Ennätyspariskunta on jahdannut geokätköjä helikopterilla, kumiveneellä ja läskipyörällä kaikissa Suomen kunnissa – korona käänsi harrastuksen suosion hurjaan kasvuun

Geokätköilystä on koronakaranteenin varjossa kehkeytynyt suomalaisten uusvanha suosikkiharrastus.

geokätköily
Ari ja Tiina Jauhiainen harrastavat geokätköilyä matkailuautolla.
Ari ja Tiina Jauhiainen liikkuvat geokätköjen perässä ympäri Suomea.Petri Vironen / Yle

Koronaviikkojen kokoontumisrajoitukset ovat ohjanneet suomalaisia entistä enemmän ulkoliikunnan pariin. Muun muassa geokätköilyn suosio kasvaa jälleen. Lajin harrastajat rekisteröityvät alan sivustolle. Sivustolta löytyvät kätköt ja siellä harrastaja voi julkaista myös itse tekemiään kätköjä.

– Uusia harrastajia tulee reilun kahdensadan päivävauhdilla. Viimeisen kahden viikon aikana palveluun on rekisteröitynyt kolme tuhatta uutta harrastajaa, kertoo geokätkötarkastaja Harri Hirvasniemi.

Hän pitää selvänä, että kasvavan suosion taustalla on koronavirus.

– Se on saanut ihmiset etsimään uusia, mielekkäitä harrastuksia. Osa toki palaa entisen harrastuksen pariin, mutta paljon on joukossa uusiakin.

Suomessa aktiivisia geokätköilyn harrastajia on vajaat 30 000.

Jauhiaiset käyneet kaikissa kunnissa ja karttaruuduissa

Ari ja Tiina Jauhiainen Pielavedeltä kuuluvat lajin raskaaseen sarjaan. He ovat vajaassa kymmenessä vuodessa kiertäneet kaikki Suomen 310 kuntaa ja käyneet lähes 20 000 geokätköllä.

– Olemme tiettävästi ensimmäisiä geokätköilijöitä, jotka ovat käyneet Suomen kaikilla graticule-ruuduilla, Ari Jauhiainen kertoo.

Graticule-ruutu on pituus- ja leveyspiirien rajaama alue, jonka sivut ovat reilut sata kilometriä. Niitä on Suomessa 98 kappaletta.

– Mieleenpainuvin kätkö oli varmaan se viimeinen ruutu Lapin Käsivarressa. Menimme viimeiset 45 kilometriä helikopterilla lähimmältä autotieltä.

Ari ja Tiina Jauhiainen kävivät geokätköillä Juvan Koikkalassa.

Jauhiaisten huima tavoite, vierailu kaikissa karttaruuduissa, täyttyi vuonna 2017. Vastaavaan yltäneitä on nykyisin muitakin, mutta harvalukuinen tuo joukko on edelleen.

Harri Hirvasniemi arvioi, että kaikissa kunnissa käyneitä harrastajia on satakunta ja jokaisessa graticule-ruudussa käyneitäkin useita.

Jokainen käynti geokätköllä on todennettavissa, sillä kävijän on kirjoitettava puumerkkinsä kätkössä olevalle paperilapulle.

Geokätköilyä voi tehdä aivan kotinurkillaan tai lähimetsissä, mutta monille harrastajille matkustaminen ja kiertely eri puolella Suomea on osa lajin viehätystä.

– Aloittelevan kannattaa aloittaa helpommista kätköistä, jotta pääsee juonesta kiinni. Ne on lajiteltu vaikeusasteittain. Myös säännöt kannattaa käydä käydä läpi, HIrvasniemi sanoo.

Geokätköily sopii hyvin myös koronakaranteeniin, sillä harrastaminen käy helposti yksin tai vaikkapa pariskunnittain. Jauhiaisten harrastusta virus ei ole juuri muuttanut.

– Ainoastaan sillä tavalla, että kehäkolmosen sisäpuolelle emme ole menneet, Tiina Jauhiainen kertoo.

Paljon kätköjä korkealla ja siltarakenteissa

Ari ja Tiina Jauhiainen innostuivat geokätköilystä vuonna 2011 sukulaisen suosituksesta.

– MInä hurahdin ensin ja Ari hieman myöhemmin Arin siskontyttö meitä houkutteli sanomalla, että te olette sopivasti pöljiä siihen hommaan. Ari sanoi, että ei kukaan rupea etsimään jotain purkkia kiven alta, Tiina Jauhiainen kertoo.

– Mutta niin vaan on etsitty ja aika monta on löydettykin.

Jauhiaiset ovat lajin konkareita ja varustus on sen mukainen. Matkailuauton mukana kulkee ajopelin ja yösijan lisäksi läskipyörät, kumivene, perämoottori ja kiipeilyvarusteet.

– Aika monet kätköt ovat mäen päällä, puiden latvoissa tai esimerkiksi siltarakenteissa. Kiipeilytamineissa pääsee kätköille ylä- tai alakautta, Ari Jauhiainen perustelee.

Harrastus on vaatinut ajoittain kovaa pokkaa ja hieman uhkarohkeuttakin.

