Yle selvitti: opiskelijaäitejä on nyt enemmän kuin ennen – ja se on tutkijankin mielestä yllättävää

Katso, miten paljon lapsia sinun ikäisilläsi on ja millaisessa elämäntilanteessa he elävät.

opiskelijat
Niina Mantere pukee 10kk ikäistä Oliver Tojkanderia.
Niina Mantere, 22, opiskelee sairaanhoitajaksi. Samalla hän on kymmenen kuukautta vanhan Oliver-pojan äiti.Eleni Paspatis / Yle

Niina Mantere: "Me tavattiin mieheni kanssa Tinderissä kolme vuotta sitten. Puhuimme jo ekoista treffeistä lähtien, että kummallakin on haave saada lapsia nuorena. Yhteinen päämäärä on tuntunut tosi luontevalta. Poikamme syntyi kymmenen kuukautta sitten.

Aloitin tammikuussa opiskelut. En halunnut viedä lasta päiväkotiin. Ajattelin, että järjestän asiat niin, että opiskelen pääsääntöisesti kotoa käsin ja otan lapsen kantoliinassa mukaan luennoille. Jos lapsi alkoi itkeä, menin salin ulkopuolelle rauhoittelemaan vauvaa.

On siinä tekemistä, kun pyörittää arkea ja valmistautuu tentteihin."

Niina Mantere on 22-vuotias nuori nainen Lahdesta. Hän on yksi niistä tuhansista suomalaisista, joiden elämässä yhdistyy äitiys ja opiskeluaika. Hän sanoo, että rankkaa on ollut, mutta samaan aikaan se on ihanaa, kun lapsi kiipeää aamulla iloisena syliin.

Yhä useammalla opiskelijalla on lapsi, esimerkkinä 25-vuotiaat.
Stina Tuominen / Yle

Opiskelijavanhemmuus nousi ilmiönä esiin, kun Yle tutki Tilastokeskuksen aineistoa siitä, millaiset ihmiset ovat saaneet lapsia 1990-luvulta tähän päivään.

Ensin aineistosta kävi ilmi se, minkä jo tiedämmekin: perheen perustamista lykätään eteenpäin. 1990-luvun alussa kuudella kymmenestä kolmekymppisestä oli perhe, neljällä ei. Tänä päivänä neljällä kymmenestä kolmekymppisestä on perhe, kuudella ei.

Yhä harvemmalla 30-vuotiaalla on lapsia.
Stina Tuominen / Yle

Samalla tilastoista nousi esiin, että tahattomasta tai tarkoituksellisesta lapsettomuudesta sekä vanhemmuuden lykkäämisestä huolimatta opiskelijavanhemmuus ei ole ilmiönä kadonnut. Päinvastoin opiskelijoiden osuus kaikista alle 35-vuotiaista vanhemmista on suurempi kuin ennen.

Väestöliiton tutkija Tiia Sorsa huomauttaa, että opiskeleminen on ylipäätään lisääntynyt yhteiskunnassa, mikä selittää opiskelijavanhemmuutta.

Siksi onkin hyvä verrata opiskelijavanhempia kaikkiin opiskelijoihin. Viime vuosina noin joka kymmenes korkeintaan 25-vuotias naisopiskelija on saanut vauvan. Se on hieman enemmän kuin 1990-luvulla.

Miehissä muutosta ei ole tapahtunut.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Niina Mantere lukee anatomian ja fysiologian tenttiin vauvan ollessa päiväunilla.
Kun vauva on päiväunilla, Niina Mantereella on aikaa lukea anatomian ja fysiologian tenttiin.Eleni Paspatis / Yle

Suomessa opiskelijavanhempia enemmän kuin muualla Euroopassa

Tutkija Anneli Miettinen Kelasta on perehtynyt vuosien ajan suomalaisten syntyvyyteen. Hän pitää Ylen selvittämiä tietoja yllättävinä.

