Mihin elvytysmiljardit käytetään? Yle kysyi kaikilta eduskuntapuolueilta, millä Suomi saataisiin nostettua koronasuosta

Elvytys investoimalla julkisiin rata- ja tiehankkeisiin saa kannatusta oikealta ja vasemmalta, hallituksesta ja oppositiosta.

elvytys (talouden)
Koronaviruksen takia suljettu ravintola kauppakeskus Isossa Omenassa Espoossa
Hallitus päättää kesäkuussa keinoista, miten talouden koronakriisiä helpotetaan. Veronkevennykset maistuisivat oppositiolle, mutta ei hallituspuolueille.Vesa Moilanen / Lehtikuva

Hallitus neuvottelee kesäkuun alkuun mennessä, miten paljon lisärahaa Suomen talouteen pumpataan koronakriisin helpottamiseksi.

Elvytyspaketilla pitäisi parantaa talouskehitystä jo tänä vuonna. Sen suuruus on vielä arvoitus: maltillisetkin arviot vaihtelevat kahdesta kolmeen miljardiin euroon, mutta suurempiakin miljardimääriä on väläytelty.

Kysyimme eduskuntaryhmien puheenjohtajilta, miten kesäkuun lisäbudjetissa ja syksyn budjettiriihessä pitäisi päättää koronakriisin ensi askelen elvytyksestä tai pikaelvytyksestä.

Kysymyksiin vastasivat kaikkien eduskuntaryhmien puheenjohtajat, hallituspuolueista Antti Lindtman (sd.), Antti Kurvinen, (kesk.), Emma Kari (vihr.) Paavo Arhinmäki (vas.) ja Anders Adlercreutz (r.) sekä oppositiosta ryhmäjohtajat Ville Tavio (ps.), Kai Mykkänen (kok.), Päivi Räsänen (kd.) sekä Harry Harkimo (liik.).

Työelämäprofessori Vesa Vihriälä varoitti viime viikolla, että edessä voi olla menetetty vuosikymmen, jos mitään erityistä ei pystytä politiikassa tekemään. Valtiovalta asetti Vihriälän johtaman selvitysryhmän arvioimaan, miten koronakriisin vaurioita Suomen taloudelle voisi vähentää.

Tulisiko kesällä ja syksyllä elvyttää ensisijaisesti julkisia menoja lisäämällä vai veronkevennyksillä?

Antti Lindtman, SDP:

– Painopisteen on syytä olla investoinneissa veroelvytyksen sijaan. Elvytystoimille pitäisi olla kaksi erilaista kriteeriä: ne tuovat työtä tässä ja nyt, ja toisaalta ne parantavat kilpailukykyä pitkällä tähtäimellä. Silloin erilaiset julkiset investoinnit, kuten raidehankkeet kaupunkien välillä ja sisällä, generoivat uutta rakentamista ja samalla parantavat kilpailukykyä.

– Tässä tilanteessa veronalennukset eivät ole välttämättä niitä kaikkein tehokkaimpia (keinoja). Kuten Vihriälän työryhmä raportissaan totesi, elvytyksen pitäisi kohdistua nimenomaan julkisten investointien kautta, jotka tuovat työtä tässä ja nyt ja samalla parantavat kilpailukykyä.

Antti Kurvinen, keskusta:

Elvytys tulisi tehdä julkisia investointeja painottaen.

Emma Kari, vihreät:

– Tässä tilanteessa on parasta tukea taloutta suorin menolisäyksin, mutta niin, että samalla vauhditetaan siirtymää hiilineutraaliin Suomeen sekä panostetaan koulutukseen ja lasten hyvinvointiin.

– Emme käyttäisi rahaa veronkevennyksiin nyt, kun kulutusta rajoittavat etenkin päätetyt rajoitukset ja tartuntojen pelko. Strategia, jossa siirrytään laajoista yleisistä rajoituksista kohti yksilöllisempiä rajoituksia, auttaa kasvattamaan kysyntää paremmin.

Paavo Arhinmäki, vasemmistoliitto:

– Tehokkainta elvytystä on julkiset hankkeet ja toisaalta kulutuskysynnän lisääminen erityisesti pieni ja keskituloisille. Veroelvytys on huomattavasti tehottomampaa ja siten myös kallista. Jos jotain tehdään verojen puolella niin väliaikainen alv-alennus olisi ehkä toimivin, tuloveroelvytys sen sijaan on tehotonta.

