiseen palveluun) jälkeen Kitsaon perhe on saanut apua.

Mutta koronakriisi ei suinkaan ole ainoa nälkää aiheuttava asia. Se ei olisi voinut tulla pahempaan aikaan.

Suurkaupungin kokoiset heinäsirkkaparvet tuhoavat satoja

Varsinkin Itä-Afrikassa ruokatilanne oli jo valmiiksi hälyttävä. Alueella on nähty aivan poikkeuksellisia rankkasateita ja tulvia, jotka sotkevat ruuantuotantoa.

Kuvassa ihmiset kävelevät kiskoilla, joiden alta maa on kadonnut tulvan mukana.
Ihmiset kulkemassa horjuvia rautatiekiskoja Keniassa 28.4. Tulvat pyyhkivät kiskojen alla olleen maa-alueen. AOP

Sitten tänä keväänä tuli se raamatullinen vitsaus, johon maailman ruokaohjelman johtajat viittasivat.

Alkukeväästä eri puolilla Itä-Afrikkaa nähtiin heinäsirkkaparvia, jollaisia ei ollut nähty vuosikymmeniin. Normaalisti lähes harmittomat, yksinään elävät eläimet parveutuvat oikeissa olosuhteissa kymmenien miljoonien yksilöiden pilviksi.

Jopa kymmenien neliökilometrien laajuiset jättiläisparvet syövät suunnattomia määriä päivässä. Pelkästään Etiopiassa heinäsirkat tuhosivat jo aiemmin 200 000 hehtaaria viljelyksiä ja yli miljoona hehtaaria laidunmaita.

Kuvassa henkilö näyttää kameralle heinäsirkkaa.
Somalimaan maatalousministeriön työntekijä pitelee heinäsirkkaa maaliskuussa 2020. Daniel Irungu / EPA

Nyt liikkeelle on lähtenyt toinen sukupolvi heinäsirkkoja. YK arvioi, että parvet voivat olla jopa 20 kertaa suurempia kuin ensimmäisessä aallossa ja kasvaa kesäkuuhun mennessä vielä paljon suuremmiksi.

Torjunta on korona-aikana vaikeaa

Koronakriisi vaikeuttaa olennaisesti heinäsirkkojen torjuntaa.

Liikkumisrajoitukset haittaavat parvien havaitsemista ja torjuntayksiköiden toimintaa. Torjuntamyrkkyjen levittäjät tarvitsisivat suojavarusteita, joista on juuri globaali pula.

Kuvassa mies myrkyttää tuholaisia huhtikuussa Keniassa.
Viljelijä levittää myrkkyä ilman tarvittavia suojavarusteita Nakurussa, Keniassa 28.4.2020.AOP

Juuri nyt Itä-Afrikassa pitäisi istuttaa uusia satoja, mutta ne uhkaavat tuhoutua ennen kuin edes pääsevät kasvun alkuun.

Jos viljelijät joutuvat tuhojen takia esimerkiksi myymään tilansa, seuraukset voivat näkyä sukupolvien ajan.

Köyhyys ja nälkä uhkaavat nyt myös Afrikan kaupunkien keskiluokkaa, varoittaa maailman ruokaohjelman pääekonomisti Arif Husain.

Rajoitusten purkaminen on alkanut, mutta ongelmat kasvavat

Monet Afrikan maat ovat nyt höllentäneet kovimpia toimia, kun tilanne köyhillä alueilla alkoi käydä lähes mahdottomaksi.

Riskinä on, että rajoitusten höllentämisen seurauksena itse korona-epidemia kiihtyy. Seuraukset voivat olla arvaamattomat, sillä monissa maissa terveydenhuoltojärjestelmä usein valmiiksi hyvin heikko.

Nigeria löysäsi rajoituksia tällä viikolla suurimmissa kaupungeissa, mutta monien taloustilanne ei silti helpottanut. Kolme lapsen isä Easy Darlington yritti päästä töihin, mutta kauppakeskus, jossa hänellä on tulosteliike, oli edelleen suljettu.

