Tutkimus: Kansantalous, yksinäisyys ja pienten lasten kanssa selviytyminen huolettavat suomalaisia muita eurooppalaisia enemmän pandemia-aikana

Yli 50 maassa tehtävä kysely ihmisten stressistä jatkuu, kunnes tilanne normalisoituu.

koronavirus
Terveydenhoitohenkilökuntaa New Yorkissa 7. toukokuuta.
Terveydenhoitohenkilökuntaa testauspisteellä New Yorkissa 7. toukokuuta.Peter Foley / EPA

Maailmanlaajuinen koronaviruksen aiheuttama tautiaalto suo tutkijoille ainutlaatuisen tilaisuuden tutkia ihmisten käyttäytymistä. Menossa on useita tutkimuksia, joissa mitataan eri maiden kansalaisten suhtautumista ja huolestumista kriisitilanteessa.

Yksi käynnissä olevista laajoista tutkimuksista on COVIDiSTRESS. Siihen on osallistunut maaliskuusta alkaen jo yli 150 000 vastaajaa yli 50 eri maasta. Tutkimuskyselyyn on vastannut lähes 80 000 eurooppalaista, joista suurin osa (21 150) Suomesta.

Suomalaisten suuri vastausinto on yllättänyt tutkijat, mutta se antaa poikkeuksellisen kattavan näkökulman COVID-19-pandemian vaikutuksista juuri suomalaisten arkeen. Tutkimuksen päättymisajankohta on vielä avoin ja siihen voi osallistua tästä linkistä (siirryt toiseen palveluun) edelleen.

Turun yliopiston psykologian ja logopedian laitoksen tutkijat Pilleriin Sikka ja Jarno Tuominen vertaavat valmistuvassa olevassa väliraportissaan Suomea muihin Euroopan maihin (EU ja EEA -maat, Sveitsi ja Iso-Britannia), joiden vastaajamäärä on ylittänyt 500 henkilöä.

Tutkimustietoa globaalien kansainvälisen tason pandemioiden vaikutuksista on vähäistä. Vastaava pandemia koettiin sata vuotta sitten, kun espanjantautiin menehtyi kymmeniä miljoonia ihmisiä.

– Tämä on ensimmäinen tällainen luonnollinen koeasetelma, joka on tullut. Aikaisempi samanlainen pandemia oli espanjantauti ja siltä ajalta meillä on vain jonkin verran tieteellistä tietoa, sanoo nuorempi tutkija Jarno Tuominen.

Etätyön tekemistä ruokapöydän äärellä.
Etätyö on muokannut monen perheen arkea.Niko Mannonen / Yle

Mitkä asiat stressaavat?

Eri kielille käännetyssä kyselyssä kartoitetaan sitä, miten kuormittavana ihmiset pandemian kokevat eri maissa. Myös luottamus viranomaisiin, heidän kykyynsä ja toimenpiteisiinsä kriisin hoidossa on kyselyssä mukana. Näin tulevat esiin eri kulttuurien ja maiden suhtautumiserot.

Tutkimustulosten avulla voidaan tulevaisuudessa ymmärtää paremmin, miten yksilöt reagoivat pandemiatilanteeseen ja sen leviämistä rajoittaviin toimenpiteisiin. Tulokset antavat myös tietoa siitä, miten pystytään tunnistamaan riskitekijöitä sekä valmistautumaan tulevien tilanteiden varalle.

Kansainvälinen COVIDiSTRESS-tutkimus on yli viidenkymmenen yliopiston tutkijoiden yhteistyönä toteuttama hanke, jonka tavoitteena on mitata koronavirustilanteen aiheuttamia psykologisia vaikutuksia.

COVID-19-pandemian vaikutuksen ulottuvat yhteiskunnan ja perheiden arkeen monella tapaa. Eri maiden kansalaisten vastauksissa oman tai läheisten sairastumis- ja menehtymisriski huolestuttaa. Eristys vähentää ihmisten välistä vuorovaikutusta ja lisää yksinäisyyttä.

Laajemmat vaikutukset näkyvät työttömyytenä, kansantalouden heilahteluna ja luottamuksen horjumisena poliittiseen järjestelmään. Epävarmuus ja epätietoisuus ovatkin tyypillisiä kokemuksia tässä hetkessä.

Tästä johtuen Pilleriin Sikka ja Jarno Tuominen ovat hieman yllättyneitä, ettei koettu stressitaso suomalaisilla vastaajilla ollut erityisen korkea, vaan asettui lievän ja keskitasoisen kuormituksen tasolle. Verrattuna muihin Euroopan maihin suomalaiset vastaajat kokivat itsensä neljänneksi vähiten stressaantuneiksi.

Tilastografiikka luottamuksesta instituutioihin Suomessa ja muissa Euroopan maissa.
Suomalaiset luottavat viranomaisten ja hallituksen toimiin koronapandemian hoidossa.Laura Merikalla/Yle

Suomea vähemmän stressataan vain Tanskassa, Sveitsissä ja Alankomaissa. Eniten stressiä raportoitiin Puolassa.

