Nuorena Marjut Lauronen kadehti kavereitaan, joilla oli kotiintuloajat – nyt hän on itse ylpeästi kamala äiti

Vanhemmuus on monella hukassa. Kamalat äidit -vertaistukiryhmä syntyi tarpeesta keskustella ja jakaa kokemuksia vanhemmuuden haasteista.

äitiys
Kamalat äidit -vertaisryhmän pitäjä Marjut Lauronen.
– Tällaiselle äitiryhmälle on tarvetta, koska äidit eivät näe ja kohtaa toisia äitejä välttämättä missään. Pienten lasten kanssa tulee hiekkalaatikolla vaihdettua ajatuksia, sanoo Marjut Lauronen. Antro Valo / Yle

Tänä sunnuntaina äiti saa nukkua astetta pidempään. Lapset tuovat kahvin sänkyyn, leipovat ja antavat pienen lahjan. Tämä on kotkalaisen äidin Marjut Laurosen visio tulevasta äitienpäivästä.

– Silloin en ainakaan ole kamala. Luulisin, että rehellisesti uskallan sanoa, että omat tytöt ajattelevat minun olevan kamala ihana äiti kuitenkin, 15- ja 18-vuotiaiden nuorten äiti sanoo.

Kamalat äidit -vertaistukiryhmässä on joukko eri puolilla maata asuvia äitejä, jotka haluavat keskustella ja jakaa kokemuksia vanhemmuuden haasteista. Muutaman vuoden aikana äitejä on tullut mukaan ryhmiin jo useita satoja ympäri Suomen ja keskustelun tarve onkin ollut kova. Ryhmä jatkaa taas syksyllä.

Lastensuojelussa aikaisemmin vuosia työskennelleen Laurosen mielestä monilla vanhemmilla on ongelmia lastensa kanssa. Äiti tai isä pelkää tuottavansa pettymyksen lapselle ja yrittää siksi välttää konflikteja lapsensa kanssa.

– On hyvä olla rohkeutta olla kamala äiti ja kamala iskä, vaikka lapselle tulee paha mieli. Rajojen asettaminen ja huumori on vanhemmuudessa tärkeää.

Laurosen mukaan tämän päivän kulttuuri on sellaista, ettei uskalleta ja kehdata puhua perheen asioista, jos on vaikeaa kotona. Siksi ryhmälle on tarvetta.

Mutta mikä vanhemmuudessa on tänä päivänä haastavinta?

Kaverit kateellisia siitä, että äiti ei ollut kotona

Marjut Laurosen mukaan äitiys on tänä päivänä haasteellisempaa hänen omaan lapsuuteen ja nuoruuteensa verrattuna, koska maailma on muuttunut. Se asettaa myös äitiyteen haasteita, koska oma nuoruus on ollut niin erilaista.

– Kiusaaminen on niin paljon rankempaa ja se on niin erilaista. Nuoret myös liikkuvat eri tavalla. Vielä ennen nuoret marssivat vaan oven taakse ja soittivat ovikelloa ja kysyivät, että voitko olla.

Lauronen sanoo, että äidit uskaltavat nykyään olla kiinnostuneempia siitä, mitä lapsi tekee ja mitä lapselle kuuluu. Laurosen omassa lapsuudessa hänen kaverinsa olivat hänelle kateellisia varsin erikoisesta syystä.

– Kaverit olivat minulle kateellisia, että äiti ei ollut välttämättä aina kotona, eikä ollut niin kiinnostunut tekemisistäni. Minä olin kateellinen heille siitä, että heillä oli se kamala äiti eli oli tietty kotiintuloaika ja piti tulla syömään.

Myös 43-vuotiaan haminalaisäidin Sanna Silvon mukaan tämän päivän nuorten haasteet ovat hyvin erilaisia verrattuna siihen, kun hän itse oli nuori.

– Some-maailmassa tapahtuu kaikenlaista. Vanhemmilta vaaditaan tarkkaavaisuutta ja nuorten kuuntelemista tarkalla korvalla. Nämä asiat tuovat turvaa nuoren maailmaan.

34-vuotiaan Jenny Amperlan mukaan maailma muuttuu, mutta perusasiat ovat nuorilla samoja.

– Se, mitä nuoren aivoissa tapahtuu murrosiässä on samanlainen prosessi tänäkin päivänä. Nuoruus on samanlaista kipuilua ja onnistumisia, mitä omassakin äitiydessä on. Ei näissä ole tapahtunut muutosta.

Mutta millainen on äiti, joka uskaltaa olla myös kamala?

Aseta rajat nuorelle

Marjut Laurosen mukaan on tärkeää olla kamala äiti, mutta myös rakastava äiti.

– Olen ylpeästi kamala äiti. Äitinä pitää antaa rajoja ja rakkautta. Se on klisee, mutta se on niin totta. Vanhemmat ovat ne, jotka sanovat viimeisen sanan.

Lauronen kasvattaa omia lapsiaan niin, että ei tarkoittaa myös ei. Silti hän myöntää, että hänestä itsestäänkin tuntuu pahalta tuottaa pettymyksiä lapselle.

