Suomi pulassa rakennusjätteen kanssa – neljän vuoden päästä alkaa aika kierrätyksen mallimaana, mutta omakin tavoite on liian kaukana

Suomi ei saavuttanut tavoitettaan rakennusjätteen hyötykäytössä. Nyt vaikeimmin kierrätettävästä mujusta valmistetaan laboratoriossa kokeellisia uusiomateriaaleja.

rakennusjätteet
Rakennusjätettä Purkupihan hallissa.
Sekalainen rakennusjäte voi nimensä mukaisesti sisältää kaikkea rakentamisessa käytettävää materiaalia.Kalle Purhonen / Yle

Kun iso rakennus, esimerkiksi käytöstä poistettu koulu on purettu, lajitellaan jäte parhaimmillaan jo purkutyömaalla. Arvokkaille materiaaleille löytyy uudelleenkäyttökohteensa, mutta iso ratkaisematon kysymys on, mitä voisi tehdä lajittelun jälkeen jäljelle jäävälle pienirakeiselle mujulle.

Mujua syntyy työmailla valtavasti. Se sisältää kaikenlaisia rakentamisessa käytettäviä materiaaleja. Mujulle ei ole olemassa hyötykäyttöä.

Metropolia-ammattikorkeakoulun purkutyömaa Espoossa.
Espoon Leppävaarassa puretaan Metropolia-ammattikorkeakoulun käytöstä poistettua kampusaluetta.Hilma Toivonen / Yle

Suomi ei saavuttanut EU-maiden yhteisesti kirjaamaa tavoitetta rakennus- ja purkujätteiden kierrättämisessä. Tavoitteena oli, että kaikesta rakennusjätteestä 70 prosenttia saataisiin jalostettua uudelleenkäyttöön kelpaavaksi materiaaliksi vuoteen 2020 mennessä.

– Rakennusjätteen kierrätyksessä ollaan Suomessa reilusti takamatkalla, sanoo professori Timo Kärki Lappeenrannan-Lahden teknillisestä yliopistosta.

Aikarajan nyt umpeuduttua kiertoon päätyy vain runsaat 50 prosenttia rakennusjätteestä.

Metropolia-ammattikorkeakoulun purkutyömaa Espoossa.
Parhaassa tapauksessa rakennusjäte lajitellaan mahdollisimman pitkälle purkutyömaalla.Hilma Toivonen / Yle

Betonia, puuta, kipsiä, lasia...

Vaikeimmin kierrätettävä sekalainen rakennusjäte sisältää nimensä mukaisesti kaikkea mahdollista talojen rakentamisessa ja purkamisessa syntyvää materiaalia.

– Iso osa on kivipohjaista ja puumateriaalia. Mutta joukossa on kaikkea, mitä rakennuksesta voi kuvitella löytyvän. Siellä on paljon eristeitä, kipsiä, lasia, keramiikkaa ja metalleja, listaa asiantuntija Ville Puhakka LAB-ammattikorkeakoulusta.

Jätteen jatkokäytön tekee ongelmalliseksi sen sekalainen ja vaihteleva koostumus. Eri purkukohteista tulee eri aineista koostuvaa jätettä.

LAB-ammattikorkeakoulun TKI-asiantuntija Ville Puhakka.
Tutkimus-, kehitys- ja innovaatioasiantuntija Ville Puhakka LAB-ammattikorkeakoulusta arvioi, että sekalaisesta rakennusjätteestä syntyy kannattavaa liiketoimintaa.Kalle Purhonen / Yle

Mujusta meluaitojen materiaaliksi

Ville Puhakka johtaa tutkimushanketta, jossa vaikeasti kierrätettävälle jätemujulle etsitään liiketoiminnan kannalta järkeviä, uudenlaisia käyttökohteita. Tutkimuksen kohteena ovat muun muassa betonin korvaajaksi sopivat tuotteet.

– Kyse on esimerkiksi valutuotteista, joihin jätettä saa käytettyä isoja määriä. Sellaisia ovat pitkät meluvallit, betonielementit, betoniporsaat, Puhakka kertoo.

Rakennusjätettä Purkupihan hallissa.
Pieneksi jauhautuneelle sekalaiselle rakennusjätteelle ei tällä hetkellä ole hyötykäyttöä. Kalle Purhonen / Yle

Rakentamisesta ja purkamisesta syntyy valtavasti jätettä. Koko Euroopan tasolla noin kolmannes kaikesta ihmisen toiminnan seurauksena syntyvästä jätteestä liittyy rakentamiseen.

Suomessa rakennus- ja purkujätettä syntyy ympäristöministeriön tuoreimman arvion mukaan 1,6 miljoonaa tonnia vuodessa.

Vertailukohdaksi voi ottaa tekstiilijätteen, jonka hyötykäyttö on rakennusjätteen tavoin hankalaa ja kuluttajia huolestuttavaa. Tekstiilijätettä syntyy rakennusjätteeseen verrattuna todella vähän, vain noin 70 000 tonnia.