Vertailtaessa maittain henkilöitä, jotka joko itse tai heidän läheisensä kuuluivat riskiryhmään, voitiin huomata riskiryhmään kuulumisen kohottavan koettua stressiä lähes kaikissa Euroopan maissa, myös Suomessa.

Suomalaiset luottavat kuitenkin vertailun eniten hallituksen ja viranomaisten kykyyn hoitaa koronapandemiaa. Korkea luottamus viranomaisiin on toki Suomessa todettu jo aiemmin.

– Tulosten mukaan suomalaiset luottavat vertailumaista eniten hallituksen toimiin. Myös Sveitsissä, Tanskassa ja Hollannissa sekä yllättäen myös Ruotsissa kansalaisten luottamus hallitukseen oli korkealla, sanoo tutkijatohtori Pilleriin Sikka. Virolainen Sikka työskentelee myös Ruotsin Skövden yliopistossa.

Koronavirukseen liittyvät huolet Suomessa

Kansantalous on yleisin kuormittava huolenaihe sekä Suomessa että Euroopassa laajemmin. Tämän jälkeen yleisimpinä huolina näyttäytyy tutkijoiden mukaan oma tai läheisten sairaalahoitoon joutuminen tai kuolema, sekä riski omasta koronavirustartunnasta. Erityisesti ikäryhmän 50–69-vuotiaat ovat huolissaan COVID-19-taudin vaikutuksista itseensä.

Muita yleisiä huolenaiheita ovat huolet kaukana asuvista ystävistä ja sukulaisista, sekä tietämättömyys rajoitustoimenpiteiden kestosta.

Nämä ovat yleisiä huolenaiheita paitsi Suomessa myös kautta Euroopan. Edellä mainitut seikat ovat selvästi kuormittavampia kysymyksiä muissa Euroopan maissa.

Muista merkittävistä eroista Suomen ja muiden Euroopan maiden välillä Sikka ja Tuominen nostavat esiin suomalaisten suuremman huolen siitä, miten selvitä alle 12-vuotiaiden lasten kanssa kotiin eristäytymisen aikana.

Tilastografiikka kansalaisten huolenaiheista.
Nämä kolme asiaa kuormittavat suomalaisia nyt muita eurooppalaisia enemmän.Laura Merikalla/Yle

Tämän löydöksen tarkempi analysointi on vielä kesken, mutta se voinee heijastaa mahdollisten kulttuuristen erojen lisäksi myös maiden erilaisia toimenpiteitä koulujen ja päiväkotien avoimuuden suhteen, tai esimerkiksi aiheen uutisointia.

Kaiken kaikkiaan vain kolme aihetta huolestutti suomalaisia enemmän kuin muita Euroopan maiden kansalaisia keskimäärin: kansantalous, lasten kanssa eristyksissä selviytyminen ja yksinäisyys.

– Suomalaiset kokivat jonkin verran yksinäisyyttä, erityisesti nuoret, mutta sama huoli jaetaan ympäri Eurooppaa tällä hetkellä, Jarno Tuominen arvioi.

Kuvassa koululainen tekee matematiikan tehtäviä kotonaan.
Koululaiset voivat palata lähiopetukseen 14. toukokuuta alkaen.Antti Aimo-Koivisto / Lehtikuva

Verrattuna muiden Euroopan maiden kansalaisiin suomalaiset kuitenkin määrittelevät toimineensa hieman vähemmän aktiivisesti taudin ehkäisyssä ja fyysisen etäisyyden pitämisessä muihin. Näiden tulosten mukaan he myös kokevat fyysisen etäisyyden pitämisen muihin ihmisiin itselleen haitallisempana.

Suomalaiset luottavat vähemmän muiden ihmisten ohjeiden noudattamiseen ja ovat tehneet vähemmän varustautumishankintoja.

Pilleriin Sikka ja Jarno Tuominen arvioivat tietojen perusteella, että suomalaiset kokevat verrattain vähän stressiä COVID-19-pandemiasta.

Keskeisimmät huolenaiheet liittyvät kansantalouteen ja omien ja läheisten terveyteen. Merkittävää on myös suomalaisten muihin maihin verrattuna korkea luottamus instituutioihin sekä hallitukseen ja hallituksen suorittamiin toimenpiteisiin.

Suomalaisten hyödylliseksi kokemat tavat selviytyä kriisin aiheuttamien vaikeiden tunteiden kanssa liittyvät omaan perheeseen ja hallituksen välittämiin tietoihin ja toimenpideohjeiden noudattamiseen. Myös tv-sarjat ja elokuvat helpottavat kriisiarkea.

COVIDiSTRESS global survey (siirryt toiseen palveluun)

Lue myös

EU-kysely: Koronarajoitukset ahdistavat nuoria enemmän

Tilaa uutiset koronaviruksesta

Saat Ylen tärkeimmät koronavirusuutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Siirry tilaamaan

Luotettavia koronauutisia nopeasti suoraan puhelimeesi

Lataa Yle.fi-sovellus