Historialliset kalastusvälineet ovat odottaneet varastossa jo 100 vuotta – Suomeen suunnitellaan uutta Erämuseota

Uusi Erämuseo yhdistäisi Suomen Metsästysmuseon ja sata vuotta sitten lopetetun kalastusmuseon.

museot
Vanhassa arkistokuvassa miehet merellä nostavat taimenverkkoja veneeseen
Kalastusmuseoyhdistyksen mittavassa kuva-arkistossa on taltioituna Suomen historiaa vesillt ja rannoilta.Suomen kalastusmuseoyhdistyksen kuva-arkistot

Suomeen perustettiin kalastuksen keskusmuseo 1800-luvun lopulla, mutta se lakkautettiin tasan 100 vuotta sitten. Museo toimi aikanaan koko kalatalouden keskuspaikkana Helsingissä.

Osa museon esineistöstä on säilynyt vuosikymmenien läpi. Viimeiset reilut 40 vuotta sitä on vaalinut Suomen kalastusmuseoyhdistys.

Yhdistys on odottanut pitkään ja sitkeästi, jotta Suomeen perustettaisiin uudelleen valtakunnallinen kalastusmuseo. Lähellä oltiinkin 1990-luvun alussa, mutta lama romutti haaveet.

Nyt viritellään kahden ministeriön toimesta uudenlaista museota. Uusi Erämuseo yhdistäisi kalastusmuseoyhdistyksen aineiston Riihimäellä sijaitsevan Suomen Metsästysmuseon kanssa.

Suomessa on yhteensä 21 kalastusmuseota. Paikallisista museoista valtaosa sijaitsee rannikolla ja muutama sisämaassa. Niitä ei olla lopettamassa.

Suomen kalastusmuseoyhdistyksen keskusvaraston täysiä hyllyjä
Kalastusmuseoyhdistyksen keskusvarasto sijaitsee Riihimäellä teollisuushallissa.Miki Wallenius / Yle

Hämeenlinnalainen Timo Kukko on Erämuseohankkeen projektipäällikkö, jonka tehtävänä on selvittää kaikki mahdolliset rahoituslähteet vuodessa.

Lisäksi Kukon on pohdittava, millainen organisaatio uuden museon toteuttaisi ja millainen museosta tulisi. Erämuseon pitää kiinnostaa suurta yleisöä ja tuoda myös turisteja.

– Ensi vuonna aloitetaan toteutussuunnittelu, jossa menee aikaa ehkä pari vuotta. Kolmen vuoden päästä voitaisiin sitten käynnistää rakennustyöt, maalailee Timo Kukko tulevaisuutta.

Nappaako joku toinen kaupunki museon Riihimäeltä?

Ilmassa on vielä paljon kysymysmerkkejä. Kuten sekin, siirtääkö koronaviruksen takia heikentynyt yleinen taloustilanne taas kerran museohaaveen jonnekin tulevaisuuteen.

Uusi Erämuseo sijoittuisi lähtökohtaisesti Riihimäelle, mutta sen voi kaapata vielä joku muukin paikkakunta.

– Se olisi helpointa rakentaa Suomen Metsästysmuseon yhteyteen Riihimäelle, jossa on sitä varten jopa maatilkku. Museosta on kiinnostunut myös moni muukin kaupunki, huomauttaa Kalastusmuseoyhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Stina Koivisto.

Silmälasipäinen nainen tarkastelee vanhaa ankeriaspadon pienosmallia
Puheenjohtaja Stina Koiviston mukaan varastossa on useita upeita pienoismalleja, jotka aikoinaan valottivat erilaisia pyydystämistapoja.Ville Välimäki / Yle

Riihimäellä emmitään, sillä nykyinen metsästysmuseo pitäisi peruskorjata ja niin ikään vieressä oleva Suomen lasimuseo. Velkaantuneessa kaupungissa ei ole myöskään suurta innostusta satsata enempää rahaa kulttuuriin.

Jos riihimäkeläisiltä ei jatkossa löydy intoa ottaa kaupunkiin toista erikoismuseota Suomen lasimuseon lisäksi, on Stina Koiviston mukaan lähestyttävä Hämeenlinnaa, Tamperetta, Lahtea tai Rovaniemeä. Ne ovat osoittaneet alustavaa kiinnostusta uutta museota kohtaan.

Vanhaa museoesineistöä viedään tietokoneelle

Entisen kalastusmuseon esineistöä ja vuosien varrella kertynyttä uuttakin aineistoa pidetään Riihimäellä sijaitsevassa keskusvarastossa. Hyllyillä on myös kuutioittain kalastushallinnon arkistoja.

Parhaillaan yksi tutkija käy läpi yli kymmenentuhannen esineen vuorta.

– Täältä löytyy kaikkea ongenkoukuista isoihin mertoihin ja rysiin asti. Meillä on myös veneitä ja veneiden pienoismalleja sekä perämoottoreita, kuvailee Kalastusmuseoyhdistyksen Stina Koivisto tavaramerta.

Sen lisäksi hyllyillä on kalan käyttöön ja markkinointiin liittyvää aineistoa sekä tutkimusvälineistöä.

Naistutkija mittaa pyyntikoukun pituutta ja leveyttä
Tutkija Anne Salo kiittelee sitä pohjatyötä, jonka yhdistys on tehnyt varastoa järjestellessään.Miki Wallenius / Yle

Vanhimmat esineet ovat 1800-luvulta kuten esimerkiksi taidokas pienoismalli Lanakosken ankeriaspadosta.

Projektitutkija Anne Salolla on vuosi aikaa kahlata Riihimäellä sijaitsevan varaston hyllyjä läpi. Koivisto tekee esineistä tarkat merkinnät ja luo tietokantoja tutkijoiden myöhempää käyttöä varten.

Kun esineistöä jonain päivänä pääsee näytteille, Koiviston luomat tiedostot auttavat myös näyttelyiden suunnittelijoita.

– Kun näyttelyä rakennetaan, näyttelyn suunnittelija ei mene varastoon tonkimaan, että olisiko täällä joku vene. Hän katsoo sen tietokonejärjestelmästä, jossa on kuvat ja mitat valmiina, kertoo Anne Salo työstään.

Uusimmat uutiset puhelimeesi

Lataa Yle.fi-sovellus