Anders Adlercreutz, RKP:

– Vihriälän taloustyöryhmä suosittaa päätösperäistä elvytystä, missä oikea ajoitus, mitoitus ja kohdennus on keskeisessä roolissa. Kannatamme tällaista linjaa ja se tarkoittaa panostamista esimerkiksi julkisiin infrahankkeisiin ja osaamiseen. Infrahankkeissa on oleellista se, että niitä ei ainoastaan arvioida niiden suorien työllisyysvaikutusten näkökulmasta vaan niiden vaikutuksesta Suomen pitkän aikavälin kilpailukykyyn.

– Tässä tilanteessa tuskin on varaa mittaviin veronkevennyksiin, mutta täytyy myös ehdottomasti välttää kokonaisveroasteen nousua. Vaikka elvytyksen tarve on suuri, se ei poissulje sitä tosiasiaa, että syksyn budjettiriihessä on myös kriittisesti käytävä läpi valtiotalouden menopuolta.

Ville Tavio, perussuomalaiset:

– Lähtökohtaisesti pidämme veronkevennyksiä eli kansalaisten ostovoiman lisäämistä parempana kuin valmiiksi ylisuuren julkisen sektorin kasvattamista.

– Sikäli kun valtion julkisia menoja lisätään, tulee lisäysten kohdistua suomalaista työtä ja yrittäjyyttä tukeviin hankkeisiin, kuten infrastruktuuriin. Hyvänä julkisen puolen kohteena voidaan pitää myös esimerkiksi homekoulujen korjaamista.

– Perussuomalaiset pitävät äärimmäisen tärkeänä, että pelkkien menojen lisäämisen sijaan valtion tuhlailua karsitaan vähemmän välttämättömistä kohteista, kuten kehitysavusta ja ei-työperäisestä maahanmuutosta. On myös tärkeää, että Suomi estää euromaiden kasvavat yhteisvastuut. Ei siis ryhdytä maksamaan Italian laskuja.

Kai Mykkänen, kokoomus:

– Molempia tarvitaan. Kuluttajien paluuta palveluiden pariin tukisi veroelvytys esimerkiksi arvonlisäveron alentamisen ja kotitalousvähennyksen kautta. Myös Vesa Vihriälän ryhmän raportissa siteerattu Suomen Pankin malliarvio lähtee siitä, että veroelvytys on pitkällä tähtäimellä tehokkainta.

– Kun kaupallinen rakentaminen nyt hidastuu rajusti, niin kannattaa myös elvyttää sellaisilla valtion investoinneilla, jotka parantavat elämää ja taloutta pitkään.

Päivi Räsänen, kristillisdemokraatit:

– Sekä että, mutta pääpaino työllisyyttä edistävillä toimilla eli sellaisten julkisten investointien kuten tie- ja ratahankkeiden aikaistaminen, ja veronkevennyksissä pääpaino työllisyydessä, jolloin Suomen Yrittäjien yleistuki olisi hyvä (eli valtio maksaisi yritysten ja yrittäjien sosiaalivakuutusmaksuja määräajan).

Harry Harkimo, LiikeNyt:

– Veronkorotusten sijaan yrittäjyyden verotusta tulisi keventää sekä vahvistaa yritysten edellytyksiä palkata uusia työntekijöitä ja investoida.

– Kuntien velvollisuuksia ei saa lisätä. joten esimerkiksi oppivelvollisuusiän noston ja hoitajamitoituksen toimeenpanoa tulee siirtää.

Mitkä olisivat kolme tärkeintä elvytystapaa tai -kohdetta?

Antti Lindtman:

– Raidehankkeista on se hyvä puoli, että niiden vaikutukset yksityisen sektorin kilpailukykyyn alkaa sillä hetkellä kun niistä tehdään päätökset.

– Puhtaan energian investoinnit, energiaremontit. Nyt on oikea aika yhdistää tavoite puhtaamaasta energiantuotannosta elvytykseen.

– Osaaminen. Vihriälän työryhmä nosti esiin oppivelvollisuuden laajentamisen hyvänä esimerkkinä siitä, mitä kannattaisi tehdä. Työvoimakoulutuksen satsaaminen niin, että osaaminen ja kysyntä kohtaavat.

