Kouluihin palataan keskellä siitepölykautta – voiko oireetonta koronaa kantava lapsi tartuttaa virusta nuhanpärskäisyllä?

Tiedot viruksesta tuntuvat muuttuvan alati. Virustutkija kertoo, mitä olemme oppineet koronasta parissa kuukaudessa.

koronavirus
koululaiset matkalla kouluun.
Tostaina lapset palaavat opinahjoihin ja moni pohtii kouluun lähdön turvallisuutta suuren ihmiskontaktimäärän kannalta. Kuvituskuva.Henrietta Hassinen / Yle

Koulujen alkaessa etenkin riskiryhmiin kuuluvien opettajien ja vanhempien keskuudessa on noussut esiin huolta siitä, onko heillä syytä pelätä koululaisten ja koulun henkilökunnan kautta mahdollisesti leviävää koronatartuntaa.

Virologian professori Kalle Saksela ei pidä todennäköisenä, että suuria koulujen kautta levinneitä epidemioita olisi alkukesästä odotettavissa. Samalla hän toisaalta myöntää, että Tanskassa tartuttavuutta kuvaava R0-luku alkoi kohota pari viikkoa koulujen avaamisesta.

Vaikka tilastollisesti onkin nähtävissä, että lasten kautta levinneet tartunnat ovat tähän saakka olleet vähäisiä, Sakselan mukaan lapsi kykenee tuottamaan aivan yhtä infektiokykyistä virusta kuin aikuinen.

"Aluksi pääteltiin, etteivät lapset juurikaan tartuta virusta, pian havaitiin, ettei se ihan näinkään ole."

Kalle Saksela, professori

– Kun lapsesta eristetään virus soluviljelmään, se on yhtä infektiivinen kuin aikuisestakin otettu. Sitä, miksi lapset vaikuttavat olevan aikuisia huonompia tartuttajia, voidaan toistaiseksi vain spekuloida.

– Syy voisi liittyä esimerkiksi lasten immuunijärjestelmiin tai virusinfektion anatomian eroihin hengityselimissä, mutta mitään tutkittua tietoa asiasta ei toistaiseksi ole, Saksela aprikoi.

Olisiko mahdollista, että lapsista supertartuttajat puuttuvat?

Aikuisten kohdalla on puhuttu niin sanotuista supertartuttajista, jotka tartuttavat tautia eteenpäin paljon muita ihmisiä enemmän.

Supertartuttajien osalta Saksela pohtii, voisiko olla mahdollista, että heidän aivastuksensa tai yskäisynsä pisaroiden koon ansiosta virus pääsee tavallista pidemmälle.

Saksela spekuloi yhtenä mahdollisuutena, ettei lapsista näitä supertartuttajia löytyisi.

– Selvää on, että tartuttavuus jakautuu epätasaisesti.

Viruksen levitessä pääteltiin aluksi, etteivät lapset juurikaan tartuttaisi sitä. Maailmalla myöhemmin ilmenneiden tapausten perusteella huomattiin, ettei se ihan näinkään ole, Saksela muistuttaa.

– Biologia tämän viruksen käyttäytymisessä on vielä tuntematon, ja siksi siitä opitaan koko ajan uutta.

Nenää kutitetteleva siitepöly saa monen lapsen aivastelemaan

Nainen niistää.
Siitepölyallergiasta kärsii Allergia- ja astmaliiton mukaan noin viidesosa suomalaista.Henrietta Hassinen / Yle

Voisiko siis keväisestä siitepölyallergiasta kärsivä lapsi toimia nuhapärskäyksineen myös koronan levittäjänä?

Sakselan mukaan varmasti voi tilanteissa, joissa lapsi kantaa oireettomana virusta ja on samaan aikaan muusta syystä nuhainen tai yskäinen.

– Vaikuttaa kuitenkin siltä, että jostain syystä lapset, jotka yleensä ovat parhaita hengityselintulehdusten levittäjiä, eivät sitä tämän viruksen kohdalla ole.

Taustalla olevia syitä Saksela ei kykene kertomaan, eikä vielä kukaan muukaan, hän painottaa.

"On veteen piirretty viiva, mikä on pieni pisara ja mikä aerosoli."

Kalle Saksela, professori

Se, että viruksesta tuntuu tulevan jatkuvasti muuttuvaa ja ristiriitaistakin tietoa, johtuu Sakselan mukaan siitä, että viruksen toimintamekanismissa on yhä niin paljon aukkoja.

Tiedelehti Nature kertoo (siirryt toiseen palveluun), etteivät tutkijat maailmallakaan ole yhtä mieltä siitä, miten hyviä tai huonoja viruksen levittäjiä lapset ovat.

Osa tutkijoista sanoo, että kasvava joukko todisteita viittaa siihen, että lapsilla on pienempi riski sairastua ja lapset eivät ole vastuussa suurimmasta osasta tartuntaketjuista.

Osa taas uskoo, että lasten infektioiden esiintyvyys on alhaisempi kuin aikuisilla osittain siksi, että he eivät ole olleet alttiina virukselle koulujen ollessa suljettuina. Toinen epävarmuuteen johtava syy, on tutkijoiden mielestä se, että lapsia ei testata niin usein kuin aikuisia, koska heillä on yleensä lieviä tai ei lainkaan oireita.

Mikä erottaa tuhkarokon ja koronan leviämisen ilmateitse?

Viruksen tartuntatapoja puntaroitaessa on myös mietytty mahdollisuutta aerosoli- eli ilmateitse leviävään tartuntaan. Saksela sanoo, että kyseessä on aika lailla veteen piirretty viiva sen suhteen, mikä on pieni pisara ja mikä aerosoli.

– Sen tyyppistä aerosolia kuin vaikkapa tuhkarokossa on, eli että virus jää leijumaan pitkäksi aikaa ilmaan, ei koronassa juurikaan näytä olevan.

– Tämänhetkisen tiedon valossa korona siirtyy pääasiassa suoraan pisarana ihmisestä toiseen ja todennäköisesti jonkin verran myös kosketustartuntoina esimerkiksi likaisten ovenkahvojen kautta.

Helsingin yliopiston virologian professori Kalle Saksela.
Professori Kalle Saksela sanoo, että koronaviruksen siirtyminen ihmisestä toiseen on ilmiönä mielenkiintoinen ja siitä opitaan koko ajan uutta. Jani Saikko / Yle

Vaikka viruksen on Sakselan mukaan osoitettu säilyvän laboratorio-olosuhteissa eri pinnoilla pitkäänkin, käytännön elämässä vaikuttaa siltä, etteivät saastuneiden pintojen välityksellä tapahtuneet tartunnat ole epidemian kannalta merkittäviä.

– Oppilaiden palatessa kouluihin ajatus kai on se, että koululuokan kesken lapset saavat telmiä keskenään, mutta yritetään silti pitää luokat toisistaan erillään. Uskon, että tässä toimitaan oikein sen tiedon valossa, mitä maailmalta on tähän mennessä saatu, Saksela toteaa.

Voit keskustella aiheesta maanantaihin 11.5. kello 23 saakka.

Lue myös:

Kertooko paine rinnassa infektiosta ja miten tauti kurittaa sisäelimiä? Näin koronavirus voi vaikuttaa kehoosi

Tilaa uutiset koronaviruksesta

Saat Ylen tärkeimmät koronavirusuutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Siirry tilaamaan

Luotettavia koronauutisia nopeasti suoraan puhelimeesi

Lataa Yle.fi-sovellus