Entä jos tartunnat lähtevät leviämään nopeasti? Yle selvitti, miten Suomi voi uudelleen kiristää rajoituksia

Joitakin kouluja saatetaan joutua sulkemaan jo toukokuun viimeisellä viikolla, jos tartunnat leviävät.

koronavirus
Kuvassa on Oodi-kirjasto.
Suomi alkaa purkaa koronarajoituksia torstaina 14. toukokuuta, kun peruskoululaiset palaavat kouluun. Moni kirjasto, myös Helsingin keskustakirjasto Oodi, avasi ovensa 8. toukokuuta.Antti Aimo-Koivisto / Lehtikuva

Suomi purkaa koronan takia asetettuja rajoituksia vähä vähältä torstaista 14. toukokuuta alkaen, kun peruskoulut aukeavat. Samaan aikaan viranomaiset valmistautuvat tarvittaessa kiristämään rajoituksia, jos tartunnat lähtevät leviämään liian nopeasti.

Ylen tietojen mukaan Suomi valmistautuu siihen, että paikallisesti joitakin kouluja voidaan joutua sulkemaan jo reilun viikon lähiopetuksen jälkeen, jos tartuntoja ilmenee.

– Kyllä se mahdollista on. Ja tähänhän tartuntatautiviranomaisilla on mahdollisuus - ja velvollisuuskin, sanoo STM:n strategiajohtaja Liisa-Maria Voipio-Pulkki, joka vetää epidemian tilannekuva- ja mallinnusryhmää.

Todennäköisesti tartunnat saattavat kuitenkin levitä enemmän kesäkuun alussa, kun terassiravintolat aukeavat. Siksi ravintoloiden aukioloon valmistellaan rajoituksia, eivätkä ne todennäköisesti tule olemaan auki iltaisin.

Mahdollisen toisen tautihuipun hetkeä on vaikea ennakoida. Asiantuntijalähteiden mukaan todennäköisintä on, että se tulee syksyllä.

Huomisesta maanantaista alkaen virkamiestyöryhmä alkaa seurata useita mittareita, jotka kertovat, missä ja kuinka nopeasti tartunnat leviävät ja riittävätkö tehohoitopaikat sairastuvien hoitamiseen. Kerätyn tiedon perusteella ryhmä arvioi, pitäisikö ihmisten kohtaamisia rajoittaa. Hallitus ja viranomaiset päättävät rajoituksista, jotka voivat Ylen saamien tietojen mukaan olla myös paikallisia tai alueellisia.

Koronaviruksesta on opittu lisää, kun pandemia on edennyt maasta toiseen ja aikaa on kulunut. Toisaalta moni asia on yhä epävarma. Rajoitusten lisäksi myös ihmisten käyttäytyminen säätelee sitä, mitä epidemialle tapahtuu.

Yle sai viranomais- ja hallituslähteistä tietoa, mikä laukaisisi uusia rajoituksia ja mitä ne todennäköisesti olisivat.

Kuvassa on hiljainen Helsinki-Vantaan lentoasema.
Helsinki-Vantaan lentoasema oli toukokuun alussa lähes autio.Silja Viitala / Yle

Näitä mittareita seuraamalla päätetään, onko lisärajoituksiin tarvetta:

  • Kokonaisuus painaa: Tartuntojen leviämistä seurataan useilla mittareilla. Arvio on kokonaisuus, johon vaikuttaa moni seikka.
  • Tehohoidon riittävyys: Kriittinen mittari on, miten tehohoidon paikat riittävät. Normaalisti Suomessa on noin 300 vaativan tehohoidon paikkaa, joissa on käytössä tarvittavat laitteet ja jotka vaativat paljon hoitajatyövoimaa. Sairaalahoitoon koronan takia joutuvista huomattavan suuri osuus tarvitsee tehohoitoa, samaan aikaan kun teholla on potilaita myös muiden sairauksia takia. Suomi sai huhtikuussa kasvatettua tehohoidon paikkamäärän lähes kaksinkertaiseksi (siirryt toiseen palveluun), ja koronan ensimmäisen aallon aikana kapasiteetti riitti myös Uudellamaalla niin, että muutama paikka oli aina vapaana.
  • Ketkä ja missä saavat tartunnan: Myös se vaikuttaa rajoitusten arvioimiseen, keitä tartunnan saajat ja sairastuneet ovat. Esimerkiksi sitä seurataan, leviääkö korona jossain paikallisesti. Tartunnat voivat alkaa levitä myös kouluissa tai esimerkiksi harrastuksissa. Jos tartunnan saaneiden ikäjakauma poikkeaa esimerkiksi muiden maiden tai Suomen aiemmasta tilanteesta, ilmiön syy yritetään selvittää. Myös kuolleisuutta seurataan.
  • Paljonko tartuntoja on: Tartuntojen määrää ja leviämisnopeutta seurataan tiiviisti. Tartunnan leviämistä on mitattu R-luvulla, joka on Suomessa STM:n mukaan kaikilla alueilla tällä hetkellä alle 1. Se tarkoittaa, että epidemia ei tällä hetkellä laajene. Suomi ei ole asettanut raja-arvoa, mikä tartuttavuusluku olisi hälyttävä. Tähän on päädytty muun muassa siksi, että tartuntatilanne eri puolilla Suomea vaihtelee voimakkaasti.
Kuvassa on lähes tyhjä raitiovaunu.
Kun liikkuminen vähitellen lisääntyy, julkisessa liikenteessä joudutaan miettimään, kuinka matkustajat pidetään turvavälin päässä toisistaan.Silja Viitala / Yle