Antti Kurvinen:

– Osaaminen. Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta, nopeasti käynnistettävät infrahankkeet koko Suomessa, erityisesti tieverkko, bio- ja kiertotalous sekä muut puhtaan teknologian investoinnit.

Emma Kari:

– Ilmastonmuutoksen torjuminen edellyttää suuria julkisia investointeja päästöttömään liikkumiseen, puhtaaseen energiaan ja energiaremontteihin. Panostukset luonnonsuojelua ja samalla kotimaan matkailua tukeviin hankkeisiin, kuten retkeilyalueisiin ovat myös tärkeitä. Esimerkiksi kansallispuistojen korjausvelka on mittava.

– Panostetaan koulutuksen ja tutkimukseen. Pandemia on myös korostanut vahvojen tutkimus- ja tiedeinstituutioiden merkitystä. Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoitusta on kasvatettava.

– Tärkeää on, että poikkeustoimista aiheutuneisiin ongelmiin lapsille ja nuorille puututaan nopeasti. Tarvitaan tukea niin neuvoloissa, päiväkodeissa kuin kouluissa perheiden ja lasten ja nuorten hyvinvoinnin parantamiseen.

Paavo Arhimäki:

– Koulutuksen tulevaisuusinvestoinnit varhaiskasvatuksesta oppivelvollisuuteen ja korkeakoulujen aloituspaikkoihin.

– Rakentaminen ratahankkeista (päärata, Espoon kaupunkirata heti, pikaraitioteiden vauhditus, korjausvelan poisto koko maassa kun asvaltti halpaa) aratuotannon vauhdittamiseen tukisummia kasvattamalla (ei rajoitusaikoja lyhentämällä). Lisäksi vihreät tulevaisuusinvestoinnit.

Anders Adlercreutz:

– Käynnistetään ratainfrahankkeita, lisätään joustavuutta työmarkkinoilla mm. mahdollistamalla paikallisempi sopiminen ja vahvistetaan kysyntää palvelualoilla korottamalla kotitalousvähennystä.

Ville Tavio:

– Asumisen ja autoilun suorat kustannukset verotusta alentamalla. Lapsiperheiden tukeminen esimerkiksi palauttamalla lapsivähennys verotukseen.

Kai Mykkänen:

– Kiireisintä on kantaa yritykset ja yrittäjät hengissä kriisin yli. Sillä pelastetaan myös työsuhteet. Yritysten yleistuen pitää olla mitoitettu niin, että elinkelpoisia yrityksiä ei menetetä ja yrityksillä on käyttöpääomaa uuteen nousuun.

– Kuluttajille nopeasti ostovoimaa. Kevennetään ravintoloiden ja vastaavien työvaltaisten palveluiden arvonlisäveroa. Toisaalta penäämme vastausta, onko oikein, että yli 100 000 suomalaiselta on tänä keväänä jäänyt ansiosidonnainen ohi suun, koska eivät ole kassan jäseniä?

– Vauhtia väyliin ja energiaremontteihin. Asfaltti on halpaa ja tekijöitä vapautumassa. Heti kuokka maahan pitkälle valmistelluilla rata- ja tiehankkeilla, kuten Espoon kaupunkiradalla, sekä teiden asfaltoinnissa, jota kasvattaisimme puolella tälle vuodelle aiemmin suunniteltuun nähden.

Päivi Räsänen:

– Kansalaisten ostovoiman ja kulutuskysynnän ylläpito olisivat tärkeimpiä, samoin työllisyyttä ylläpitävät toimet, eli että lomautukset eivät saisi muuttua irtisanomisiksi.

– Konkreettisina keinoina voisivat olla esimerkiksi kriisiyritystuki, joka sidotaan yrityksen kykyyn työllistää ja säilyttää työpaikat koronan runtelemilla aloilla. Lisäksi tukia voisi kohdistaa sekä työntekijöiden että työnantajien sivukuluihin.

– Tie- ja ratahankkeita voisi myös toteuttaa aikaistetulla aikataululla, samoin kuntien investointihankkeita.

Harry Harkimo:

– Kiinteiden kustannusten tuki yrityksille. Annetaan kiinteisiin kustannuksiin tukea yrityksille, joiden liikevaihto on pudonnut yli 25 prosenttia. Hintalappu 200-300 miljoonaa euroa per kuukausi. Neljän kuukauden ajaksi.

