Kansliapäällikkö Varhila: "Heittelen tuhkaa niskaani sen jälkeen, kun tämä kriisi on ohi"

Kirsi Varhila ennakoi, että koronaviruksen tartuntamäärät voivat kasvaa, kun rajoitusten purkaminen etenee.

koronavirus
Kansliapäällikkö: "Heittelen tuhkaa niskaani sen jälkeen, kun tämä kriisi on ohi"
Kansliapäällikkö: "Heittelen tuhkaa niskaani sen jälkeen, kun tämä kriisi on ohi"

Koronavirustartuntojen määrä voi Suomessa hieman nousta, kun koronarajoituksia poistetaan, sanoo sosiaali- ja terveysministeriön (STM) kansliapäällikkö Kirsi Varhila.

– Koronatilannetta ja sairastuneiden määrää pyritään pitämään hallittuna koko ajan sillä tavalla, että terveydenhuollon kapasiteetti riittää ja riskiryhmät ovat suojattuna. Tämä tarkoittaa käytännössä, että rajoitusten purkamisen myötä tulee muutamia tautitapauksia lisää, Varhila totesi Marja Sannikan haastattelussa.

Kun rajoituksia puretaan, tartuttavuus pyritään pitämään edelleen alhaisella tasolla.

– Toinen vaihtoehto olisi, että emme purkaisi rajoitustoimia vaan menisimme nykyisessä tilanteessa pitkän aikaa eteenpäin. Tämä tulee yhteiskunnalle muutoin hyvin raskaaksi, Varhila toteaa.

Varhila katsoo, että virusta ei voida täysin tukahduttaa tai painaa alas Suomessa, ja jos näin haluttaisiin tehdä, rajat pitäisi pitää suljettuna ja rajoitukset päällä niin kauan, kunnes toimiva rokote on saatavilla.

Varhila: Suojavarusteiden hankinnassa olisi pitänyt olla nopeampi

Mitä virheitä koronatilanteen hoidossa on tullut? Varhila totesi, ettei suojavarusteiden hankinta kokonaisuutena sujunut hyvin.

– Kuinka suojavarusteiden hankintaa on pystytty tekemään, miten roolit on jaettu, kuka hankkii ja mistä hankkii, kuinka selviä ne roolit ovat olleet ja ovatko vieläkään riittävän selviä, Varhila luetteli suojavarusteiden hankinnassa vastaan tulleita kysymyksiä.

– Toistaiseksi on ollut onnea sen suhteen, että missään kohtaa ne eivät ole olleet totaalisesti lopussa, mutta toki ollaan menty ihan äärirajoilla siinä, onko niitä ollut saatavilla riittävästi.

Varhila muistutti, että kunnat ja sairaanhoitopiirit hankkivat 90 prosenttia suojavarusteista.

– Tämä on siis yhteisellä julkisen vallan vastuulla, mutta ilman muuta siinä olisi pitänyt onnistua paremmin ja olla liikkellä aikaisemmin. Olimme myös yllättyneitä, että joissakin kunnissa varastotilanteet olivat erittäin hyviä, mutta joissakin oli hälyttäviä tilanteita, Varhila sanoo.

Professori: Suomi oli alkuvaiheessa Ruususen unessa

Lähetyksessä haastateltavana ollut terveysoikeuden professori, HUS:n diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtonen kritisoi valtionhallinnon tilannekuvan koronaviruksesta laahanneen alkuvuodesta pahasti jäljessä.

– Kiinasta tuli aika paljon tietoa epidemiatilanteesta heti vuodenvaihteen jälkeen, Maailman terveysjärjestö kiinnitti tammikuun puolivälissä tilanteeseen huomiota, mutta täällä oltiin Ruususen unessa, Lehtonen kommentoi.

Hän mainitsee tästä esimerkkinä sen, kuinka pääministeri Sanna Marin helmikuun lopulla totesi, että tilanne on hyvä eikä ole aihetta huoleen.

Vaikka alkuvaiheessa oli sekaannusta, Lehtonen kiittelee sitä, että valmiuslait saatiin nopeasti käyttöön ja viruksen leviämistä pystyttiin estämään. Suomi olisi Lehtosen mukaan ollut kuitenkin suurissa ongelmissa, jos epidemiatilanne olisi karannut käsistä.

Katso tästä Marja Sannikan koko lähetys

9/10. Suomen varautuminen koronaan ei lopulta ollut poikkeuksellisen onnistunutta. Mitä tehdyistä virheistä pitäisi oppia? Haastattelussa professori Lasse Lehtonen, kansliapäällikkö Kirsi Varhila ja professori Jari Stenvall. #marjasannikka

Lisää aiheesta

Miten Suomi selviää koronakriisistä? Vihriälän selvitysryhmä esittää hallitukselle oppivelvollisuuden pidentämistä, lukukausimaksuja ja tukea yrityksille

Pitääkö koronavirus yrittää tukahduttaa vai ei? Tämä avainkysymys jakaa Suomen asiantuntijat kahteen leiriin

Tilaa uutiset koronaviruksesta

Saat Ylen tärkeimmät koronavirusuutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Siirry tilaamaan

Uusimmat uutiset koronavirustilanteesta puhelimeesi

Lataa Yle.fi-sovellus