Raja on auki muillekin kuin suomalaisille – Professori: Rajavartiolaitos ei voi kategorisesti estää ruotsalaisten ja muiden EU-kansalaisten maahan saapumista tai maasta lähtemistä

Rajavalvonta tarkoittaa ihmisten henkilöllisyyden ja EU-kansalaisuuden tarkistamista, ei rajanylityksen epäämistä, sanoo ihmisoikeusprofessori Martin Scheinin.

rajavalvonta
Rajalla Kauppakeskuksen takapihan rauta-aita, joka erottaa Suomen ja Ruotsin rajan.
17. maaliskuuta pystytetty raja-aita halkaisee Haaparanta-Tornion kaksoiskaupungin Victoriantorin kohdalla.Juuso Stoor / Yle

Länsirajaa koronaviruksen takia vartioiva rajavartiolaitos ei voi estää toisen maan EU-kansalaisen maahan saapumista tai maasta lähtemistä, arvioi ihmisoikeusprofessori Martin Scheinin. Esimerkiksi ruotsalaisten maahantuloa ei siis voida estää.

– EU-oikeus sallii tietyn rajanylityspaikan sulkemisen ja rajavalvonnan palauttamisen EU:n sisärajoilla. Rajavalvonta kuitenkin tarkoittaa ihmisten henkilöllisyyden ja EU-kansalaisuuden tarkistamista, ei rajanylityksen epäämistä, Scheinin kertoo.

Lapissa rajanylitysten estämisellä on ollut rajuja seurauksia. 17. maaliskuuta voimaan astuneet rajoitukset vähensivät liikennettä länsirajalla nopeasti 95 prosenttia normaalista. Yhtenäisen talousalueen kaupat ovat suurissa talousvaikeuksissa (siirryt toiseen palveluun). Monet perheet ovat jakautuneet rajan molemmin puolin, eivätkä ole voineet nähdä toisiaan.

Keskiviikkona selvisi, että suomalaiset olisivat koko ajan saaneet liikkua rajan yli. Poliitikkojen ja viranomaisten tiedotuksessa nostettiin aiemmin esiin pelkästään oikeus palata Suomeen. Tornion tullin päällikön Juha Heikkilän mukaan tavaraliikennesäädökset ovat koko ajan olleet ennallaan. Ja nyt myös siis ruotsalaisilla näyttäisi olevan oikeus saapua Suomeen ja lähteä Suomesta.

Torstaina hallitus teki uuden päätöksen, (siirryt toiseen palveluun) jossa sisärajavalvonnan kestoa jatkettiin 14. kesäkuuta saakka. Samalla päätöstä muutettiin. Käytännössä se tarkoittaa, että liikkumisrajoituksia lievennettiin.

Martin Sheinin, professor i internationell rätt och mänskliga rättigheter.
Kansainvälisen lain ja ihmisoikeuksien professori Martin Scheinin.Antti Haanpää / Yle

Martin Scheininin tulkinnan mukaan valtioneuvoston päätös on juridisesti kumonnut aiemmat laittomat rajoitukset, vaikka tiedotuksessa ilmeisesti jatketaan sen mielikuvan ylläpitämistä, että vain välttämätön liikenne sallitaan.

Uudessa päätöksessä esimerkiksi perustuslain 9. pykälä on selvästi auki kirjoitettu. Aiemmassa asia löytyi päätöksen liitteestä.

Pohjoismaissa liikkuminen rajan yli vapainta maailmassa

Suomen ja Ruotsin rajoilla liikkumisvapautta ohjaa kolme tasoa: Suomen perustuslaki, Euroopan unionin perusoikeuskirja ja Pohjoismaiden keskinäiset sopimukset.

Pohjoismaissa liikkumisvapaus on historiallisesti kaikkein pisimmällä. Normaalioloissa toiseen maahan voi esimerkiksi mennä mistä kohdasta rajaa haluaa. Tällä hetkellä voimassa olevalla sisärajavalvonnalla voi ohjata rajanylitykset tietyille sisärajan rajanylityspaikoille, jotka ovat länsirajalla nyt Karesuvanto, Kolari, Muonio, Pello, Tornio ja Ylitornio. Jos on tarve ylittää raja muualta, siihen voi hakea erikseen lupaa rajavartiolaitokselta.

