Ainakin satojen miljoonien hintalappu, askel kohti Tanskan mallia – tämä tiedetään yritysten yleistuesta, josta hallitus alkaa pian neuvotella

Ylen tietojen mukaan lähtökohtana on vähintään 25 prosentin pudotus liikevaihdossa. Tämä voi muuttua hallituksen käsittelyssä.

Suljettu ravintola Ison Omenan kauppakeskuksessa Espoossa. Kuva: Vesa Moilanen / Lehtikuva

Alkavalla viikolla selviää uuden yleisen yritystuen kohtalo.

Työ- ja elinkeinoministeriön virkamiehet ovat jo laskeneet eri vaihtoehtoja hallituksen neuvottelujen pohjaksi. Virkamiehet tai elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) eivät ole kuitenkaan viikonloppuna halunneet kommentoida malleja millään tavalla.

Se tiedetään, että haussa on tukimalli, jollaista Suomessa ei ole aiemmin ollut: suora yritystuki, jota ei tarvitse maksaa takaisin. Valtio on antamassa tukea vähintään satoja miljoonia euroja, mutta myös yli miljardin euron kokonaissummasta on puhuttu.

Perjantaina Lintilä kommentoi lähtökohtaa Ylelle näin:

– Työpöydällä on kustannustenkattamismalli, jonka tulen viemään ensi viikolla hallituksen neuvotteluun, Lintilä sanoi.

Tästä on kyse

Valtiolla on tuelle vain yksi tehtävä: auttaa yrityksiä pelastumaan konkursseilta.

Ylen tietojen mukaan tukea sovitellaan nyt ensisijaisesti yrityksiin, joiden liikevaihto on koronan vuoksi tippunut vähintään 25 prosenttia. Tukea saisi myös sitä enemmän, mitä enemmän liikevaihto olisi tippunut.

Yleistukea voisi todennäköisesti myös saada, vaikka olisi jo saanut Business Finlandilta kehittämistukea. Uusi yleistuki on tarkoitettu, kuten Lintilä edellä muotoili, juoksevien kustannusten kattamiseen. Jo aiemmin saatu tuki todennäköisesti vaikuttaa siihen, kuinka paljon uutta tukea voi saada.

Mutta päätyykö hallitus 25 prosentin rajaan vai johonkin muuhun, ja mikä ajanjakso valitaan vertailukohdaksi? Koronaa edeltänyt tammi–helmikuu, vai vuoden takainen maalis–huhtikuu? Kuinka monelle kuukaudelle tukea maksetaan?

Tämä kaikki selviää vasta alkavalla viikolla. Neuvoteltavaa riittää, sillä jokainen yksityiskohta on miljoonien eurojen arvoinen.

Esimerkiksi Vesa Vihriälän työryhmä ehdotti raportissaan perjantaina (siirryt toiseen palveluun)30 prosentin rajaa. Vihriälän raportissa ehdotettiin myös, että tuki kohdennettaisiin alle 250 hengen pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Tämä on todennäköinen vaihtoehto, sillä isompien yritysten kassa on lähtökohtaisesti vahvempi, eikä suoran tuen tarve ole yhtä akuuttia.

Business Finlandin ja ely-keskusten kehittämistuet sekä kuntien jakamat 2 000 euron tuet yksinyrittäjille ovat säilymässä, vaikka uusi yleistuki tuleekin lisäksi keinovalikoimaan. On mahdollista, että niiden kriteerejä kuitenkin muokataan matkan varrella.

Askel kohti Tanskan mallia, yrittäjät olisivat kaivanneet yleistukea jo aiemmin

Uusi yleistuki hivuttaa Suomea askelen verran Tanskan mallin suuntaan.

Suomi ei ole koronakriisissä ollut mikään kitsastelija yritystuissa, päinvastoin. Tukea on jaettu Business Finlandin, ely-keskusten ja kuntien kautta nopeasti ja paljon, kun verrataan tukien määrää eri maissa suhteessa bruttokansantuotteeseen.

Kritiikkiä on kuitenkin tullut juuri siitä, että ensi vaiheen tuki jaettiin pääasiassa kehittämistukena. Pellervon taloustutkimuksen kokoamien tietojen mukaan esimerkiksi Tanska on antanut noin kolme kertaa Suomea enemmän sellaisia yritystukia, joita ei tarvitse maksaa takaisin.

Kuva: Samuli Huttunen / Yle

Suomen ja Tanskan työmarkkinat, verotus ja sosiaaliturva ovat sen verran erilaisia, että yksi yhteen tukimääriä ei kannata verrata. Jotain osviittaa luvusta kuitenkin saa.

Suomen yrittäjien pääekonomisti Mika Kuismasen mukaan nimenomaan yleistukea olisi kaivattu Suomessakin jo aiemmin.

– Tällainen yleistuki olisi ollut se ensimmäinen ja tehokkain työkalu heti alusta lähtien. Kriisin luonne on sellainen, että yritykset kaipaavat nopeasti siltarahoitusta kiinteiden kulujen ja muiden kulujen maksamiseen, Kuismanen sanoo.

– Minun ymmärtääkseni Tanskassa on oltu yleistukeen varsin tyytyväisiä.

"Tehdään 100 000 euroa tappiota kuukaudessa, jos riittääkään", sanoo yrittäjä

Yksi fakta on voinut jäädä keskustelussa jalkoihin: vaikka uutta tukea kutsutaan yleistueksi, lopulta vain harva yritys olisi siihen oikeutettu.

Jos raja vedetään yrityksiin, joiden liikevaihto on pudonnut korona-aikana 25–30 prosenttia, tukea voisi hakea noin joka neljäs tai joka viides yritys. Loppujen liikevaihto on pudonnut vähemmän, pysynyt ennallaan tai jopa hieman noussut.

Yksi syvimmällä kyntävistä aloista on tapahtumateollisuus. Lipunvälityspalvelu Tiketin toimitusjohtaja ja pääosakas Mirva Merimaa arvioi, että korona-aikana on jäänyt myymättä noin miljoonan euron edestä lippuja joka viikko. Tiketin osuus markkinasta on runsas kymmenesosa, ja liikevaihdosta on putoamassa ainakin puolet pois.

– Toivoisin, että uusi yleistuki menisi jotenkin suhteessa liikevaihdon laskuun. Saataisiin pidettyä henkilökuntaa töissä, maksettua vuokrat ja laskut.

"Yritys pysyy pystyssä, jos vain syksyllä alkaa tapahtua jotain. Silti koko alalla on vaikeaa", sanoo Mirva Merimaa. Kuva: Pekka Tynell / YLE

Merimaa korostaa olevansa huolissaan koko alasta, ei vain omasta yrityksestään.

Kaikki Tiketin 35 työntekijää on osa-aikalomautettu, eli he tekevät 2–3 päivän työviikkoja. Täyslomautusta ei ole tullut, koska asiakkaiden kymmenettuhannet lippupalautukset on hoidettava.

Tiketti on saanut Business Finlandin 100 000 euron kehittämistuen. Se on Merimaan mukaan ollut hyödyksi, mutta kiinnitetty lähinnä tulevaisuuden investointeihin eli lipunmyyntijärjestelmän osien automatisointiin. Se ei auta tässä ja nyt, kun takkiin tulee ja rajusti viikosta toiseen.

– Me tehdään 100 000 euroa tappiota kuukaudessa tällä hetkellä, jos riittääkään. Toivon, että päättäjät pitävät maaliskuussa antamansa lupauksen, että yksikään terve yhtiö ei ajaudu konkurssiin tämän kriisin takia.