1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. elintarviketeollisuus

Ranskassa tuhansia tonneja juustoja menossa koronakriisin takia haaskuuseen – Suomessa ei tuotteita hävitetä ellei ole aivan pakko

Ranskassa juustojen myynti on vähentynyt jopa 60 prosenttia.

elintarviketeollisuus
Pia Pohja
Koronaepidemian aikana peruselintarvikkeiden ja erilaisten säilykkeiden kysyntä on kasvanut, kertoo Elintarviketeollisuusliiton toimitusjohtaja Pia Pohja. Nina Kaverinen / ETL

Useimmat ruoat ovat siitä erityisiä tuotteita, että ne ovat parhaimmillaan tuoreina. Ja vaikkakin jotkut hienoina pidetyt juustot kypsyvät pitkään, on niilläkin usein parasta ennen -ajankohtansa.

Ranskassa juustojen menekki on koronakriisin myötä vähentynyt rajusti (siirryt toiseen palveluun), minkä takia tuhansia tonneja juustoja uhkaa päätyä poisheitettäväksi. Maassa vedotaankin nyt kuluttajiin juuston käytön lisäämiseksi. (siirryt toiseen palveluun)

Mutta mikä tilanne on koko elintarviketeollisuuden näkökulmasta Suomessa? Onko tälläkin edessä laajamittainen myymättä jääneiden tuotteiden hävittäminen? Elintarviketeollisuusliiton toimitusjohtaja Pia Pohja vastaa.

– Elintarvikeyritykset ovat keksineet luovasti erilaisia tapoja sellaisten tuotteiden myymiselle. Yritykset pyrkivät välttämään ruokahävikkiä kaikin mahdollisin keinoin esimerkiksi myymällä ravintoloille tarkoitettuja tuotteita kuluttajille. Tuotteita ei hävitetä ellei ole aivan pakko.

Meijeriyhtiö Arlan mukaan ravintoloiden ja koulujen sulkeminen laskivat juustojen myyntiä Suomessa. Tuotteita ei ole hävitetty, vaan muun muassa myyty kiertueilla ja lahjoitettu sairaaloille. YLE / Juha-Pekka Inkinen

Mihin elintarviketeollisuuden aloihin koronakriisi on vaikuttanut kaikkein voimakkaimmin?

– Kaikkein eniten negatiivisesti koronakriisi on vaikuttanut elintarvikeyrityksiin, jotka toimivat food service -sektorilla. Ravintoloiden, kahviloiden ja muiden ruokapalveluiden loppuminen on ajanut monen elintarvikeyrityksen tuotannon alas. Päivittäistavarakaupalle elintarvikkeita tuottavien yritysten osalta suurimmat vaikutukset ovat olleet kysynnän suuret vaihtelut, työvoiman saatavuuteen ja logistiikkaan liittyvät kysymykset sekä suojavarusteiden, pakkausmateriaalien sekä kaikkien raaka-aineiden saatavuuden turvaaminen.

Mitkä alan yrityksistä ovat selvinneet vähimmällä?

– Kukaan ei ole selvinnyt vähällä. Ne yritykset, joiden tuotteiden pääasiallisin jakelukanava on päivittäistavarakauppa ja jotka ovat pystyneet sopeuttamaan tuotantonsa kaupan tarpeisiin, ovat koronakriisin ensimmäisessä vaiheessa menettäneet vähemmän myyntiä kuin ne, joiden pääasialliset myyntikanavat ovat food service -sektorilla.

Valion tehdas Riihimäellä. Rekka-autoja lastattavana.
Valio ei ole koronakriisin takia joutunut hävittämään juustojaan eikä muitakaan tuotteitaan. Toni Määttä / Yle

Ovatko jotkut elintarviketeollisuuden alat hyötyneet koronasta, mitkä?