– Kyselytutkimuksissa tulee tyypillisesti esiin, että opiskeleminen estää tai siirtää vanhemmaksi tulemista. Aineiston perusteella näyttää kuitenkin siltä, että varsin monet nuoret aikuiset ovat päättäneet tehdä lapsia opiskeluaikana, Miettinen sanoo.

Miettisen mukaan opiskelijavanhemmuus on Suomessa verrattain yleistä kansainvälisesti katsottuna. Tähän vaikuttavat keskimääräistä pidemmät opiskeluajat, mutta muitakin eroja on.

– Monissa maissa opiskelu on koulumaista, kun taas meillä on tyypillistä, että opiskelijat yhdistävät töitä ja opintoja. Tämä saattaa antaa taloudellista pelivaraa perheen perustamiseen.

Miettisen mukaan myös suomalainen hyvä sosiaaliturva mahdollistaa sen, että opiskeluaikana voi hankkia lapsen toisin kuin joissakin Euroopan maissa, joissa opiskelija olisi lapsensa kanssa aivan pulassa.

Suomessa vähävarainen voi laittaa lapsen ilmaiseksi päivähoitoon. Keski-Euroopassa päivähoito voi niellä yhden aikuisen koko palkan.

Niina Mantere opiskelee sairaanhoitajaksi. Hän haaveilee akuuttityöstä, sellaisesta jossa on vauhtia ja vaarallisia tilanteita.

Lapset pussaavat äitiään poskelle.
Aura Pursiainen, 30, sanoo olevansa erittäin onnellinen, että sai lapset nuorena.Nella Nuora / Yle

Aura Pursiainen on puolestaan 30-vuotias kahden lapsen äiti ja suomen kielen maisteri Helsingistä. Tällä hetkellä hän työskentelee sisällöntuottajana.

"Meillä oli vauvakuume"

Aura Pursiainen: "Tapasin mieheni kanssa 15-vuotiaana. Teininä puhuin paljon tyyliin “sitten kun me saadaan lapsia” ja “kohtahan me saadaan lapsia”. Kun sain lapsen 25-vuotiaana, ei se varmaan kenellekään yllätyksenä tullut.

Olen halunnut nuorena äidiksi – ja kaksi lasta, jos niin suodaan. Meillä on nyt kaksi- ja neljävuotiaat lapset, poika ja tyttö, joten tämä on mennyt tosi täydellisesti.

En tiedä, mistä lapsihaave tuli. En ole koskaan tykännyt esimerkiksi mistään koiran- tai kissanpennuista."

Niina Mantere: "Olen ollut aina eri mieltä siitä, että pitäisi olla kaikki valmiina ennen lapsia. Ei ole oikeaa hetkeä lasten hankkimiseen. Meillä oli vauvakuume. Meillä oli hyvä parisuhde. Ajateltiin, että miksipä ei.

Päiväuniajat ovat hyvää kirjoitusaikaa. Viikonloppuisin, jos puolisolla on vapaata, minulla on omaa aikaa. Meillä on ollut korona-aikana Zoomin kautta etäluentoja, joskus aamukasista viiteen. Lapsi pyörii siinä. Saatamme syödä kesken luennon. Toisella korvalla kuuntelen luentoa ja toisella vahdin lasta.

Lapsella pitää olla tiettyyn aikaan ruoka naaman edessä, ettei menee ihan kiukutteluksi. Häntä pitää pystyä viihdyttämään samaan aikaan, kun tekee kotitöitä tai ruokaa. Siinä on oppinut paljon.

Ennen ajattelin, että työpäivän jälkeen ei ehdi tehdä mitään kotona. Nyt kun on lapsen kanssa kotona, paljon kerkeää, kun vaan alkaa tekemään.

Äitiydessä on tullut yllätyksiä. Esimerkiksi imetyksestä minulla oli ennakkokäsitys, että tissi vain laitetaan vauvan suuhun, ja sitten se sujuu. Eihän se todellisuudessa niin mene. Siinäkin on omat kehityskautensa.

Meidän opiskeluryhmässämme on muutamia muitakin vanhempia. Kaikki ovat olleet tosi kannustavia. Meillä on myös hyvä turvaverkko. Aina on halukkaita lapsenhoitajia ympärillä.