Kiertotalouden mallimaaksi 2025 mennessä

Suomen rakennusjätevuoresta arviolta noin kolmasosa on kaikkein vaikeimmin kierrätettävää, pienirakeista mujua. Tämä muju on nyt alkanut kiinnostaa Lappeenrannan-Lahden teknillisen yliopiston LUT:n ja ammattikorkeakoulu LAB:n tutkijoita.

Ville Puhakan vetämässä hankkeessa tutkijat ovat tilanneet mujua laboratorioon voidakseen testata sen käyttäytymistä erilaisissa uusiotuotteissa.

– Purkujätteessä on seassa joitakin haitallisia aineita, kuten erilaisia pinnoiteaineita. Tutkimme myös sitä, miten valmistettavia tuotteita on käsiteltävä, jotta tällaiset aineet eivät liukene käyttökohteessa, asiantuntija Ville Puhakka kertoo.

Metropolia-ammattikorkeakoulun purkutyömaa Espoossa.
Rakennus- ja purkujättettä ei voi enää käyttää kaatopaikkojen kattamiseen.Hilma Toivonen / Yle

Tutkijoiden paineita löytää käyttökohteita hankalasti kierrätettävälle jätemujulle lisää Suomen linjaus olla kiertotalouden edelläkävijämaa vuoteen 2025 mennessä. Siis vain viisi vuotta aikaa saavuttaa ensin nykyinen tavoite rakennusjätteen kierrätysasteesta, ja hujauttaa vielä pidemmälle Euroopan mallimaaksi.

Mujulle ei ole hyötykäyttöä

Tällä hetkellä sekalaisen rakennusjätteen jatkokäytölle on kaksi vaihtoehtoa. Osa poltetaan energiaksi, osa on saatu käytettyä hyödyksi kaatopaikkojen peittämisessä.

Kumpikaan vaihtoehdoista ei edistä tavoitetta saada jäte kierrätettyä uudeksi materiaaliksi. Kaatopaikkojen kattaminen ei edes ole uudistuneen lainsäädännön myötä enää sallittua.

– Suomen on hankala saavuttaa rakennus- ja purkujätteen 70 prosentin kierrätysastetta ilman, että tälle hankalasti kierrätettävälle materiaalille löytyy käyttökohteita, Puhakka valottaa.

Opastekyltti Purkupihan alueella.
Rakennusjätteen määrän arvioidaan lisääntyvän Suomessa nykyisestä.Kalle Purhonen / Yle

Ongelmallisen materiaalin määrä on ympäristöministeriön yliarkkitehdin Harri Hakasteen arvion mukaan lähivuosina pikemminkin lisääntymässä kuin vähenemässä.

– Sodanjälkeisen asuinkerrostalokannan putki- ja julkisivuremonttien takia korjausrakentamisen tarve pysyy entisellään. Rakennusten purkaminen todennäköisesti jopa lisääntyy muun muassa väestökehityksen polarisoitumisen ja yhdyskuntarakenteen tiivistymisen myötä, Hakaste pohtii.

Rakentamisen jätteistä iso osa on peräisin korjaus- ja purkutyömailta. Uudisrakentamisen osuus koko jätevuoresta on vain noin 15 prosenttia.

Lainsäädäntö mutkistaa jätemateriaalien valmistamista

Purkupiha Oy on rakennusten purkamiseen ja purkujätteen käsittelyyn erikoistunut yritys. Yhtiön kierrätysyksikössä seurataan uuden jätemateriaalin kehitystyötä kiinnostuneena.

Purkupiha Group Oy:n kierrätysyksikön johtaja Kimmo Rinne ja  markkinointi- ja kehitysjohtaja Kati Tuominen.
Kierrätysyksikön johtaja Kimmo Rinne sekä markkinointi- ja kehitysjohtaja Kati Tuominen esittelevät Purkupiha Oy:n kierrätysasemaa Lahden Jokimaalla.Kalle Purhonen / Yle

Rakennusjätteen kierrätysbisneksessä uusi materiaali muuttuu kiinnostavaksi vasta, kun sen tuottaminen on taloudellisesti kannattavaa.

– Sekalainen rakennusjäte on haastava eroteltava jopa nykyaikaisilla laitteilla. Sen kierrätys tulee olemaan investointina kallis, sanoo Purkupiha Oy:n kierrätysyksikön johtaja, Kimmo Rinne.

Uusien materiaalien tuotanto on haastavaa myös lainsäädännön vuoksi.

– Jätteenä materiaali kuuluu jätelainsäädännön piiriin. Kun se muokataan tuotteeksi, sen käyttöä ohjaa tuotelainsäädäntö. Tämä askel lainsäädännöstä toiseen voi olla yrityksen näkökulmasta ongelmallinen, kuvaa Purkupiha Group Oy:n markkinointi- ja kehitysjohtaja Kati Tuominen.

Voit keskustella rakennusjätteen hyötykäytöstä 10. toukokuuta kello 23 asti.

Uusimmat uutiset puhelimeesi

Lataa Yle.fi-sovellus