Asko Sarkola muistelee: "Ritva Valkama tuli Lillaniin ja kysyi, finns här kultur, onko täällä kulttuuria?"

Vuosia Valkaman kanssa näyttämöllä töitä tehnyt Sarkola muistelee, että Valkaman erityispiirteitä näyttämöllä olivat monipuolisuus, täydellinen tekniikka, huumorintaju ja ajoitus. Ohjaaja Raila Leppäkoski puolestaan sanoo, että Valkama oli kaikkeen kykenevä.

Ritva Valkama
Asko Sarkola på helsingforscafé  i januari 2017.
Asko Sarkola kertoo, että Ritva Valkamalla oli näyttämöllä täydellinen rytmitaju ja hän pystyi vastaamaan toisen näyttelijän repliikin rytmimuutokseen kuin jazzmuusikko. Ulrica Fagerström/ Yle

Näyttelijä Ritva Valkaman merkitys suomalaiselle näyttämötaiteelle oli "valtava", kuvailee Lilla Teaternissa hänen kanssaan monta vuotta yhteistyötä tehnyt näyttelijä, ohjaaja ja teatterinjohtaja Asko Sarkola.

– Hän tuli Lillaniin ovesta sisään ja kysyi hyvin hauskasti – hän kun oli kielittaitoinen – finns här kultur? Onko täällä kulttuuria? Asko Sarkola kertoo Valkaman ilmaantumisesta Lillaniin.

Valkama oli muuttanut asumaan Lillanin viereen, hotelli Tornia vastapäätä Yrjönkadulle. Hän oli silloin jäänyt pois Helsingin Kaupunginteatterin kiinnityksestä ja oli tuolloin freelancer.

Sarkola muistelee Valkamaa vuosikymmenten takaa, jolloin hän oli Lilla Teaternissa johtajana ja Valkama näytteli ruotsinkielisessä teatterissa kuusi vuotta.

Asko Sarkola oli Lilla Teaternin ja Helsingin Kaupunginteatterin johtaja useita vuosia. Kaupungintatteria hän johti vuosina 1998–2016. Hän oli professorina Teatterikorkeakoulussa vuosina 1982–1985. Eläkkeelle hän jäi vuonna 2016.

"Täydellinen rytmitaju"

Sarkola kuvailee, että Valkamassa erityistä oli monipuolisuus, täydellinen tekniikka ja huumorintaju sekä nimenomaan ajoitukset.

– Kun näyttelin hänen kanssaan, hän ei koskaan toistanut mitään asiaa mekaanisesti, vaan se oli aina luova tila, kun näyteltiin yhdessä. Hänen rytmitajunsa oli niin täydellinen, että kuinka tahansa omassa repliikissä muutit rytmiä, hän pystyi aina vastaamaan siihen täydellisesti kuin jazzmuusikko, Sarkola kiittelee.

Sarkolan sanoin Valkama oli "legenda suomalaisessa teattterikentässä".

Valkama aloitti tanssijana ja oli nuorena mukana musikaaleissa

Koko kansan rakastama ja monipuolisista rooleista tunnettu Valkama oli myös professorina ja lehtorina. Vuonna 1985 Valkama nimitettiin Teatterikoulun näyttelijäntyön professoriksi, mutta hän jätti viiden vuoden määräaikaisen tehtävän jo vuonna 1987. Valkama toimi kuitenkin 1990-luvulle näyttelijäntyön lehtorina.

Nuoremmille näyttelijäsukupolville hän opetti näyttelijäntyötä käsityönä, ja erityisesti tekniikassa hän oli erittäin taitava, Sarkola sanoo.

Ehkä suurelle yleisölle on jäänyt taka-alalle, että Valkama esiintyi nuorena myös musikaaleissa ja aloitti tanssijana.

– Hän oli niin monipuolinen, että hallitsi myös musikaalia ja oli ollut nuorena mukana musikaaleissa. Näin hänet muun muassa legendaarisessa West Side Story -esityksessä Tampereella. Hän aloitti tanssijana, joten hän pystyi antamaan vinkkejä oppilaille liikunnassa ja laulamisessa. Näistä ihan perusasioista. Huumorintaju yleensä auttaa tällaisissa tilanteissa, Sarkola sanoo.

Viimeisen näytelmän ohjannut Raila Leppäkoski: "Minulla on se kokemus, että Valkama oli kaikkeen kykenevä"

Monipuolisen näyttelijän merkitys suomalaiselle näyttämötaiteelle näkyy ohjaaja Raila Leppäkosken mielestä päällimmäisenä siinä, että Ritva Valkama vaikutti suomalaisessa teatterissa niin pitkään.

– Hän oli aktiivinen tavattoman monella vuosikymmenellä vielä pitkälle 2000-luvullakin. Valkama aloitti hyvin nuorena ensin lavanäyttelijänä, ja hänen panoksensa suomalaiseen tv-viihteeseen oli mahdottoman tärkeä, uraauurtava suorastaan, Raila Leppäkoski muistelee.

Leppäkoski kuvaa Valkaman näyttelijyyttä erikoislaatuiseksi naisnäyttelijälle.