Ensisynnyttäjien keski-ikä on noussut.
Stina Tuominen / Yle

Aura Pursiainen: "Päätin, että teen gradun valmiiksi ennen kuin toinen lapsi syntyy. Täti tuli Italiasta hoitamaan esikoista. Minähän perhana tein kolmessa viikossa gradun loppuun.

Kun olin saanut kaikki tehtyä, eräänä torstaina kello 21 lähetin yliopistolle todistuspyynnön. Supistukset alkoivat heti sen jälkeen, ja lapsi syntyi perjantaina.

Olen maailman onnellisin, että olen saanut lapset nuorena. Saan olla mahdollisimman pitkään heidän kanssaan elämässäni.

En todellakaan koe, että olisin jäänyt mistään paitsi.

Olin kuitenkin jo 25, kun sain ensimmäisen lapsen, joten olin ehtinyt käydä reilaamassa ja vaikka mitä. Olemme sitä paitsi matkustaneet myös lasten kanssa. Olimme pitkään Pariisissa ja Barcelonassa. Eivät lapset ole olleet este.

Kaveripiirissämme ei ole ollut muita vastaavassa elämäntilanteessa. Vain yksi opiskelukaveri sai lapsen. Nyt kun täytin 30, omilla kavereillani ovat lapsisuunnitelmat alussa.

Minä olen puolestani aloittanut uudelleen lenkkeilyharrastuksen. Lapset ovat jo sen verran isoja, että ne leikkivät myös keskenään, kun teen töitä.

Haluan pitää lapset lähelläni. Moni valittaa, kuinka vaikeaa on korona-aikana, mutta minusta on aivan ihanaa, että olemme kaikki voineet olla kotona turvassa lähellä toisiamme nämä viime viikot.

En enää muista aikaa ennen lapsia. Olen valvonut molempien kanssa tosi paljon. Äitiydessä minut yllätti se, kuinka rankkaa väsymys välillä on. Olen kuitenkin jo unohtanut pahimmat valvomiset.

Meillä on ollut tiukkaa taloudellisesti. Mieheni on muusikko ja opettaja. Meillä ei ole ollut normaalia kahden työssäkäyvän aikuisen taloutta. Opiskelusta hypättiin suoraan siihen, että olin lasten kanssa kotona.

Me kierrätetään ja ostetaan käytettyä. Olemme olleet fiksuja rahankäyttäjiä. Jos olisi tullut tosi paha tilanne, varmasti omat vanhempani olisivat auttaneet rahallisesti.

Stina Tuominen / Yle

Opiskelijavanhemmat stressaavat rahatilannetta

Opiskelijavanhemmuudesta ei tulisi mitään, jos ei olisi oppinut sietämään epävarmuutta. Väestöliiton Tiia Sorsa sanoo, että nykyään perheen perustamiseen suhtaudutaan vakavammin kuin aikaisemmin, mikä saa ihmiset punnitsemaan, kannattaako lapsia hankkia ylipäätään.

– Työuran alkua leimaa taloudellinen epävarmuus. Jos valmistumisen jälkeen ensimmäinen tai jopa 10 ensimmäistä työsuhdetta ovat määräaikaisia, koetaan helposti, että on turvatonta perustaa perhe. Lapsi nähdään isona ja kalliina projektina, Sorsa sanoo.

– Muutamissa opiskelijavanhempia koskevissa tutkimuksissa on tullut selvästi esiin, että perheen elättäminen on vaikeaa, varsinkin ennen opintorahaan tehtyä huoltajakorotusta. Kyllä opiskelijavanhemmilla päällimäinen huoli on varmasti edelleen taloudellinen tiukkuus, sanoo puolestaan Kelan Anneli Miettinen.

Anneli Miettinen huomauttaa, että perheellisten opiskelijoiden eteen voitaisiin tehdä paljon myös oppilaitoksissa. Esimerkiksi luentojen ajankohtia ja lastenhoitojärjestelyjä voisi muuttaa joustavammiksi, jotta opiskelua ja vanhemmuutta pystyisi sovittamaan yhteen nykyistä sujuvammin. Toive on tullut esiin opiskelijavanhemmille tehdyissä kyselytutkimuksissa.