– Hyötyjiä on vaikea löytää. Erityisesti peruselintarvikkeiden kuten pastan, riisin, perunoiden, lihan, jauhojen ja erilaisten säilykkeiden kysyntä on kasvanut, mutta toisaalta korkeamman jalostusarvon tuotteiden kysyntä on laskenut. Tuotannon uudelleenohjaaminen vähittäiskauppakysyntää vastaavaksi aiheuttaa lisäkustannuksia eikä aina ole edes mahdollista lyhyellä aikavälillä. Peruselintarvikkeiden kysynnän kasvu ei ole korvannut kysynnän vähentymistä food service-sektorilla.

Ovatko elintarviketeollisuusyritykset joutuneet muuttamaan prosessejaan koronaepidemian takia?

– Muutoksia on voitu tehdä esimerkiksi yritysten toimintatavoissa vuoronvaihtoihin liittyen, jotta turhia kontakteja eri tiimeissä työskentelevien ihmisten välillä pystyttäisiin välttämään tai myyntitoimintoja on siirretty asiakastapaamisista etätapaamisiksi. Mutta nyt jo pohditaan, miten tuotelinjastoa ja valikoimaa on mukautettava koronan jälkeiseen maailmaan.

Venäjän vientiin tuotettuja Oltermanni-juustopakkauksia.
Alennusyynnit ovat teollisuudelle usein tehokas keino varastojen tyhjentämiseen. Muun muassa vuonna 2014 Suomessa myytiin huomattavia määriä Venäjälle viemättä jääneitä juustoja.Yle

Kuinka suuriksi arvioitte euromääräisesti koronakriisin vaikutukset Suomessa toimivalle elintarviketeollisuudelle?

– Kokonaisvaikutusta on mahdotonta arvioida tässä vaiheessa. Vaikutukset koostuvat monista eri tekijöistä. Pelkästään ravintoloiden sulkemisesta johtuneet myynnin menetykset ovat koko elintarviketeollisuuden tasolla useita kymmeniä miljoonia euroja kuukaudessa.

Miten koronaepidemia on näkynyt elintarvikkeiden viennissä?

– Elintarvikkeet ovat toistaiseksi liikkuneet pääosin hyvin, mutta maailman laajuisesti kuljetuksissa ja logistiikassa on ollut jonkin verran katkoja ja myöhästymisiä. Merikonttien saatavuudessa on ollut jonkin verran hitautta ja puutetta eli Aasian maihin suuntautuvassa viennissä on ollut haasteita. Merirahdin kustannukset ovat nousseet. EU-sisämarkkinoilta ei ole kantautunut tietoja merkittävistä ongelmista.

Viini virtasi Séten kaupungissa.
Ranskassa elintarvikkeiden ylitajonta ja siitä johtuva hintojen halpeneminen on toisinaan johtanut rajuihin toimiin. Syksyllä 2016 "viiniterroristit" valuttivat ulkomaisia viinejä kaduille Séten kaupungissa. EBU

Onko joistakin elintarviketeollisuuden tarvitsemista tuontiraaka-aineista ollut pulaa, mistä?

– Vielä ei ole nähtävissä mitään olennaista tuontiraaka-ainetta, josta olisi puutetta. Esimerkiksi Intiasta ja Etelä-Amerikasta tulevien mausteiden osalta on ollut pientä viivettä. Pakkausmateriaalien ja -tarvikkeiden, kuten etikettien, toimitusajat ovat jonkin verran venyneet.

Millaiset asiat ovat suurimpia haasteita elintarviketeollisuudelle koronakriisistä ulospääsyn kannalta?

– Työntekijöiden terveys on kaikista merkittävin tekijä elintarviketeollisuuden toimintakyvyn kannalta. Sairastavuus on ollut pientä, mutta mikäli epidemia laajenee ja tartuntatapaukset lisääntyvät, aiheuttaa se elintarvikeyrityksissä ongelmia. Keskeisiä ovat myös food service -sektorin avautuminen sekä yleisesti kuluttajien luottamuksen palautuminen omaan taloudelliseen tilanteeseensa ja liikkeelle lähteminen.

Lue seuraavaksi