Euroryhmä hioi yhteen EVM:n koronalainojen yksityiskohdat – suurta elpymisrahastoa saadaan kuitenkin odottaa, sillä komission esitystä ei vielä ole

Valtiovarainministeri Kulmunin mukaan hallitus pitää kiinni siitä, etteivät EU:n yhteiset koronatoimet heikennä Suomen budjettisuvereniteettia.

Euroryhmä
Valokuvaaja ottaa kuvaa televisioruudusta, jossa Euroryhmän puheenjohtaja Mario Centeno.
Myös Euroryhmän kokoukset pidetään videoneuvotteluina.Olivier Hoslet / EPA

Euroryhmä on hyväksynyt kriisirahasto EVM:n käyttöön liittyvät yksityiskohdat. Kriisirahaston käytöstä koronaviruspandemian aiheuttaman talouskriisin ratkomisessa sovittiin jo aiemmin, joten tämänpäiväisessä kokouksessa asiasta ei käyty pitkää keskustelua.

Kriisirahastosta on kaavailtu apua erityisesti koronaviruksesta pahoin kärsineelle Italialle, mutta EVM on maassa poliittisesti hankala pala.

Eurokriisivuosina luotua EVM:ää on aiemmin käytetty esimerkiksi Kreikan velkakriisin ratkomiseen ja tuolloin lainarahaan liitettiin tiukkoja ehtoja.

Nyt EVM:n ehdollisuus on tarkoitus toteuttaa vain rajaamalla varojen käyttökohdetta. EVM:n luottoa saisi käyttää ehdoitta terveyskuluihin vedoten. Mahdollisen lainan suuruus on rajattu kahteen prosenttiin jäsenmaan bruttokansantuotteesta.

Taloudesta vastaava komission varapuheenjohtaja Valdis Dombrovskis on kuvaillut lainaehtoja erittäin suotuisiksi. Hänen mukaansa näihin pandemialainoihin liittyvää seurantaa ja raportointia on myös virtaviivaistettu.

EVM:n käytöstä sovittiin huhtikuussa osana yli 500 miljardin euron arvoista kriisipakettia. Kriisipakettiin kuuluivat myös Euroopan investointipankin (EIP) takausvaltuuksien nosto sekä EU-komission ehdottama 100 miljardin euron työllisyysrahasto eli lainaohjelma työpaikkojen turvaamiseksi.

Suunnitteilla on myös suuren kokoluokan elpymisrahasto, joka liitettäisiin EU:n tulevien vuosien budjetin yhteyteen. Uudesta rahastosta ei tämänpäiväisessä euroryhmässä keskusteltu, sillä EU-komissio ei ole vielä antanut asiasta esitystä.

Komissio ei ole kertonut julkisuuteen tarkkaa aikaa, jolloin esitys rahastosta ja päivitetystä budjetista julkistetaan.

Eduskunta huolissaan kasaantuvista vastuista

Suomen osalta päätöksen EVM:n ehtojen hyväksymisestä teki eduskunta. Eduskunta on nostanut esiin myös havainnon siitä, että koronakriisin keskellä Suomen kasvavista vastuista olisi muodostettava kokonaiskuva, jotta niiden perustuslaillisuutta pystyttäisiin kunnolla arvioimaan.

Perustuslakivaliokunnan mukaan vastuiden kasaantuminen voi viime kädessä vaikuttaa siihen, pysyvätkö kriisijärjestelyt Suomen perustuslain ja budjettisuvereniteetin mukaisina.

Valtiovarainministeri Katri Kulmuni (kesk.) sanoo hallituksen edustavan ja edistävän linjaa siitä, että budjettisuvereniteettia ei saa heikentää.

– Niinpä me pystymme toimimaan kaikissa sellaisissa asioissa, joissa tiedämme, että ne ovat tarkkarajaisia, tarkkamääräisiä ja pystymme kertomaan eduskunnalle reunaehdot, Kulmuni sanoo.

Tähän mennessä sovituista toimista Suomen vastuut ovat Kulmunin mukaan Euroopan investointipankin takauksissa 370 miljoonaa euroa ja työllisyysrahaston takauksissa 430 miljoonaa.

Mahdollisuudet puuttua kriisiin vaihtelevat

Euromaiden rahaministerit keskustelivat komission tällä viikolla julkistamista talousennusteista. Komission mukaan koronaviruspandemian aiheuttama taantuma on saamassa historialliset mittasuhteet.

Euroalueen talouden odotetaan supistuvan tänä vuonna 7,75 prosenttia. Suomen talouden arvioidaan supistuvan 6,25 prosenttia.

– Tämä on synkkää luettavaa, Kulmuni myöntää.

Talous lähtee uudelleen kasvuun, kun koronarajoituksia pystytään purkamaan, mutta komission ennusteiden mukaan ensi vuoden kasvu ei riitä täysin paikkaamaan kriisissä syntynyttä lovea.

Suomen ensi vuoden talouskasvuksi arvioidaan 3,75 prosenttia, mikä tarkoittaa verkkaisinta tahtia kaikista EU-maista. Suomi olisi komission ennusteen mukaan myös ainoa jäsenmaa, jonka ensi vuoden kasvu on jäämässä alle neljän prosentin.

Kulmuni huomauttaa, että komission arvio Suomen kasvusta on hieman optimistisempi kuin mitä valtiovarainministeriö on arvioinut. Kulmunin mukaan ensi vuoden ennuste on vielä hyvin epävarma, koska siihen liittyy paljon oletuksia.

– Kaikki riippuu siitä, kuinka hyvin me onnistumme pääsemään viruksen jälkeiseen aikaan ja talouden kasvuun kiinni.

Lähteet: STT

Uusimmat uutiset puhelimeesi

Lataa Yle.fi-sovellus