Siltojen rakenteissa sijaitsevat kätköt ovat vaativia koluttavia. Kerran Jauhiaiset yllätti sillan kannakkeissa ukkonen. Toiselle, kaupungin keskustassa sijainneelle sillalle piti hiiviskellä iltahämärissä turhan huomion välttämiseksi.

Jauhiaisten top 5 -paikat Suomessa

Poroeno

"Vuonna 2017 meillä oli miitti Poroenolla, jonne piti mennä kopterikyydillä 45 kilometriä. Samalla reissulla käytiin myös valloittamassa Halti Norjan puolelta patikoiden."
"Vuonna 2017 meillä oli miitti Poroenolla, jonne piti mennä kopterikyydillä 45 kilometriä. Samalla reissulla käytiin myös valloittamassa Halti Norjan puolelta patikoiden."Jauhiaisten kotialbumi

Vaasan Rönnskär

""
"Vuonna 2016 mentiin taksiveneellä Vaasasta Rönnskäriin. Retkellä oli mukana muutama muukin kätköilijä joka halusi saada saman karttaruudun käydyksi".Jauhiaisten kotialbumi

Korvatunturi

"Vuonna 2015 käytiin oikealla Korvatunturilla, sinne piti hommata ensin rajavyöhykelupa ennen kuin sai mennä. Ensi asuntoautolla erinäisten mutkien kautta Kemihaaraan ja siitä sitten polkupyörillä niin pikälle kuin päästiin ja loppu jalkaisin".
"Vuonna 2015 käytiin oikealla Korvatunturilla, sinne piti hommata ensin rajavyöhykelupa ennen kuin sai mennä. Ensin asuntoautolla erinäisten mutkien kautta Kemihaaraan ja siitä sitten polkupyörillä niin pikälle kuin päästiin ja loppu jalkaisin".Jauhiaisten kotialbumi

Utö

"Utö oli paikka, jonne piti menemällä mennä ei voinut ohi kulkiessa käydä".
"Utö oli paikka, jonne piti menemällä mennä ei voinut ohi kulkiessa käydä".Jauhiaisten kotialbumi.

Ilomantsin Hattuvaara

"Kun kävimme tässä Suomen itäisimmässä pisteessä siellä oli vain yksi kätkö. Nyt sinne näyttäisi ilmestyneen toinenkin kätkö.".
"Kun kävimme tässä Suomen itäisimmässä pisteessä, siellä oli vain yksi kätkö. Nyt sinne näyttäisi ilmestyneen toinenkin kätkö."Jauhiaisten kotialbumi.

GPS-paikannin on vaihtunut älypuhelimeen

Geokätköily-harrastus levisi nopeasti ympäri maailmaa 2000-luvun alussa. Myös Suomessa laji saavutti nopeasti uusia harrastajia. Tähänastinen huippu nähtiin 2015, jolloin harrastajamäärä taittui maailmanlaajuisesti laskuun.

Harrastus on kokenut myös melkoisen muutoksen lyhyen historianasa aikana.

– Alussa ei ollut älypuhelimia vaan kätköt etsittiin erillisillä GPS-paikantimilla, joissa ei ollut edes karttaa. Erillisiä käsigepsejä käytetään edelleenkin paljon varsinkin pitkään harrastaneiden parissa. Uudet kätköilijät toki pääsevät harrastukseen helposti mukaan asentamalla älypuhelimeensa geokätköilysovelluksen, Harri Hirvasniemi kertoo.

Pariskunnalla luonteva työnjako

Jauhiaiset ovat tavallinen suomalainen, hieman yli viisikymppinen pariskunta, joka viljelee maata ja hoitaa metsää Pielavedellä. Lisäksi pihapiirissä on kohtuullisen kokoinen verstas, jossa Ari Jauhiainen korjaa lähiseudun koneet ja laitteet.

–Teen lähinnä sellaista, johon ei valmista ratkaisua ole olemassa vaan se pitää rakentaa uusiksi. Pelkkä osien vaihto ei oikein insiroi, Ari Jauhiainen kertoo.

– Ari tekee mitää haluaa, muut mitää osaa, Tiina kuvaa miestään.

Siinä missä isäntä on teknisesti lahjakas ja kätevät käsistään, emäntä hallitsee digitaaliset laitteet.

– Tiina tekee valtavasti taustatyötä ja ratkoo ongelmia, Ari kuvaa puolisoaan.

Jauhiaiset ovat upottaneet geokätköharrastukseensa melkoisen määrän rahaa kymmenen vuoden aikana. Matkailuauton mittariin pyörähtää lähes 20 000 kilometriä vuodessa. Myös omien kätköjen teko muiden löydettäväksi on kiinteä osa harrastusta.

– Ei rahaa uskalla edes laskea. Ari tekee omia kätköjä kierrätysmateriaalista, mutta aina joudumme jotain myös ostamaan. Kätköjen tekoon käytettyä työtuntia ei myöskään uskalla edes laskea. Mutta eihän se ole harrastus eikä mikään jos siihen ei mene kaikki rahat, Tiina Jauhiainen pähkäilee.

Jauhiaiset ovat löytäneet 6. toukokuuta mennessä 19 547 geokätköä. Etsittävää riittää, sillä voimassa olevia kätköjä on Suomessa lähes 65 000,

– Muutama on vielä löytämättä, Tiina Jauhiainen naurahtaa.