Euroopan unionin perusoikeuskirjaan liikkumisvapaus on kirjattu selvästi. 45. artiklan mukaan jokaisella unionin kansalaisella on oikeus vapaasti liikkua ja oleskella jäsenvaltioiden alueella.

Myös valtioneuvosto kirjasi EU-kansalaisen yhdenvertaisuuden ensimmäiseen sisärajatarkastusten palauttamista koskevan päätöksensä (17.3.) liitteeseen:

”Perustuslain 9 §:n mukaan Suomen kansalaista ei saa estää saapumasta maahan. Jokaisella on myös oikeus lähteä maasta. Sisärajavalvonnan palauttamisella ei puututtaisi näihin oikeuksiin. Samoin EU-kansalaisten kohtelu olisi yhdenvertaista.”

Rajavartiolaitoksen rajatarkastusyksikön päällikkö Tuomas Laosmaa kertoo, että EU-kansalaisten yhdenvertaisuudella tarkoitetaan valtioneuvoston muistiossa muiden maiden EU-kansalaisia suhteessa toisiinsa.

– EU-kansalaisten kohtelun tulee olla yhdenvertaista, ellei erikseen ole säädetty jotakin poikkeusta yhdenvertaisuuteen. Esimerkiksi perustuslaki antaa suomalaiselle tässä asiassa laajemmat oikeudet kuin muille EU-kansalaisille, Laosmaa kertoo.

Suomessa ei ole lakia, joka sallisi sisärajojen sulkemisen

Oikeustieteen professori Jukka Snell Turun yliopistosta kertoo, että EU-oikeus sallii pandemian aikana toisen jäsenvaltion kansalaisten käännyttämisen tietyin edellytyksin, jos uhka kansanterveydelle on olemassa. Jos Suomi haluaa näin tehdä, sen tulee toimia omien lakiensa mukaisesti.

Martin Scheininin mukaan sellaista lakia ei Suomessa ole. Myös hänen mukaansa EU voisi sallia jäsenvaltioille vakavan sisäisen turvallisuuden uhan tilanteessa myös pitemmälle menevät tilapäiset rajoitukset, mutta se ei voi päättää niistä jäsenvaltion puolesta.

– Silloin jäsenvaltion pitää tehdä omat toimenpiteensä omien lakiensa nojalla, siis laillisesti. Suomelta puuttuu tällainen lainsäädäntö.

Valtioneuvoston päätöksen liitteessä mainitaan, että ”Ulkomaalaislain 156 a §:n mukaan unionin kansalaisen ja hänen perheenjäsenensä maahantuloa ja maassa oleskelua voidaan rajoittaa kansanterveyteen liittyvistä syistä.”

Martin Scheinin toteaa kuitenkin, että päätös on aina yksilöllinen eikä koske lähtömaita tai kansalaisuuksia yleismääräyksin.

Toisin sanoen esimerkiksi ruotsalaista ei siis voi käännyttää rajalta siksi, että hän on ruotsalainen vaan tarvitaan yksilöstä nouseva syy, vaikkapa tarttuva tauti.

Rajavartiolaitoksen operaatio länsi- ja pohjoisrajalla maksaa arviolta 7,8 miljoonaa euroa. Myös tullille ja poliisille arvioidaan tulevan lisäkustannuksia.

Koronaepidemian vuoksi annettuja suosituksia jatketaan ja esimerkiksi vapaa-ajan matkustamista ulkomaille ei suositella. Suositusten mukaan Suomeen saapuvan henkilön tulisi olla 14 vuorokautta omaehtoisessa karanteenissa ja välttää tarpeettomia lähikontakteja.

11.5.2020 klo 14.58 Lisätty artikkeliin ulkomaalaislain pykälä 156 a ja Martin Scheininin kommentti.

17.5.2020 klo 11.12 Täsmennetty otsikkoa ja lisätty sana kategorisesti.