Tällaisia rajoituksia Suomi tarvittaessa käyttää:

  • Tilanteen mukaan: Mahdollisia uusia rajoituksia asetetaan sen mukaan, missä ja keiden keskuudessa tartunta leviää. Jos tartunnat alkavat levitä vaikkapa Lapissa Ruotsin rajalla, tähän tilanteeseen yritetään puuttua. Samoin, kun Viron työmatkaliikenne alkaa uudelleen ensi viikolla, rajan yli siirtyviä tartuntoja seurataan. Tartuntojen leviäminen voi johtaa jo tehtyjen höllennysten kiristämiseen uudestaan tai tulevien höllennysten siirtämiseen myöhemmäs.
  • Isoista rajoituksista alueellisiin tai paikallisiin: Kesäkuun alussa rajoituksia jää edelleen voimaan. Esimerkiksi tapaamisten väkimäärää rajoitetaan edelleen, vaikka kokoontumisten raja nousee 10:stä 50 henkilöön. Tartuntatilanne vaihtelee kuitenkin paljon Suomen eri puolilla. Muuta Suomea enemmän tartuntoja on Uudellamaalla, Pohjois-Suomessa ja Kainuussa. Myös jotkut paikkakunnat erottuvat tartuntojen määrässä. Tartuntatautilailla aluehallintovirastot ja infektiolääkärit pystyvät asettamaan täsmärajoituksia, joilla voitaisiin esimerkiksi sulkea julkiset tilat jossain päin Suomea.
  • Kouluja voidaan sulkea: Peruskoulut aukeavat 14.5. Sosiaali- ja terveysministeriössä arvioidaan, että jos tartunnat alkavat levitä, joitakin kouluja voitaisiin panna kiinni jo ennen kuin lukuvuosi päättyy.
  • Ravintolat auki vain osin: Ravintolat saavat avata oviaan muillekin kuin noutoasiakkaille kesäkuun alussa. Kun ihmiset menevät terassioluelle, tartunnat voivat alkaa levitä. Hallitus tutkii ensi viikolla, minkä eri lakien perusteella ravintoloiden toimintaa voitaisiin säädellä niin, että tartuntojen leviämistä estettäisiin. Ylelle arvioidaan hallituslähteestä, että on mahdollista, että ravintolat eivät esimerkiksi olisi auki iltaisin.
  • Kuinka tiheässä julkisessa liikenteessä istutaan: Suomessa julkisessa liikenteessä matkustajia on toistaiseksi ollut vähän. Kun matkustus jossain vaiheessa lisääntyy, matkustajien määrää voidaan joutua säätelemään, jotta ihmiset istuvat tarpeeksi kaukana toisistaan.

STM:n strategiajohtaja Voipio-Pulkki: Paine kohti paikallisempia rajoituksia on kova

Asiantuntijat kokoontuvat jälleen maanantaina seuraamaan koronatilannetta. Nyt heidän tehtävänsä on luoda mittarit, joilla seurataan tartuntojen määrää ja leviämistä.

– Seuraamme kaikkea käytettävissä olevaa tietoa, ja muodostamme siitä epidemiologisen kokonaiskuvan. Mutta en sulje pois sitä, että voisimme suuntaa antavia hälytysrajoja myöhemmin päättää, sanoo ryhmää johtava Liisa-Maria Voipio-Pulkki sosiaali- ja terveysministeriöstä.

