Tampereen ratikan kaksoisraiteista puuttuu enää 822 metriä – testivaunulla ajettu jo täyttä vauhtia: "Ratapölkyt välkkyvät vaan alla"

Raitiotien kaupallinen koeliikenne alkaa Tampereella vajaan vuoden kuluttua ja virallinen liikennöinti 9.8.2021.

Tampereen raitioliikenne
Tampereen ratikat
Matti Kurkela / Yle

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Ensimmäiset koeajot varikon ulkopuolella ajettiin Hervannassa kävelyvauhtia. Tässä video on nopeutettu.

Kuva: Raitiotieallianssi / Kimmo Vallden, Vasta Films Oy

Huoltoasentaja Mika Vilpas on niitä harvoja ihmisiä maailmassa, joka voi kehua ajaneensa raitiotievaunua Tampereella. Hän tarttui testivaunun ajokahvaan ensimmäisen kerran tiistaina 17. maaliskuuta. Saksasta koeajoja varten tuotua vanhaa TW6000-mallin raitiovaunua ajettiin ensimmäisinä päivänä varikkoalueella Hervannan ja Ruskon rajalla.

Kaksi päivää myöhemmin Vilpas pääsi kiinni ajokahvaan normaalin liikenteen seassa. Kollega oli ajanut vaunun varikolta Turtolan pysäkille. Nyt oli Vilppaan vuoro ajaa vaunu takaisin.

– Olihan se tietysti vähän jännittävää. Lähdettiin uuteen ympäristöön. Rata ja kaikki muukin oli uutta. Oli hienoa nähdä Tamperetta kiskoilta.

Mika Vilpas huoltoasentaja Skoda Transtech Oy
"Ihan positiivisin mielin lähdin sinne ajamaan", kertoo Mika Vilpas ensimmäisistä ajoistaan Tampereen neitseellisillä raitiotieraiteilla. Matias Väänänen / Yle
Testiratikka Hervannassa
Hervantalaiset ovat saaneet tottua testivaunun liikkumiseen muun liikenteen seassa. Mika Vilppaan mukaan jalankulkijat ovat oppineet nopeasti, mutta autoilijat ovat ajaneet raitiovaunuvalon punaisia päin jokaisella koeajokerralla.Matias Väänänen / Yle

Ensimmäisillä ajokerroilla huomioväreillä teipattu ratikka eteni kävelyvauhtia. Viiden kilometrin tuntivauhdissa ehtii tarkistaa muun muassa radan päällysrakennetta ja ajolankojen toimivuutta.

Korjattavaa ja säädettävää on löytynyt muun muassa vaihteista.

"En ole ennen vaunua niin lujaa ajanut"

Viikkoa myöhemmin päästiin jo täyteen vauhtiin. Hallilan ja Turtolan pysäkkien välissä ratikkaa saa ajaa 70 kilometriä tunnissa – kovempaa kuin esimerkiksi Helsingissä.

– En ole ennen vaunua niin lujaa ajanut. Tuntuu jo ihan reippaalta vauhdilta. Vaunu heiluu jo aika paljon siinä vauhdissa. Maisema vaihtuu, ratapölkyt välkkyvät vaan alla, myös Helsingissä ratikkaa ajanut Vilpas muistelee kokemusta.

Hervannan valtaväylän viertä Hallilasta Turtolaan kulkevalle metsäiselle osuudelle on rakennettu peräti kuusi siltaa vuosina 2018–2019. Kaikkiaan ratikkaa varten on tähän mennessä rakennettu kymmenen uutta siltaa, ja muokattu seitsemää.

– On hienoa kattella moottoritielle alas, kun mennään niitä korkeita siltoja pitkin. Se on maisemallisesti hieno reitti, Vilpas kehui vauhdikkaan koeajon jälkeen.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Maaliskuussa päästiin ajamaan jo täyttä vauhtia. Hallilan ja Turtolan pysäkkien välillä saa ajaa 70 kilometriä tunnissa. Kuva: Raitiotieallianssi / Kimmo Vallden, Vasta Films Oy

Koevaunua ovat hänen lisäkseen ajaneet kolme muuta Škoda Transtechin huoltoasentajaa ja teknistä asiantuntijaa.

– Olemme kollegoiden kanssa vitsailleet, että me jäämme historiankirjoihin ensimmäisinä kuskeina täällä.

