Moni jää työttömyyskassan ulkopuolelle silkkaa tietämättömyyttään – Professori: "Typerin mahdollinen toimintatapa, jonka Suomessa voi valita"

Vaikka et lukisi tätä artikkelia, muista tämä: Jokainen työntekijä maksaa ansiosidonnaisesta työttömyysturvasta, mutta vain kassojen jäsenet saavat sen.

Työttömyysturva
Ihminen seisoo ikkunan ääressä
Työttömyyskassoihin kuulumattomat ovat usein nuoria ja matalasti koulutettuja henkilöitä.Seppo Sarkkinen / Yle

Koronan vuoksi lomautettujen määrä lähestyy kahtasataa tuhatta, eikä kukaan tiedä, moniko päätyy lopulta työttömäksi.

Se on monelle suomalaiselle vakava taloudellinen isku.

Tässä tilanteessa työntekijät jakautuvat karkeasti kahteen ryhmään:

  • Ensimmäisessä ryhmässä ovat he, jotka saavat alle tonnin kuussa työmarkkinatukena tai peruspäivärahana.
  • Toisessa taas ne, jotka saavat satoja tai jopa tuhansia euroja enemmän – eli ansiosidonnaista työttömyystukea.

Ensimmäiseen ryhmään ei kannata kuulua, jos sen voi suinkin välttää. Ansiosidonnaista tukea saa, jos on ollut riittävän pitkään töissä ja työttömyyskassan jäsen.

Kassan ulkopuolelle ei kannata tieten tahtoen jättäytyä, koska jokainen työssäkäyvä suomalainen joka tapauksessa maksaa siitä.

Asia selviää alla olevasta kaaviosta.

Ansiosidonnaisen työttömyysturvan rahoitus
Samuli Huttunen / Yle

Ansiosidonnainen päiväraha kustannetaan suurimmaksi osaksi työttömyysvakuutusmaksuilla, jota kerätään jokaiselta työntekijältä ja heidän työnantajiltaan – riippumatta siitä, onko työntekijä kassan jäsen vai ei.

Silmiinpistävää kaaviossa on se, että työttömyyskassojen jäseniltä kerättävillä maksuilla kustannetaan ansiosidonnoisen työttömyysturvan kuluista vain pieni siivu.

Kaavion tummansininen verosiivu kustannetaan myös yhteisin varoin. Niistä varoista hyötyvät tosin myös peruspäivärahan saajat.

Vaikka et siis lukisi tätä artikkelia yhtään pidemmälle, muista tämä: Jokainen työntekijä maksaa ansiosidonnaisesta työttömyysturvasta, mutta vain kassojen jäsenet saavat sen.

"Maksat melkein kaikki kustannukset, mutta et saa turvaa"

Arvioiden mukaan noin 15 prosenttia suomalaisista työntekijöistä on syystä tai toisesta jättäytynyt kassojen ulkopuolelle.

Jyväskylän yliopiston professori Petri Böckerman epäilee, että monelle on jäänyt epäselväksi, miten järjestelmä toimii.

Joku saattaa jäädä kassan ulkopuolelle myös taloudellisista syistä. Kun palkka on pieni, kymppi tai pari kuussa on iso raha. Tämä on kuitenkin menoerä, josta Böckermanin mukaan ei kannata säästää.

– Typerin mahdollinen toimintatapa, minkä Suomessa voi valita, on jättäytyä tämän järjestelmän ulkopuolelle, hän sanoo.

– Maksat melkein kaikki kustannukset, mutta et saa sitä työttömyysturvaa, koska et liittynyt kassaan.

Böckermanin selvitysten mukaan (siirryt toiseen palveluun) erityisesti osa-aikaiset ja määräaikaiset työntekijät jättäytyvät usein työttömyyskassojen ulkopuolelle merkittävästä työttömyysriskistään huolimatta. Suomalaistutkijoiden mukaan kassojen ulkopuolella on paljon myös rakentamisen, kaupan ja ravintola-alan työntekijöitä (siirryt toiseen palveluun).