– Ajattelen, että tässä pystyttäisiin tekemään paljonkin. Kun tiedetään, että opiskeluajat ovat melko pitkiä, niin olisi ehkä edullistakin edistää lastensaantia myös opiskeluaikana.

Niina Mantere pitää sylissään 10kk ikäistä Oliver Tojkanderia.
Niina Mantere sanoo, että äitiys on opettanut tehokkaaksi. Asioita saa aikaiseksi, kun vain alkaa tekemään.Eleni Paspatis / Yle
Äiti ja pienet lapset piirtävät katuliiduilla sydäntä asfalttiin.
"En koe, että olisin jäänyt mistään paitsi", Aura Pursainen sanoo, vaikka hän sai molemmat lapsensa nuorena.Nella Nuora / Yle

"Olemme saaneet kasvaa parempaan suuntaan"

Aura Pursiainen: "Olen muun muassa sairastanut masennuksen. Se alkoi opiskelujen alussa. Siihen liittyivät kaikenlaiset paineet ja kiireet. Masennus helpotti vasta lasten myötä.

Meillä on ollut siis isoja vaiheita mieheni kanssa vuosien varrella. Olemme koko ajan saaneet kasvaa ja muuttua parempaan suuntaan..

Koen, että meillä on hyvä tiimi. Teemme omia juttuja. Emme todellakaan ole yksi henkilö. Tuemme ja kannustamme toisiamme.

Olen stressaaja. Äitiysloman jälkeen töiden hakeminen tuntui hurjalta. Aloitin täyspäiväisesti työt viime vuoden syyskuussa.

Nyt meillä on kissanpäivät, kun on kahden ihmisen palkka ja normaali elämä.

Mieheni seuraa tosi paljon väestön ikärakennetta. Puhumme siitä, mihin lapsettomuuskehitys menee. Minua hirvittää, että on paljon niitä, jotka haluavat lapsia, mutta eivät saa."

Niina Mantere:"Vaikka lasta on halunnut pitkään, silti tulee rankkoja hetkiä. Se on ihan oikeutettua, että välillä ottaa päähän.

Viime aikoina olemme olleet paljon sairaalassa, sillä poikamme on sairastunut epilepsiaan. Hän on saanut muutamia kouristeluja.

Ei mitään voi pitää enää itsestäänselvyytenä.

Ei me sellaisesta kuitenkaan pelästytä. Meidän pojalle tulee varmasti sisaruksia jossain vaiheessa. Kaksi tai kolme lasta olisi ihanne meille.

Meillä lapsen saaminen on lähentänyt parisuhdetta entisestään. Joillakin ihmisillä vauva voi tuoda vaikeuksia, mutta meillä se on parantanut asioita.

Ennen äitiyslomaa olin laboratoriossa töissä. Minulla oli määräaikainen työsuhde. En halunnut vakituista työtä, sillä en tiennyt, mitä aivan tarkalleen haluan tehdä äitiysloman jälkeen. Minulla on kaikki kortit avoinna. Kyllä elämästä selviää.

Äiti pitää kahta pikkulastaan käsistä kiinni.
Aura Pursiaisen mies hoitaa Mariusta ja Ireneä aamuisin, jotta Pursiainen voi tehdä töitä. Iltapäivällä vaihdetaan vuoroa.Nella Nuora / Yle

Keskustelu on auki 11.5. klo 23 asti. Niina Mantere kirjoittaa äitiyskokemuksistaan blogia (siirryt toiseen palveluun).

Kuuntele vanhemmuutta käsittelevä Takaisin Pasilaan -podcastin jakso:

Lue lisää:

Somevaikuttaja Natalia Salmela, 32, hämmästelee vanhemmuuteen liitettyjä mielikuvia: "Pikkulasten vanhemmat kuvataan zombeina, jotka eivät nuku"