Aikataulu on pitänyt lisätilauksista huolimatta

Raitiotietä on rakennettu Tampereelle jo kolme vuotta. Ensimmäisestä vaiheesta Hervannasta Pyynikintorille ja Tampereen yliopistolliselle sairaalalle on valmiina nyt 84 prosenttia, Raitiotieallianssi raportoi verkkosivuillaan (siirryt toiseen palveluun).

Työt ovat edenneet aikataulussaan, vaikka Tampereen kaupunki on tilannut Raitiotieallianssilta useita lisätöitä matkan varrella.

Viime vuoden lopulla päätettiin rakentaa 650 metrin pisto Hämeenkadulta Ratinan suuntaan. Työt alkoivat Hatanpään valtatiellä vuoden vaihteessa. Niiden on määrä valmistua niin, että sielläkin ratikka voi liikennöidä elokuussa 2021.

Tampereen raitikan vaihe1
Tampereen ratikan ykkösvaihe rakentuu vuosina 2017–2021. Joitakin töitä, kuten katujen kivetystä tehdään vielä vuonna 2022.Matti Kurkela / Yle

Yle on seurannut Tampereen suurimman rakennustyömaan vaihteita tiiviisti. Edelliset vuosikatsaukset voit lukea vuodelta 2019 täältä ja vuodelta 2018 täältä.

"Älykkäin markkinoilla oleva ratikka"

Kaupallisen koeliikenteen alkamiseen on enää vuosi aikaa. Varsinainen liikennöinti alkaa 9.8.2021. Vaan millaisilla vaunuilla?

Tampereen Raitiotie Oy:n (siirryt toiseen palveluun) kalustopäällikkö Ali Huttusen puheessa kuuluu ylpeys. Kun Tampereella ollaan, pitää tekemisessä olla tietysti jotakin poikkeuksellista.

– Se on poikkeuksellisen suuri ja väljä. Sanoisin, että kyse on lähiliikennejunan ja raitiovaunun yhdistelmästä. Se on tällä hetkellä älykkäin markkinoilla oleva ratikka.

Älykkyydellä Huttunen tarkoittaa matkustajille vaunun sisällä ja myöhemmin myös vaunun ulkopuolella tarjottavaa matkustustietoa.

Havainnekuva Tampereen ratikasta Hämeensillalla Tampereen keskustassa
Tampereen ratikkaan mahtuu yhtä paljon väkeä kuin kolmeen linja-autoon. ForCity Smart Artic X34 -mallin vaunut ovat 37,3 metriä pitkiä, kolmiosaisia ja kahteen suuntaan ajettavia. Havainnekuvassa vaunu ajaa Hämeensillalla.Tampereen Raitiotie Oy

Koeajot ovat tärkeä osa valmistautumista joukkoliikenteen alkamiseen.

– Tämä koko hanke on poikkeuksellinen, sillä meillä on täysin uusi ratainfra ja täysin uusi vaunu. Käyttöönoton kannalta se on äärimmäisen vaikea tilanne, Huttunen myöntää.

Tampereen raitiotievaunut rakentaa Škoda Transtech Oy Kajaanissa.

Protovaunu lähtee tehtaalta Tampereelle toukokuun lopulla. Silloin päästään aloittamaan vaunun testaaminen oikeassa ympäristössään.

Mika Vilpas odottaa Huttusen tavoin jo innolla uusia vaunuja.

– Se on niin uusi vaunu, etten ole nähnyt sitä kuin piirustuspöydällä. Odotan kovasti, miten hypätään yli 40 vuotta 80-luvulta tähän päivään. Kaikki on digitaaliohjattua.

Kaikkiaan uusia vaunuja tulee Tampereelle 19.

Tampereen Raitiotie Oy:n kalustopäällikkö Ali Huttunen
Ali Huttunen ja muu Tampereen Raitiotie Oy:n väki on tehnyt tiivistä yhteistyötä Škoda Transtechin kanssa, jotta Kajaanissa rakennettavat vaunut toimisivat mahdollisimman hyvin Tampereen joukkoliikenteessä.Matias Väänänen / Yle
Dronekuva Tampereen raitiotien varikkoalueesta
Tampereen ratikat kulkevat jatkossa yötä päivää. Päivällä vuoroväli on 7,5 minuuttia. Raitiovaunuvarikolla on kaksi hallia, joista toisessa tehdään tarvittavat huoltotyöt.Matias Väänänen / Yle

Raitiotien liikennettä ohjataan keskuksesta, joka sijaitsee varikolla. Liikenteenohjaajat on jo valittu ja heidän oppisopimuskoulutuksensa on juuri alkamassa.