– Myös nuoriso on todennäköisimmin kassojen ulkopuolella, Böckerman sanoo.

Esimerkiksi ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan liittyvä työssäoloehto ei ole aivan niin ankara kuin se nuoresta saattaa ensilukemalta vaikuttaa. Työssäoloehto saattaa täyttyä jopa opiskeluajan kesätyöjaksoilla.

Korona ajaa nuoret kassaan

Miltä tilanne näyttää tänä keväänä – onko korona säikäyttänyt nuoret ajattelmaan työttömyysturvaansa?

Yle kysyi asiaa suurilta ja vähän pienemmiltä työttömyyskassoilta:

  • Julkisten ja hyvinvointialojen työttömyyskassan uusista jäsenistä oli tammi–huhtikuussa yli kolmannes alle kolmikymppisiä – viime vuonna nuorten osuus oli neljänneksen luokkaa.
  • Korkeastikoulutettujen KOKO-kassan uusista jäsenistä peräti 56 prosenttia on alle 30-vuotiaita. Vuotta aiemmin osuus oli yli kymmenen prosenttiyksikköä pienempi.
  • Myynnin ja markkinoinnin ammattilaisten työttömyyskassa MMA:ssa uusista jäsenistä 28 prosenttia oli alle 30-vuotiaita. Viime vuonna osuus oli 16 prosenttia.
  • Yleisestä työttömyyskassasta kerrotaan, että uusien jäsenten keski-ikä on tammi–toukokuussa laskenut yli kaksi vuotta.

Nuoret näyttävät havahtuneen hakemaan parempaa työttömyysturvaa talouskriisin edetessä. Toinen kysymys on, ehtivätkö he täyttämään työssäolon ja kassan jäsenyyden ehdot ennen lomautusta tai työttömyyttä.

On myös hyvä huomata, että edellä mainituista kassoista JHL edustaa pääosin julkisen sektorin naisvaltaisia aloja ja KOKO-kassan jäsenet ovat korkeasti koulutettuja. Miesvaltaisilla aloilla ja matalan koulutustason tehtävissä kassan ulkopuolelle jättäytymisen todennäköisyys on aina ollut suurempi.

Kaikissa kassoissa ei ole nähty nuorennusleikkausta tänäkään keväänä.

  • Kuljetusalan työttömyyskassasta kerrotaan Ylelle, että uusien jäsenten ryntäystä ei ole havaittavissa. Tulijoiden ikärakennekaan ei ole aiempaa nuorempi.
  • Palvelualojen kassan jäsenmäärä on kasvanut, mutta ainakaan ammattiliitossa ei ole havaittu uusien jäsenten nuorentuneen.

"Reilumpaa" järjestelmää ei kannata jäädä odottamaan

Onko reilua, että kaikki maksavat vaikka vain osa hyötyy? Keskuskauppakamarin johtaja ekonomisti Mauri Kotamäki esitti pari vuotta sitten vaihtoehtoja kaikkia palkansaajia koskevaksi ansioturvaksi. Ajatuksiin tarttuivat etenkin perussuomalaisista eronneet siniset.

Politiikan piirissä nykymallia on kritisoitu (siirryt toiseen palveluun)myös kokoomuksen ja vihreiden piirissä. Keskustallekaan ajatus ei ole vieras (siirryt toiseen palveluun).

Jyväskylän yliopiston professori Petri Böckerman hahmottelee myös mallia, jossa nuoret työntekijät olisivat automaattisesti jonkinlaisen valtiovetoisen kassan piirissä.

Nopeaa muutosta nykytilanteeseen ei kuitenkaan ole odotettavissa. Siksi professori patistelee nuoria huolehtimaan työttömyysturvastaan.

– Veikkaan, että suurin osa nuorista ei tunne Suomen järjestelmää. Toisaalta 20-vuotias ei välttämättä osaa arvioida omaa työttömyysriskiään, Böckerman sanoo.

– Moni on voinut ajatella, että ainahan ravintola-alalla töitä on, ja siksi ei kannata maksaa edes kymppiä kuukaudessa.

Keskustelu on avoinna 16.5. klo 23 asti.