Kuvassa on  Easy Darlington.
Yrittäjä Easy Darlington.Reuters

– Tulin tänään töihin ja pyysin vaimoa rukoilemaan, että olisi jotain töitä ja että saisimme ruokaa. Mutta ei tänään ole mitään mahdollisuutta tehdä töitä, Darlington tuskaili.

Vaikka rajoituksia puretaan, maailmanlaajuinen talouskriisi iskee voimalla maailman köyhimpiin ihmisiin.

Afrikan mailla ei ole myöskään mahdollisuutta tukea taloudellisesti kriisistä kärsiviä, kuten Euroopassa on tehty. Monet Afrikan maat ovat valmiiksi hyvin velkaisia.

Keniassa on käynnistetty köyhille suunnattu 93 miljoonan dollarin apupaketti. Mutta kun maassa on yli 18 miljoonaa köyhyysrajan alapuolella elävää ihmistä, kovin monta dollaria perhettä kohdin ei ole tulossa.

Suurin riski on kuitenkin konfliktialueilla ja pakolaisleireissä, myös Afrikan ulkopuolella.

Kuvassa on nälkiintyvä pieni lapsi Etelä-Sudanissa.
Pahoin nälkiiintynyt 2,5-vuotias Nyamer kamppaili hengestään Jubassa Etelä-Sudanissa tammikuussa 2020. ITWFP

Etelä-Sudanissa ja Jemenissä äärimmäinen nälkä oli todellisuutta jo ennen kevään kriisiä.

– Niistä ihmisistä olen kaikkein eniten huolissani. Heidän elämänsä on sananmukaisesti riippuvaista meistä, WFP:n avusta, sanoo maailman ruokaohjelman pääekonomisti Arif Husain.

– Jos me emme auta, ei ole ketään muuta, Husain muistuttaa.

Globaali pandemia vaatii maailmanlaajuisia toimia

YK:n pääsihteeri varoitti viime viikolla, että jos Afrikkaa ei auteta, se kostautuu täällä pohjoisessa.

– Olen erittäin huolissani eteläisestä pallonpuoliskosta – Afrikasta, pääsihteeri Antonio Guterres sanoi.

Kuvassa on Antonio Guterres.
Yk:n pääsihteeri Antonio Guterres puhuu videokonferenssissa 28.4.2020. Michael Kappeler / EPA

– Pandemia tuli sinne myöhään, mutta se voi levitä siellä kuin maastopalo, traagisin seurauksin. On vaarana, että korona tulee silloin takaisin tänne pohjoiseen. Etelän auttamisessa ei ole kyse vain hyväntekeväisyydestä, Guterres muistutti.

Pääsihteerin mukaan kriisin mukana kasvanut nationalismi ja kansainvälisen yhteistyön heikkeneminen on vaarallista.

– Taistelu COVID-19:ää vastaan vaatii koordinoitua strategiaa. Kun jokainen maa toimii omin päin, virus hyötyy siitä. Se selviytyy ja tulee takaisin, Guterres varoitti.

Aiheesta lisää maanantain 11.5. A-studiossa TV1 klo 21.00. Keskustelemassa johtava asiantuntija Jussi Sane THL ja tutkija Kaisa Karttunen e2 Tutkimus.

Jutun otsikkoa muutettu täsmällisemmäksi 10.5. klo 11.15: aiemmin otsikossa luki "Afrikkalaisäiti keitti kiviä ruuaksiKoronakriisi ja heinäsirkkaparvet yhdessä uhkaavat jopa 250 miljoonan ihmisen henkeä".

Lue myös:

Etelä-Euroopassa hedelmät uhkaavat jo mädäntyä pelloille, koska korona vei työvoiman – "Epidemia on jo ollut joillekin viimeinen pisara"

Mitä kuuluu Kim Jong-unille, brexitille tai Afrikan heinäsirkkaparville? Nämä seitsemän aihetta jäivät koronakriisin varjoon

Kenian suunnattomat heinäsirkkaparvet jatkavat kasvuaan – Kesään mennessä viljelmiä tuhoavia sirkkoja voi olla 400 kertaa enemmän

Lähteet: Mm. WFP, FAO, BBC, Guardian, Foreign Policy, Reuters, AFP.

Uusimmat uutiset puhelimeesi

Lataa Yle.fi-sovellus