Raitiovaunukuljettajien rekrytoinnin VR aloittaa kesäkuussa. Liikenteenohjaajiksi oli satoja hakijoita. Myös kuljettajan työ kiinnostaa varmasti monia.

Vilpas ajaa huoltoasentajana vaunun mahdolliset tarkistusajot ilman matkustajia. Ratikkakuskiksi haluavan pitää hänen mielestään olla rauhallinen ja pärjätä hyvin ihmisten kanssa. Aikataulupainettakin pitää sietää hyvin.

Valitus vähentynyt, innostus lisääntynyt

Tamperelaisissa toriparlamenteissa on jaksettu valittaa ratikkatyömaiden tuomista hankaluuksista koko rakentamisajan. Palautetta on tullut runsaasti vuosien varrella. Nyt alkaa ääni muuttua.

– Kyllä se on koko ajan positiivisempaan suuntaan mennyt, kun saadaan pitkän aherruksen jälkeen täysin valmiita osuuksia tehtyä. Omakin mieliala on muuttunut positiivisempaan suuntaan, sanoo Hämeenkadun aluevastaava Kimmo Lahti Raitiotieallianssista.

Hämeenkadun aluevastaava Kimmo Lahti Raitiotieallianssista
Kimmo Lahti tietää rakentavansa tamperelaista historiaa.Matias Väänänen / Yle
Dronekuva Tampereen raitiotien Hämeenkadun rakennustyömaasta
Vuonna 1929 valmistunut Hämeensilta on peruskorjattu samaan aikaan, kun raitiotietä on rakennettu Hämeenkadulle. Nyt sillalta puuttuu lähinnä pätkä ratikkakiskoja ja Pirkkalaisveistokset. Kuuluisat patsaat ovat odottaneet siltaremontin valmistumista varastossa. Matias Väänänen / Yle

Mielipiteet jakautuvat edelleen.

– Ilmankin olisi pärjätty, sanoo lastaan vaunuissa nukuttava Eeva-Kaisa Reentie ratikasta, mutta pehmentää sitten:

– Mukavahan sillä on todennäköisesti kulkea sitten aikanaan.

Hervantalainen Aira Vuorinen aikoo käyttää ratikkaa, koska se on kätevää ja nopeaa. On kai vähän pakkokin, hän arvelee, kun bussireitit ja aikataulut menevät uusiksi kun raitiotieliikenne alkaa.

– Moni on oikein ihastunut siihen ajatukseen. On sanonut, ettei kulje enää millään muulla kuin ratikalla sitten kun se lähtee kunnolla liikkeelle.

Infografiikkaa Tampereen ratikan rakentamisesta.
Tampereen ratikkaa on rakennettu todella ahtaissa paikoissa muun liikenteen seassa. Mitään vakavia onnettomuuksia ei töissä ole kuitenkaan sattunut. Raitiotieallianssin työntekijämäärä on vaihdellut paljon vuosien mittaan. Esimerkiksi viime kesäkuussa töissä oli 470 ja tämän vuoden helmikuussa vain 166 henkilöä. Matti Kurkela / Yle

Tampereen raitiotien 1. vaiheen kaksoisraiteita on rakentamatta enää alle kilometri. Esimerkiksi Hämeenkadulla, Tampereen Kalevassa ja Hervannassa on jo valmiin näköisiä osuuksia.

Töitä riittää vielä muun muassa pysäkkikatosten, sähköradan ajojohtimien ja liikennevalojen asennuksissa.

Isoja monttuja kaivetaan enää Hatanpään valtatiellä.

– Toukokuun loppuun saadaan tehtyä nämä johtosiirtotyöt. Pikkuhiljaa alamme tehdä raitiotien kiintoraidelaatalle pohjia ja rakentaa päällysrakennetta. Työt ovat sujuneet ihan mallikkaasti, sanoo Hatanpään valtatien lohkon rakentamisesta vastaava Olli Tuomisto.

"Pappa on tuonkin pätkän tuohon tehnyt"

Olli Tuomisto aloitti työnsä Raitiotieallianssissa jo silloin, kun yhtäkään kauhakuormallista ei oltu vielä kaivettu. Hän on ollut tekemässä raskasta infraa ennenkin, mutta tämä työmaa on varsin poikkeuksellinen verrattuna tehtaiden ja voimalaitosten rakentamiseen.

– Tämä on niin täällä ytimessä. Tässä on niin paljon ympärillä tätä kolmatta osapuolta, mitä täytyy huomioida. Se on selkein ero.

