1. yle.fi
  2. Uutiset

Laura Honkanen vaihtoi osan fysioterapeutin työstä hoitotyöksi – kaikki eivät ole saaneet tehdä valintaa vapaaehtoisesti

Työt vähenivät, sillä osa hoivakodeista tulkitsee fysioterapeutit ulkopuolisiksi vierailijoiksi, vastoin ministeriön ohjeita.

fysioterapia
Laura Honkanen puhuu asiakkaalle etäyhteyden kautta puhelimella.
Suonenjoen kaupungin kotihoidossa fysioterapeuttina työskentelevä Laura Honkanen ottaa asiakkaisiin yhteyttä puhelimella säännöllisesti. Marianne Mattila / Yle

Suonenjoen kaupungin kotihoidossa fysioterapeuttina työskentelevä Laura Honkanen on tehnyt viimeiset viikot osan työajasta hoitotyötä. Hoitotyön hän aloitti omasta tahdostaan, koska työt fysioterapeuttina vähentyivät korona-rajoitusten jälkeen.

Kotihoidon aamukäyntien lisäksi hän on hoitanut välttämättömimmät fysioterapiakäynnit iltapäivisin.

– Sen lisäksi osan kuntoutuksesta on voinut järjestää etänä, Honkanen kertoo.

Honkanen on yksi monista fysioterapeuteista, joiden työnkuva on koronakeväänä muuttunut. Fysioterapeuttien siirtyminen hoitotyöhön käy ilmi Suomen fysioterapeuttien tekemästä kyselystä.

Julkisella puolella siirrytty toisiin töihin, yksityisellä myös lomautettu

Suomen fysioterapeuttien kyselyyn osallistui 1 100 jäsentä. Heiltä saatujen vastausten perusteella näyttää siltä, että työnkuva on muuttunut etenkin julkisella puolella työskentelevillä.

Hoitotyöhön on siirrytty joko omasta tai työnantajan aloitteesta. Osa fysioterapeuteista toimii hoiva-avustajana tai lähihoitajana. Myös yksityisellä puolella fysioterapeutteja on siirtynyt hoitotyöhön eniten osastoille.

Mutta on fysioterapeutteja myös lomautettu.

Suurin syy tilanteeseen on se, että koronavirusepidemian alkaessa fysioterapeuttien asiakaskäynnit vähenivät tai loppuvat kokonaan. Käytännöt vaihtelevat paljon, koska kunnissa on tulkittu annettuja ohjeita eri tavalla.

Esimerkiksi osassa hoivakoteja fysioterapeutit on laskettu talon ulkopuolisiksi vierailijoiksi, joten he eivät ole voineet tehdä lainkaan asiakaskäyntejä.

Näin on käynyt siitä huolimatta, että sosiaali- ja terveysministeriö on antanut ohjeen, että kuntouttavat palvelut tulee turvata eikä vierailukielto koske hoitoa antavia ammattihenkilöitä.

Uusi työrooli aiheutti ensin hämmennystä

Laura Honkanen sopi työnantajan kanssa tehtävistä, joita hän pystyy aamukäynneillä tekemään.

Työssään hän on muun muassa tukenut asiakasta päivittäisissä toimissa, kuten pukeutumisessa ja peseytymisessä. Honkanen on tarkistanut onko asiakas ottanut lääkkeet ja laittanut silmätippoja.

Tämän lisäksi työhön on kuulunut hoitaa asiakkaan puolesta tilauksia kaupasta ja apteekista.

Laura Honkanen istuu auringonpaisteessa ulkona penkillä.
Suonenjoella osa koronaviruksen varalta tehdyistä järjestelyistä puretaan. Laura Honkanen palaa asteittain kokopäiväiseksi fysioterapeutiksi. Marianne Mattila / Yle

Epäselvässä tilanteessa Honkanen on konsultoinut kotisairaanhoitajaa asiakkaan tilanteesta. Hän on esimerkiksi laittanut sairaanhoitajalle valokuvan asiakkaan ihomuutoksesta ja saanut sen jälkeen neuvoja, kuinka ihoa hoidetaan.

Raja on mennyt siinä, ettei Honkanen ole jakanut lääkkeitä tai hoitanut haavaumia.

Osan asiakkaiden luona hän oli käynyt aiemmin fysioterapeuttina. Eri rooli saattoi olla ensin hämmentävä.

– Asiakkaat ihmettelivät, miten minä nyt tulenkin aamulla, Honkanen kertoo.

Alun hämmennyksen jälkeen palaute on ollut kuitenkin myönteistä. Uusi tilanne on avannut myös omia silmiä.

– Olen kiinnittänyt tarkemmin huomiota lääkehoitoon ja siihen, millaisissa arjen tilanteissa asiakkaat tarvitsevat päivisin apua.

Arkiset ongelmat kertovat toimintakyvyn heikkenemisestä

Suomen fysioterapeutit on huolissaan vanhuksista, jotka jäävät poikkeustilanteessa ilman kuntoutusta.

Saman huolen jakaa Siilinjärven kotihoidossa fysioterapeuttina työskentelevä Riina Myyryläinen. Hän on myös Pohjois-Savon Fysioterapeuttien puheenjohtaja.

– Osa tarvitsee ehdottomasti fysioterapeutin apua, Myyryläinen sanoo.

Esimerkkinä hän kertoo tilanteesta, jossa iäkkään asiakkaan käsi loukkaantuu kaatuessa. Kahdessa kuukaudessa ongelma ehtii pahentua niin paljon, että edessä voi olla pysyvä toimintakyvyn menetys.

– Toimintakyvyn romahtamiseen vaikuttavat vanhuksen henkinen toimintakyky, muistin toiminta, yleinen ymmärryksen taso ja mieliala, Myyryläinen luettelee.

Riina Myyryläinen seisoo ulkona.
Riina Myyryläinen kertoo, että kotihoidossa käytetään THL:n ohjeen mukaista suojausta. Siihen kuuluvat kasvomaski, käsineet, kenkäsuojat ja riittävä käsihygienia.Marianne Mattila / Yle

Iäkkäiden joukossa on paljon ihmisiä, jotka kykenevät tekemään heille annettuja kotiharjotteita, mutta iso osa tarvitsee ohjausta ja kannustusta.

– Huolestuttavia merkkejä ovat esimerkiksi vaikeudet vessanpytyltä noustessa ja lisääntyneet kaatumiset. Kerrostalossa asuvalle voi tulla vaikeus kulkea portaissa, jos ei ole kulkenut niissä pitkään aikaan, Myyryläinen kertoo.

Aiheesta voi keskustella 12.5.2020 klo 23 saakka.

Lue myös:

Teija Kangasvieren aivoissa on kermapurkin kokoinen musta aukko: välttämätön kuntoutus annetaan nyt etänä – “Ilman fysioterapiaa saan kipuja ja keho jäykistyy”

Lue seuraavaksi