Jessica Kaatila kyllästyi kouluun kasilla: “Kun oli päivän pois, oli helppo olla toinenkin” – yläkouluikäisiä koulupudokkaita on vähintään 4 000

Poissaolot alkavat lisääntyä kahdeksannella luokalla, mutta Suomessa on jo ekaluokkalaisiakin, jotka eivät halua mennä kouluun.

koulut
Jessica Kaatinen lukee koulukirjaa.
Jessica Kaatila lintsasi yli 200 tuntia kahdeksannen luokan syyslukukaudella.Petri Aaltonen / Yle

Jessica Kaatila, 17, alkoi lintsata koulusta seitsemännellä luokalla. Nukkumaanmeno venyi yöhön, eikä hän jaksanut aamulla herätä kouluun.

– Minulla ei vain ollut motivaatiota kouluun. Kun oli yhden päivän pois, oli helppo myös toinen ja siitä tuli äkkiä kierre.

Vieraat kielet tuottivat vaikeuksia, mutta muuten koulu meni kohtuullisesti. Kaatila sinnitteli seitsemännen luokan loppuun, mutta kahdeksannen luokan syksyllä tilanne karkasi käsistä. Jouluun mennessä luvattomia poissaolotunteja kertyi yli 200 ja koulu uhkasi jäädä kokonaan kesken.

Kaatilan kaltaisia koulupudokkaita on Opetushallituksen Jyväskylän yliopistolta tilaaman tuoreen raportin mukaan koko maassa vähintään 4000. Vaikka määrää ei ole aikaisemmin selvitetty, kouluissa tiedetään, että kahdeksannen luokan syksy, jolloin Kaatilan lintsaaminen lisääntyi, on tyypillisin aika, jolloin koulusta putoaminen alkaa.

– Eniten yhteydenottoja tulee juuri kahdeksasluokkalaisista, mutta ongelmat näkyvät jo alakouluissakin. Melkein viikoittain tulee yhteydenottoja ihan nuorista oppilaista, jopa ekaluokkalaisista, jotka eivät syystä tai toisesta halua lähteä kouluun, sanoo ohjaava opettaja Tiina Pilbacka-Rönkä Oppimis- ja ohjauskeskus Valterista.

Tiina Pilbacka-Rönkä, Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri.
Tiina Pilbacka-Rönkä kehottaa vanhempia kiinnittämään huomiota, jos on lapsella on usein kouluun lähtiessä vatsakipua tai pääkipua tai poissaoloja tiettyinä päivinä tai tietyiltä tunneilta.Petri Aaltonen / Yle

Poissaolot kouluista lisääntyvät tyypillisesti lomien jälkeen. Niille, joilla on jo paljon poissaoloja, viikonloppukin riittää katkaisemaan koulunkäynnin.

Kouluissa odotetaan pelonsekaisin tuntein etäkoulun vaikutusten selviämistä.

Niillä, jotka eivät tämän viikon torstaina palaa lintsaamisen vuoksi kouluun, voi olla entistä korkeampi kynnys jatkaa opintoja syksyllä koulujen alkaessa.

Videolla Jessica Kaatila kertoo ajatuksistaan kouluunpaluusta loman jälkeen

Motivaation puute Opetushallituksen raportin mukaan toiseksi yleisin syy kouluakäymättömyyteen.

Viime vuosina esimerkiksi Äänekosken yläkouluikäisillä motivaatio-ongelmat ovat Kasvun ja oppimisen palveluiden koordinaattori Satu Tarvaisen mukaan selvästi lisääntyneet: muut asiat kuin koulu kiinnostavat enemmän.

– Siihen liittyy myös ajattelu, ettei millään ole mitään väliä, hän sanoo.

Opettaja Mira Lempinen katselee koulukirjaa Jessica Kaatisen kanssa.
Erityisopettaja Mira Lempinen ja Jessica Kaatila keskittyvät tänä keväänä vielä ainakin fysiikkaan, äidinkieleen ja yhteiskuntaoppiin.Petri Aaltonen / Yle

Kaikkein yleisin syy koulupudokkuuteen on kuitenkin psyykkisissä oireissa, ja niistä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri HUSin nuorisopsykiatrian linjajohtaja Klaus Ranta on huolissaan. Ahdistus- ja masennusoireita on liki 10 prosentilla nuorista, ja moni myös hakee oireisiinsa apua: lähes 10 prosenttia 13–18-vuotiaista on ollut erikoissairaanhoidon asiakkaana viime vuosina. Määrä on kasvanut pitkään.

– Jos se ei kerro ongelmien lisääntymisestä, se kertoo ainakin siitä, että kevyempiä keinoja ei ole nuorille riittävästi, sanoo Ranta.

Laukku koulun penkillä.
Kolmanneksi yleisin syy luvattomiin poissaoloihin on Opetushallituksen tilaaman raportin mukaan sosiaaliset ongelmat, kuten koulukiusaaminen.Petri Aaltonen / Yle

Mielenterveysogelmat ovat vain yksi koulupudokkuuden osa-alue. Nuorisopsykiatrin näkökulmasta kyse on moniulotteisesta ilmiöstä, johon liittyy myös esimerkiksi oppimishäiriöitä, perheen psykososiaalisia tekijöitä, kouluympäristöön kuuluvia asioita, kuten kiusatuksi tuleminen tai fyysisiä sairauksia.

Ranta pitää koulupudokkuutta yleisenä pahoinvoinnin merkkinä. Jos syitä ei tunnisteta ajoissa, nuoren reitti oikein kohdistettuun hoitoon on pitkä.

