Uudet tiedot: Koronavirus on levinnyt Suomessa vähemmän kuin luultiin – se voi tarkoittaa, että seuraava tautiaalto on ankara

THL löysi viruksen vasta-ainetta 2,4 prosentissa tutkituista näytteistä. Todellinen tartuntamäärä on sitäkin pienempi.

koronavirus
Akatemiatutkija Tomas Strandin laboratoriossa 14.4.2020
Tutkija tutki koronaviruksen vasta-aineita Meilahden kampuksella sijaitsevassa laboratoriossa Helsingissä huhtikuussa.Kalevi Rytkölä / Yle

Koronavirus ei ole levinnyt suomalaisten keskuudessa yhtä laajalle kuin aiemmin on arvioitu. Uusimpien vasta-ainetestien perusteella hallituksen käyttämät epidemiamallit näyttävät perustuvan optimistiseen arvioon viruksen levinneisyydestä.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) perjantaina julkaisemien tutkimustulosten mukaan 2,4 prosentilla testatuista löytyi verestä koronaviruksen vasta-ainetta. Näistäkin tutkituista vain osa on todella saanut viruksen. Loput ovat vääriä positiivisia näytteitä.

Täysin varmoja koronatapauksia löytyi testeissä ainoastaan kolme kappaletta. Näistä kolmesta näytteestä löytyi neutraloivia vasta-aineita, jotka ovat kaikkein varmin merkki Covid-19-tartunnasta. Otos oli 1 146 testiä, joista pomminvarmojen korontapausten osuus oli 0,26 prosenttia.

THL:n mukaan todellinen positiivisten näytteiden osuus on siis jotain 0,26 prosentin ja 2,4 prosentin väliltä. Epävarmoja näytteitä tutkitaan vielä. Tämä tarkoittaa, että laumaimmuniteetti on vielä hyvin kaukana.

– Näyttää siltä, että meillä on tartuntoja hyvin vähän verrattuna moneen muuhun maahan. Lisäksi tartuntojen lisääntymistä ei vaikuta otoksen seurantaviikkojen aikana juuri tapahtuneen, THL:n erikoistutkija Merit Melin sanoo.

Testatut näytteet on otettu viikoilla 16–18 eli uusimmat ovat toukokuun vaihteesta. Tulokset kuvaavat kuitenkin hieman aikaisempaa tartuntatilannetta, koska vasta-aineet kehittyvät tyypillisesti vähintään kaksi viikkoa tartunnan jläkeen. Testattavat olivat 18–69-vuotiaita.

Suurin osa testattavista oli Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) alueelta. Koska siellä koronavirus on selvästi yleisempi kuin muualla maassa, tulokset eivät anna oikeaa kuvaa viruksen levinneisyydestä koko maassa. Muualla maassa vasta-aineprosentin oletetaan olevan alhaisempi.

Todellinen tautitilanne ei ollut selvillä maaliskuussa

Tulokset ovat samansuuntaisia kuin viikko sitten julkistetut tiedot. Käytännössä vasta-ainetestit siis vahvistavat kuvaa, jonka mukaan koronavirustartunnan saaneiden määrää on aikaisemmissa malleissa yliarvioitu.

Esimerkiksi maanantaina julkaistussa Hetemäen raportissa siteerattu malli perustui oletukseen, että jo maaliskuun puolivälissä 2,5 prosenttia suomalaisista olisi saanut tartunnan ja muodostanut neutraloivia vasta-aineita. Uusimpien tietojen perusteella oletus on ollut liian optimistinen.

THL:n mukaan arvio 2,5 prosentin levinneisyydestä perustui osittain HUSin laboratoriosta saaduista ylijäämäverinäytteistä tehtyyn alustavaan selvitykseen. Ylijäämäseerumit eivät edusta väestöä yhtä hyvin kuin väestöstä tehtävä satunnaisotos.

– Se oli sillä hetkellä paras arvio, mitä meillä oli, sanoo THL:n mallinnusryhmään kuuluva tilastotieteen professori Kari Auranen Turun yliopistosta.

Mitä väliä yliarvioinnilla sitten on?

Suomalaisten kannalta olisi hyvä, jos viruksen jo saaneita olisi mahdollisimman paljon. Tällöin mahdolliset tulevat epidemia-aallot eivät leviäisi niin voimakkaasti. Tämä perustuu siihen olettamukseen, että viruksen saamalla saa siihen ainakin jonkinasteisen immuniteetin.

Kun THL perjantaina julkaisi mallinnustensa taustoja, se samalla avasi kymmeniä erilaisia skenaarioita seuraavan tautiaallon voimakkuudesta. Ne vaihtelevat sen perusteella, kuinka voimakkaasti rajoitamme kontaktejamme ja kuinka suuri osa meistä on jo saanut tartunnan.

Hetemäen raportissa esitellyn ennustekuvan mukaan Suomen teho-osastojen kantokyky kestäisi juuri ja juuri, jos rajoituksia lievennettäisiin neljän kuukauden ajaksi niin, että tartuttavuutta kuvaava R0-arvo nousisi 1,8:aan. Silloin yksi tartunnan saanut tartuttaisi keskimäärin 1,8 muuta.

Mutta nyt kun immuniteetin saaneita näyttää olevan aiemmin arvioitua vähemmän, tautiaallosta voi ennakoida kovempaa. Silloin sairaalatkin olisivat Hetemäen raportissa arvioitua tiukemmilla.

Auranen kuitenkin muistuttaa, ettei mikään skenaarioista toteudu sellaisenaan. Mallinnuksia on päivitetty pitkin kevättä ja niin tehdään tulevaisuudessakin sitä mukaa, kun tietoa kertyy.

– Emme ole naulanneet itseämme mihinkään. Tulevaisuus on varmasti sellainen, että tautitilannetta seurataan koko ajan ja politiikkaakin joudutaan muuttamaan.

Lisäksi Hetemäen raportti ei ole sama asia kuin Suomen linja, vaikka hallitus hyödynsikin selvitystä päätöksissään.

Suomessa oli perjantaina 5 738 laboratoriovarmistettua Covid-19-tautitapausta.

Lue uusimmat tiedot koronaviruksesta Suomesta ja maailmalta.

Juttua korjattu 8.5. kello 16.59: Lisätty tieto siitä, että positiivisten näytteiden joukossa on myös vääriä positiivisia näytteitä. Täysin varmoja koronavirustartuntoja on otoksesta ainoastaan 0,26 prosenttia. Todellinen positiivisten näytteiden osuus asettuu THL:n mukaan tälle välille (0,26–2,4 prosenttia).

Keskustele jutusta alla! Keskustelu on auki 9.5. kello 23:een asti.

Tilaa uutiset koronaviruksesta

Saat Ylen tärkeimmät koronavirusuutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Siirry tilaamaan

Uusimmat uutiset koronavirustilanteesta puhelimeesi

Lataa Yle.fi-sovellus