Hälytysrajat ovat mittareiden arvoja, jotka laukaisevat mahdolliset lisärajoitustoimet. Niistä päättävät hallitus, ministeriöt ja muut viranomaiset.

Ryhmässä istuu strategiajohtaja Voipio-Pulkin lisäksi esimerkiksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylilääkäreitä ja professori Mika Salminen. Mukana on myös professoreita ja ylilääkäreitä yliopistoista ja sairaanhoitopiireistä.

Hälytyskellot alkavat soida, jos tartuntojen kokonaismäärä kasvaa tai jonnekin päin Suomea syntyy uusi tautirypäs. Silloin on selvitettävä, mistä tilanne johtuu.

Suunta on yleisistä koko maata koskevista rajoituksista kohti alueellisia ja paikallisia toimia.

– Kun maa on niin erilaisessa tilanteessa, on ymmärrettävää että paineet siihen että hallintakeinot säädetään paikallisesti kasvavat koko ajan, Voipio-Pulkki arvioi.

Hengityssuojaimia pyykkinarulla.
Italiassa maskit kuivuivat auringossa huhtikuussa. Julkisessa liikenteessä osa EU-maista vaatii maskin käyttöä. Rajat ylittävän liikenteen osalta asia pitää ratkaista. Alberto Pizzoli / AFP

Liikenneministeri Harakka: Matkustamisen turvallisuutta joudutaan vielä miettimään

Samaan aikaan, kun Suomi ja muut jäsenmaat keventävät ja säätävät rajoituksiaan, EU-komissio odottaa, että myös EU:n sisällä matkustaminen tehdään taas asteittain mahdolliseksi.

– Liikenneyhtiöt ovat kärsineet kovasti korona-ajasta, joten varmasti paine on kova. Erityisesti lentoyhtiöt ovat niitä, jotka mielellään avaisivat useita reittejä Euroopan sisällä, liikenneministeri Timo Harakka (sd.) sanoo.

Jäsenmaat, Suomi mukaan lukien, ovat vaatineet, että lentoyhtiöt maksavat koronarajoitusten takia käyttämättä jääneet liput takaisin. Asiasta on alkavalla viikolla tulossa EU-linjauksia. Reutersin näkemän luonnoksen mukaan (siirryt toiseen palveluun) EU-komissiolle riittäisi, että lentoyhtiöt tarjoavat voucherin, jolla lennot voisi käyttää myöhemmin. Se takaisi tuloja matkailualalle.

Samalla joudutaan miettimään, miten turvallisuus taataan julkisissa kulkuvälineissä ja esimerkiksi lennolla.

Suomen liikenneministerin mukaan Pohjoismaiden linja on, että varminta on istuttaa matkustajat niin harvaan, että tartunta ei leviä ja tarvittaessa esimerkiksi lisätä ruuhka-aikojen vuoroja.

Harakan mukaan turvallisuutta voidaan joutua Suomessakin miettimään uudestaan, kun työmatkaliikenne lisääntyy.

Rajat ylittävässä liikenteessä säännöistä pitäisi kuitenkin sopia yhdessä. Saksa ja Ranska ovat päättäneet, että julkisissa liikennevälineissä käytetään maskia. Jos esimerkiksi lento lähtee Suomesta ja päättyy Ranskaan, ohjeet ovat matkan eri päissä ristiriitaiset. Harakan mukaan lentoyhtiöt kertovat tällä viikolla omista toiveistaan. Toive voi hyvinkin olla, että koneessa istutaan maski kasvoilla.

– Lentoyhtiöiden kannalta on tietysti ilmiselvää, että houkuttelevampi vaihtoehto se on kuin että karsitaan matkustajamäärää, Harakka sanoo.

Lue myös:

Uusimmat tiedot koronaviruksesta Suomesta ja maailmalta

Pääministeri Marin rajoitusten purusta: "Seuraamme tilannetta erittäin tarkasti ja tarvittaessa korjaamme linjaamme" (4.5.)

Rajoitusten purkamisen taustalla oleva 80-sivuinen Hetemäen raportti julkistettiin – siitä selviää, että normaalielämään palataan luultavimmin vasta ensi vuonna (4.5.)

Uudet tiedot: Koronavirus on levinnyt Suomessa vähemmän kuin luultiin – se voi tarkoittaa, että seuraava tautiaalto on ankara (8.5.)

Tilaa uutiset koronaviruksesta

Saat Ylen tärkeimmät koronavirusuutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Siirry tilaamaan

Luotettavia koronauutisia nopeasti suoraan puhelimeesi

Lataa Yle.fi-sovellus