– Se on se tunne, jonka kanssa äidin ja isän pitää vaan oppia elämään.

Kotiintuloajat puhuttavat

Joskus aikoinaan oli hiekkalaatikko, jonka laidalla sai istua äitien kanssa ja jutella asioista. Murrosikäisen lapsen äitinä ei enää ole sitä hiekkalaatikkoa.

– Tämä voisi olla se murrosikäisten lasten äitien hiekkalaatikko, jossa päästään purkamaan niitä arjen asioita, kuvailee vertaistukiryhmän ohjaaja Sanna Silvo.

Hänen perheeseen kuuluu viisi lasta. Kaksi ovat jo aikuisia, sitten on 13- ja 16-vuotiaat ja nuorin on 8-vuotias tyttö.

Silvo kertoo tottuneensa perhe-elämään, jossa on paljon vaihtuvia ja muuttuvia tilanteita. Siksi hän tunnisti itsensä myös Kamalista äideistä.

Silvo on töissä Haminan kaupungilla varhaiskasvatuksessa esimiehenä. Hänen työhönsä kuuluu lapsiperhepalveluiden kehittäminen. Se toi kosketuspintaa myös vertaistukiryhmässä toimimiseen.

Kamalat äidit -vertaisryhmän pitäjä Sanna Silvo.
Sanna Silvo kertoo, että äitienpäivänä hänelle tärkeintä on viettää perheen kanssa aikaa yhdessä eli jutella, kahvitella ja nauttia yhdessäolemisesta.Antro Valo / Yle

Silvon mukaan monia äitejä mietityttävät tällä hetkellä kotiintuloajat. Niiden asettaminen tuo myös kokemusta siitä, että on äitinä kamala.

– Äidit kuulevat sitä, että kaikkien muiden perheissä saa tulla koska vain kotiin ja vain meillä pitää yläkoululaisenkin olla yhdeksältä kotona.

Tällainen puhe kuitenkin Silvon mukaan kuuluu nuoren maailmaan. Kamalaa äitiä tarvitaan asettamaan rajoja.

Silvon mukaan kamala äiti on parhaimmillaan silloin, kun uskaltaa näyttää omat tunteensa nuorelle. On hyvä muistaa, että ei äidinkään tarvitse aina jaksaa.

– Äidin on tärkeää olla läsnä. Häntä koskettavat nuoren asiat ja niistä pitää voida keskustella yhdessä.

Hän uskoo, että nuoret ovat tyytyväisiä siihen, että kotona odottaa ihana kamala äiti, kun nuori saapuu illalla kotiin.

– Olen kokenut sen tärkeäksi, että kotona on aina ovi auki. Oli asia mikä vaan, niin sitten siitä voidaan keskustella yhdessä.

Nuorten tunteet puheenaiheena

Jenny Amperla työskentelee Haminan kaupungilla nuorisokoordinaattorina ja halusi tuoda Kamaliin äiteihin omaa osaamistaan nuorisotyöstä.

34-vuotias 8-vuotiaiden kaksosten äiti kertoo, että yksi ryhmässä esiin nouseva puheenaihe on sosiaalinen media ja puhelimen käyttö.

– Keskustelemme siitä, minkälaisia rajoituksia puhelimen käytössä pitäisi olla ja toisaalta tuntevatko äidit niitä sovelluksia, joita nuoret käyttävät.

Amperlan mukaan äitejä puhuttavat myös murrosikäisten tunteet, kaverisuhteet, seurustelu ja päihteet.

– Äitinä ryhmässä peilaa näitä asioita myös omaan nuoruuteen.

Kamalat äidit -vertaisryhmän pitäjä Jenny Amperla.
Jenny Amperla uskoo, että äitienpäivään on suunniteltu jotain yllätystä. Tarkoitus on ulkoilla, jos on hyvä sää ja viettää aikaa perheenä yhdessä. Antro Valo / Yle

Pilke silmäkulmassa

Haminassa Kamalat äidit -vertaistukiryhmä käynnistyi tammikuussa ja sen toiminta vedettiin Suomen koronatilanteen takia loppuun verkossa. Pian on tarkoitus käynnistää tuki-chat verkkoon.

Sanna Silvon mukaan vertaistukiryhmässä on positiivinen ilmapiiri ja kotiin on lähdetty aina hyvillä mielin. On tärkeää, että kaikilla kamalilla äideillä on tunne siitä, että kaikki elävät samassa veneessä.

– Siellä raikaa nauru. Pyrimme ohjaajina saamaan äideissä ilon esiin vertaistukiryhmässä. Jo se tieto riittää siihen, että jaksaa äitinä eteenpäin.

Jenny Amperlan mielestä kamala äiti ei katso päivää, vaan jokaisella äidillä on lupa olla sellainen joka päivä, koska se on nimenomaan positiivista.

– Kamala äiti ei ole negatiivinen, vaan pilke silmäkulmassa kamala äiti. Ihana ja kamala äiti samalla kertaa päivästä riippumatta.

Voit keskustella aiheesta 10. toukokuuta kello 23 asti.

Lue myös:

Vanhemmat eivät enää pärjää teiniensä kanssa – jo sadat äidit hakeneet tukea