– Hän oli karaktäärinäyttelijä, joka hallitsi sekä komiikan että vakavan draaman. Komiikka näkyi television katsojille, mutta hänen lavasäteilynsä kantoi vaikka kuinka dramaattisiin rooleihin.

Leppäkoski kertoo, että Valkama oli ohjaaja Jouko Turkan lempinäyttelijöitä aikoinaan, ja Valkama on nähnyt suomalaisen teatterin kaikki käännekohdat.

Valkama ja Leppäkoski tekivät yhdessä töitä monella vuosikymmenellä 1980-, 1990- ja 2000-luvulla sekä teatterissa että televisiossa.

Kuvassa on kirjailija Sofi Oksanen, ohjaaja Raila Leppäkoski ja säveltäjä Maija Kaunismaa.
Raila Leppäkoski kuvattuna vuonna 2013 Sofi Oksasen ja Maija Kaunismaan kanssa. Leppäkoski ohjasi Oksasen näytelmän Kansallisteatterille. Kaunismaa sävelsi näytelmän musiikin. Pekka Sipola / AOP

"Ihmisen osa oli uskomaton suoritus Valkaman ikä huomioon ottaen"

Raila Leppäkoski ohjasi Valkaman viimeiseksi näyttämötyöksi jääneen Ihmisen osa -näytelmän, jonka kirjailija Kari Hotakainen kirjoitti inspiroiduttuaan Ritva Valkaman henkilöstä ja näyttelijyydestä. Näytelmä oli ensi-illassa Helsingin kaupunginteatterin pienellä näyttämöllä helmikuussa 2011.

Hotakainen kirjoitti kirjan ajatellen Valkamaa, joka näyttelisi roolin, Leppäkoski kertoo. Leppäkoski dramatisoi näytelmän Hotakaisen romaanin pohjalta.

Leppäkoski kertoo, että Valkama oli siinä vaiheessa hyvin realistinen oman näyttelijyytensä kanssa, ja vaatimukset näytelmälle olivat, ettei siinä saanut olla portaita.

– Teimme näytelmän tyhjän näyttämön estetiikalla niin, että hän istui tuolissa ja näyttämö pyöri hänen ympärillään, koska haluttiin tehdä se hänelle niin helpoksi kuin mahdollista.

Työ oli iso, koska se oli monologi, missä oli paljon tekstiä muistettavaksi. Valkaman ikä huomioon ottaen, se oli uskomaton suoritus Valkamalta, Leppäkoski muistelee.

– Aivan oikeutetusti häntä kiitettiin roolista.

– Minulla on se kokemus, että Valkama oli kaikkeen kykenevä. Ohjaajan kannalta aivan hurmaavaa oli se, että hän oli tavattoman antava näyttelijä. Loi itse ja teki itse työt, hän ei ollut millään lailla vaikea tai hankala, eikä vaatinut ohjaajalta mitään muuta kuin että nautitaan yhdessä työnteosta. Hän oli hurmaava yhteistyökumppani myös ihmisenä, ei ainoastaan näyttelijänä, Leppäkoski sanoo.

Valkamaa huvitti, että ihmiset tulivat katsomaan häntä mykässäkin roolissa

Leppäkoski ohjasi myös Täti ja minä -näytelmän, jossa oli vain kaksi roolia: mykän Tädin rooli, jota esitti Ritva Valkama. Näytelmän lopussa Täti sanoo vain muutaman repliikin. Jouko Klemettilä näytteli toista roolihenkilöä, joka oli monologi.

– Meitä huvitti kamalasti se, kun Asko Sarkola ehdotti esitystä, koska Ritva Valkamalla on yleisössä niin uskollinen fanikunta, että he haluavat tulla katsomaan Ritva Valkamaa, joka oli sanonut, että sehän on oikein hauskaa, jos ne suostuu katsomaan sitä, että mä olen kaksi tuntia lavalla sanomatta mitään.

Hän lunasti paikkansa mykkäroolillakin. Näytelmä oli komedia, mutta ei hömppäkomedia vaan enemmänkin ihmissuhdedraama; tavattoman hellyyttävä ja hieno, Leppäkoski kertoo.

Näytelmät olivat tavallaan toistensa vastakohtia, Leppäkoski sanoo. Tädissä ja minässä Valkama oli mykkänä, kun taas Ihmisen osassa oli valtava tekstimäärä, jonka Valkama joutui näyttämöllä puhumaan.

Raila Leppäkoski ohjasi ja suomensi Täti ja minä -näytelmän, jonka on kirjoittanut kanadalainen teatterin ammattilainen Morris Panych. Näytelmä sai ensi-iltansa Helsingin kaupunginteatterin pienellä näyttämöllä helmikuun lopussa vuonna 2006.

Lue myös:

Ritva Valkama (1932–2020) oli koko kansan rakastama konkarinäyttelijä

Näyttelijä Ritva Valkama on kuollut

Korjaus klo 14:21. Sarkolan johtajavuodet kaupunginteatterissa olivat 1998-2016. Ei 1982-2016, kuten jutussa virheelllisesti sanottiin.