– Yrityksen voittojen verotus sidotaan sen investointeihin. Mikäli investointeja olisi riittävästi, esimerkiksi 30–50 prosenttia voitosta, veroa ei tarvitsisi maksaa. Hintalappu 500-600 miljoonaa euroa.

– Palkkatuki lomautetuille työntekijöille, jotta yritykset eivät irtisanoisi työntekijöitään. Hintalappu noin 600 miljoonaa euroa.

Kuinka suuresta elvytyspaketissa pitäisi päättää jo kesäkuussa?

Antti Lindtman

– Tämä pitää katsoa kokonaisuutena sekä kesäkuussa annettavassa lisätalousarviossa että päätöksissä, jotka tehdään elokuun budjettiriihessä.

– Vihriälän työryhmähän arvioi että suuruusluokka on pari prosenttia bruttokansantuotteesta. Silloin puhuttaisiin noin viidestä miljardista, voi olla se on oikeassa haarukassa, mutta päätökset viimeistään elokuun budjettiriihessä.

Antti Kurvinen:

– Koon pitää olla miljardiluokkaa. Elvytyksen rinnalla on jo ryhdyttävä pohtimaan kehikkoa, jolla julkinen talous saadaan kammettua kestävälle perustalle aikanaan.

Emma Kari:

– On liian aikaista antaa täsmällisiä euroja. Koronakriisin taloudelliset vaikutukset ovat erittäin suuret. Tämä tarkoittaa, että elvytyspaketin on oltava riittävän suuri ollakseen vaikuttava.

Paavo Arhinmäki:

– Nyt tarvitaan akuutisti toimia, joilla pidetään taloutta pystyssä. Elvytyksen vuoro laajemmin on sen jälkeen, kun pahin kriisi on ohitettu ja talous aukeaa. Seuraavan lisätalousarvion kokoluokkaan vaikuttaa siis se, onko siinä näitä tukitoimia vai myös vuodelle 2021 suunnattava elvytystoimia. Elvytystoimien osalta Vihriälän raportin hahmottelema suuruusluokka on oikeansuuntainen, puhuttaneet 5-10 miljardin elvytystarpeesta.

– Seuraavassa lisätalousarviossa pitäisi olla ainakin vähintään miljardi euroa kuntien tukemiseen. Lisäksi pahiten kriisistä kärsineiden palvelu- ja kulttuurialojen tueksi elvytysseteli, joka tukisi myös pieni- ja keskituloisten mahdollisuutta käyttää palveluja ja olisi samalla hyvin tarkkarajainen yritystuki.

Anders Adlercreutz:

– Mittavasta paketista on kyse, mutta emme lähde spekuloimaan kokoluokasta.

Ville Tavio:

– Ensin tulee pelastaa yritykset esimerkiksi pitämällä huoli ravintoloiden riittävästä koronatuesta. Sen jälkeen on syytä vielä katsoa miten pandemiatilanne ja maailmantalous kehittyvät.

– Jos nyt päätetään miljardien lisäelvytyksestä niin oleellista on sen vastapainona karsia kehitysavun ja ei-työperäisen maahanmuuton kuluja.

Kai Mykkänen:

– Nyt tarvitaan ainakin 2-3 miljardin euron väliaikaisten toimien paketti. Mutta oikein kohdennettuna se voi olla poikkeuksellinen dynaaminen: esimerkiksi 10 prosentin alvilla myyty ravintola-annos tuottaa verottajalle enemmän kuin kiinni oleva ravintola.

– Myös kuntien peruspalveluiden järjestämiseen on osoitettava tukea; arviot liikkuvat miljardin tietämillä.

Päivi Räsänen:

– Kesäkuun elvytys on vielä akuuttia kriisinhoitoa, mutta jos yleistuki otettaisiin jo siihen budjettiin, niin parin miljardin paketti siitä tulee helposti halvimmillaankin. Infrahankkeet jaksotetaan useammalle vuodelle, joten ne eivät ole lisäbudjettiasia, vaan syksyn budjettiriihen.

– Elvytystoimien lisäksi tarvitaan työelämän rakenteellisia uudistuksia ja paikallisen sopimisen edistämistä, samoin julkisella puolella sote- ja sotu-uudistukset; sillä ilman rakenteellisia uudistuksia verovaroja kipataan entisten rakenteiden ylläpitoon.

Harry Harkimo:

– Noin 2,5 miljardia euroa.