Siksi koronakriisistä on ollut jopa hyötyä.

– Ohikulkijoilta tulee ohjeita ja neuvoja ajoittain. Nyt on tietysti vähemmän ohikulkijoita koronan takia. Se osaltaan helpottaa työskentelyä ahtaissa kaupunkiolosuhteissa.

Raitiotieallianssi Hatanpään valtatien lohkopäällikkö Olli Tuomisto
Olli Tuomisto on ollut rakentamassa ratikkaa Kalevaan. Kun Tampereen kaupunki päätti tilata Raitiotieallianssilta vielä pätkän raiteita Hatanpään valtatielle, siirtyi Tuomisto uudelle lohkolle.Matias Väänänen / Yle
Raitiotietyömaa Hatanpään valtatiellä
Rataosuus Hämeenkadulta rakenteilla olevan Uros Live -monitoimiareenan suuntaan halutaan saada valmiiksi ennen Tampereella pelattavia jääkiekon MM-kisoja.Matias Väänänen / Yle

Olli Tuomisto ja Kimmo Lahti tiedostavat rakentavansa jotakin pysyvää Tampereen kaupunkikuvaan. Lapsenlapsille riittää kerrottavaa.

– Kyllähän se on tietysti mukava kertoa, että pappa on tuonkin pätkän tuohon tehnyt, Tuomisto sanoo.

Lahdesta on ollut hienoa olla mukana rakentamisen alusta saakka.

– Tämä on Tampereelle todella historiallinen projekti. Voi sitten ylpeänä eläkeläispappana kävellä Keskustorilla ja sanoa, että on ollut itse mukana tätä tekemässä.

Ei rakentaminen tähän vielä lopu

Syksyllä Tampereen kaupunginvaltuusto päättää ratikan jatkorakentamisesta Pyynikintorilta länteen.

Näsijärveen on suunniteltu tekosaarta, joka olisi ratikan pohjana Hiedanrannassa. Tekosaaresta tehty valitus jakaa Tampereen ratikan jatkon kahtia. Pyynikintorilta Lentävänniemeen aiottu raitiotien kakkosvaihe pysähtyy aluksi Santalahteen. Tällä osuudella työt voisivat alkaa jo vuodenvaihteessa.

Reitin rakentaminen Santalahdesta Lentävänniemeen jatkuu, jos Vaasan hallinto-oikeus antaa luvan Näsijärven täyttöön. Asia on parhaillaan lausuntokierroksella. Tekosaaresta on valitettu, koska sen pelätään uhkaavan pohjavettä.

Kun raitiotien kakkosvaihe on työn alla, häämöttää edessä jo seuraavat laajennussuunnitelmat. Tampere ja lähikunnat päättävät lähivuosina, muuttuuko Tampereen ratikka seuturatikaksi, jolloin rata jatkuisi esimerkiksi Pirkkalan ja Ylöjärven suuntaan.

Ratikkaa rakennetaan siis näillä seuduilla kenties vielä vuosikymmeniä.

Tampereen ratikka vaihe2
Tampereen ratikan kakkosvaihe kurottuu keskustasta lännen suuntaan. Suunnittelu on käynnissä ja rata on tarkoitus rakentaa Pyynikintorilta Lentävänniemeen vuosina 2021–2024. Matti Kurkela / Yle

Korjattu 11.5. kello 9.48 Hallilan ja Turtolan välille rakennettujen siltojen määrää neljästä kuuteen.

Korjattu 13.5. kello 8.43 2. vaiheen kartan linjausta tarkennettu.

Lue myös:

Raitiovaunu ilmestyi Tampereen kaduille – muista nämä asiat, kun kohtaat sen liikenteessä

Yllätyskäänne: Tampereelle tuleekin käytetty 39-vuotias saksalainen raitiovaunu testivaunuksi – tältä se näyttää

Ensi viikolla hyväksytään jo Tampereen ratikan aikataulut – lauantaisin pääsee kulkemaan vuorokauden ympäri

Tampereen ratikka jatketaan Hatanpään valtatielle, lukuisat bussireitit siirtyvät kiertotielle

34 kilometriä kuparilankaa, 15 kilometriä rataa ja 230 miljoonaa euroa – katso vaihtokuvista, kuinka Tampereen jättimäinen ratikkatyömaa on edistynyt (20.5.2019)

Tampereen suurin työmaa ikinä tukkii pääväyliä vuosikausia: "Valmistuu koko ajan", muistuttaa ratikan projektijohtaja (21.5.2018)