Robert Sundman: Jos hallitus ei kuvaile riittävästi omaa koronastrategiaansa, joku muu tekee sen kyllä

Epätietoisuus koronastrategiasta muuttuu julkisessa keskustelussa hetkessä huoleksi ”Ruotsin tiestä”, kirjoittaa Ylen politiikan toimittaja Robert Sundman blogissaan.

koronavirus
Robert Sundman, Yle, 25.11.2019
Antti Haanpää / Yle

Kreikka sai eurokriisin aikoihin huonon maineen taloudenpidostaan. Suomessa eduskunnan oikealla laidalla alettiin varoitella Kreikan tiestä.

Valtio velkaantuu, työllisyys ei nouse – ettei nyt vain oltaisi Kreikan tiellä?

Vertailu muihin maihin on osa tavanomaista poliittista keskustelua, eikä koronapandemia ole poikkeus. Julkisessa keskustelussa tämän kevään Kreikan tie on ollut Ruotsin tie – vastuuton polku, jota ei pidä kulkea.

Mutta pitäisikö Suomen valita sitten Etelä-Korean tie? Vai olisiko Uuden-Seelannin tie oikea vaihtoehto?

Maavertailuilla yritetään hahmottaa, millaisen strategian Suomi on valinnut koronavirustilanteen hoitamisessa – ja olemmeko turvassa. Sooloilemmeko vai noudatammeko jossain muualla jo kokeiltua linjaa.

Toistaiseksi jokainen koronastrategiasta käyty keskustelu on tuntunut kilpistyvän sen ympärille, tukahdutetaanko virus vai ei. Avainkysymys jakaa alan parhaat asiantuntijatkin kahteen leiriin.

Maanantaina hallitus kertoi, että joitain koronatilanteen vuoksi asetettuja liikkumis- ja toimintarajoituksia aletaan hiljalleen purkaa. Samalla pääministeri Sanna Marin (sd.) vahvisti, että Suomen linjana on eräänlainen hybridistrategia, jota viitoitetaan muun muassa Martti Hetemäen työryhmän tuoreessa raportissa.

Toistaiseksi jokainen koronastrategiasta käyty keskustelu on tuntunut kilpistyvän sen ympärille, tukahdutetaanko virus vai ei. Avainkysymys jakaa alan parhaat asiantuntijatkin kahteen leiriin, eivätkä kaikki osaa sanoa, miten juuri nyt tulisi toimia.

Hetemäen raportin mukaan epidemian täydellinen tukahduttaminen ei ole ”realistinen vaihtoehto”. Samaan aikaan pääministeri puhui tiedotustilaisuudessa kuitenkin virustartuntojen estämisestä.

Epäselväksi jäi, vastasiko hybridistrategia lopulta ollenkaan tähän avainkysymykseen.

Mielikuvien perään on helppo lipsahtaa, kun ei saada kiinni siitä, mitä hybridistrategia lopulta tarkoittaa.

Alkoi vimmattu päättely. Yritimme etsiä vihjeitä siitä, muistuttavatko Suomen strategian askeleet siis Saksan tietä. Rajoituksiahan puretaan sielläkin asteittain. Vai hivutetaanko meitä sittenkin Ruotsin tielle? Flirttaillaanko tässä sillä, että annettaisiin epidemian levitä – siitäkin huolimatta, ettei Hetemäen paperista sanaa ”laumasuoja” löydykään?

Yleensä kai ajatellaan, että vertaileminen tekee asioita ymmärrettävämmiksi. Koronan tapauksessa se voi johtaa toiseenkin lopputulokseen. Maiden lainsäädännöt, yhteiskunnat, päätöksentekokulttuurit ja myös tautitilanteet eroavat toisistaan.

Kun jokaiseen yksityiskohtaan on vaikea paneutua, maavertailuista tulee helposti pinnallista mielikuvataistoa. Mielikuvien perään on kuitenkin helppo lipsahtaa, kun haluamme kipeästi ymmärtää, mitä tuleman pitää.

Mielikuvien perään on helppo lipsahtaa, kun ei saada kiinni siitä, mitä hybridistrategia lopulta tarkoittaa.

Hallitus ei voi ajatella piirtävänsä koronastrategiaansa tyhjälle taululle ja ohittavansa kysymyksiä keskeisinä pidetyistä valinnoista.

Hallituksen jokaista liikettä peilataan suhteessa muihin maihin ja jo käytyyn keskusteluun. Siksi hallitus ei voi ajatella piirtävänsä koronastrategiaansa tyhjälle taululle ja ohittavansa kysymyksiä keskeisinä pidetyistä valinnoista.

Jos vastauksia ei kuulu tai ne ovat epäselviä, rajut mielikuvat ottavat tilaa julkisessa keskustelussa. Sosiaalinen media täyttyy arvailuilla siitä, mikä on hallituksen ”todellinen” päämäärä. Pelot ja virheelliset tulkinnat täyttävät helposti ilmatilan.

Hallitusta vaaditaan irtisanoutumaan laumasuojasta. Tai sitten uskotaan, että sitä tavoitellaan salaa.

Pääministeri Marin puhui ”kultaisesta keskitiestä”.

Keskiviikkona perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) joutui vakuuttelemaan eduskunnalle, ettei hallitus tavoittele laumasuojaa. Pääministeri Marinpuhui ”kultaisesta keskitiestä”.

Keskitien käsite on uusi. Nyt hallituksen kannattaaisi nopeasti määritellä tarkemmin, millainen se kultainen keskitie oikein on.

Muuten joku muu keksii sen kyllä – eikä määritelmä välttämättä ole mairitteleva.

Robert Sundman

Kirjoittaja on Ylen politiikan toimittaja.

Voit keskustella aiheesta 9.5. klo 23 saakka.

Tilaa uutiset koronaviruksesta

Saat Ylen tärkeimmät koronavirusuutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Siirry tilaamaan

Uusimmat uutiset koronavirustilanteesta puhelimeesi

Lataa Yle.fi-sovellus