– Meillä on käsissä nuoria, jotka ovat pahimmassa tapauksessa olleet kaksi vuotta totaalisesti pois koulusta.

Opetushallituksen tilaaman raportin mukaan myös kouluissa toivotaan lisää apua siihen, miten kouluakäymättömyyteen pitäisi puuttua. Kouluissa on nähty selvästi, että pudokkaiden määrä on selvästi lisääntynyt joka puolella maata.

Videolla Jessica Kaatila kertoo, mitkä asiat häntä auttoivat jatkamaan koulussa

Jessica Kaatilan koulunkäynnin pelasti se, että poissaoloihin puututtiin nopeasti.

– Mulla on kokeiltu varmaan kaikki mahdolliset tukitoimet, mutta vasta pääsy NOTE-ryhmään auttoi, hän kertoo.

Jessica Kaatinen nojaa koulun seinään.
Jessica Kaatila ei ollut aluksi lainkaan innostunut koulupudokkaille tarkoitetusta ryhmästä.Petri Aaltonen / Yle

Koulupudokkaille tarkoitettu NOTE eli Nuoren Oma Tie -ryhmä on toiminut Äänekoskella opetusministeriön rahoituksella keväästä 2019. Siellä Kaatilan koulupäiviä lyhennettiin ja hän sai tehdä tehtäviä omaan tahtiin.

Kouluilla ympäri maata on kokeiluja, joilla yritetään ottaa koppi pudokkaista, ja valtakunnallisessa VIP-verkostossa tehtään työtä kouluakäymättömien tukitoimien kehittämiseksi. Mitään kansallisia ohjeita siihen, milloin ja miten luvattomiin poissaoloihin pitäisi puuttua, ei ole.

Klaus Rannan mielestä koulupudokkaiden määrä ei ainakaan vähene ennen kuin yhteiset, poissaolojen tunnistamisen ja arvioinnin menetelmät luodaan. Tällä hetkellä eri puolilla maata asuvat nuoret ovat eriarvoisessa asemassa, koska pelkästään tahdissa, jolla koulut puuttuvat poissaoloihin, on isoja eroja.

Tutkija Sami Määttä, Jyväskylän yliopisto.
Tutkijatohtori Sami Määttä Jyväskylän yliopistosta oli tekemässä Opetushallituksen tilaamaa raporttia.Sami Määttä

– Neljäsosa kouluista puuttuu ennen kuin poissaoloja on ehtinyt tulla 30 tuntia, valtaosalla raja on 50 tuntia, mutta on myös kouluja, jotka ryhtyvät toimiin vasta, kun koulusta on oltu luvattomasti pois yli sata tuntia, sanoo tutkijatohtori Sami Määttä Jyväskylän yliopistosta.

Videolla Jessica Kaatila antaa neuvoja vanhemmille, joiden lapsilla on vaikeuksia kouluunlähdössä

Kun koulusta on oltu pitkään pois, paluu pitää aloittaa perusasioista. Esimerkiksi Äänekosken NOTE-ryhmässä ei ensimmäisenä tartuta matematiikan laskuihin tai ruotsin kielioppiin: työ alkaa vuorokausirytmin ja arjen hallinnan palauttamisella.

Esimerkiksi Jessica Kaatila piti saada heräämään aamulla riittävän aikaisin, koska pelkästään se, että koulupudokas saadaan avaamaan koulun ulko-ovi, on iso edistymisaskel.

Kaatila ei alkujaan ollut edes kiinnostus aloittamaan erityisryhmässä.

– Kyllästyin, kun mulle soiteltiin ja viestiteltiin siitä jatkuvasti. Sanoin viimein, että okei, kokeillaan.

Mira Lempinen.
Erityisopettaja Mira Lempinen on tyytyväinen siihen, että koulupudokkaiden ryhmä jatkaa syksyllä Äänekosken omalla rahoituksella.Petri Aaltonen / Yle

Erityisopettaja Mira Lempinen on oppinut käymään seitsemän oppilaan NOTE-ryhmässä väsytystaisteluja.

– Ensimmäisenä pitää saada luottamuksellinen suhde kuntoon oppilaan kanssa, vasta sen jälkeen päästään tekemään töitä kouluaineiden eteen.

Ryhmässä harjoitellaan myös tunne- ja vuorovaikutustaitoja ja omien vahvuuksien tunnistamista, koska niitä nuori tarvitsee myös peruskoulun jälkeen. Tuloksiakin on saatu: tänä keväänä 3–4 saa peruskoulun päättötodistuksen.

Jessica Kaatila koulun pihalla.
Jessica Kaatila haluaisi lähihoitajaksi.Petri Aaltonen / Yle

Jessica Kaatila on saanut koulunkäynnin ongelmiinsa tukea äidiltään. Tärkeänä tsemppaajana hän pitää myös ystävää, jonka kanssa hän viestittelee aamuisin ennen kouluun lähtöä, koulumatkat he kulkevat yhdessä.

Kaatila saa toukokuun lopussa peruskoulun päättötodistuksen. Syksyllä hän toivoo voivansa aloittaa lähihoitajaopinnot.

– Tämä on tosi hienoa. Mä oon ylpeä itsestäni.

Lue lisää:

Yle selvitti: opiskelijaäitejä on nyt enemmän kuin ennen – ja se on tutkijankin mielestä yllättävää

Janika Sirén, 20, luki satoja tunteja pääsykokeisiin, mutta vain kaksi valitaan, eikä koekaan ole mitä piti – hakija, katso oikeutesi täältä

Uusimmat uutiset puhelimeesi

Lataa Yle.fi-sovellus