1. yle.fi
  2. Uutiset

Analyysi: Hallitukselle neuvoja talouskriisiin – Vihriälän ryhmä yhdisti elvytyksen ja "kipupaketin"

Hallitus joutuu käymään elokuussa uudet neuvottelut hallitusohjelmasta, kirjoittaa politiikan toimittaja Pekka Kinnunen.

Hallituksen talouspolitiikka
Sanna Marin, Katri Kulmuni ja Li Andersson hallituksen tiedotustilaisuudessa.
Hallituspuolueet joutuvat tarkistamaan, miten koronakriisi on vaikuttanut hallitusohjelman lupauksiin. Pääministeri, SDP:n Sanna Marin (kuvassa oikealla), valtiovarainministeri Katri Kulmuni (kesk.) ja opetusministeri Li Andersson (vas.) etsivät yhteistä linjaa yhdessä vihreiden ja RKP:n kanssa.Petteri Bülow / Yle

Koronakriisi räjäytti hajalle Sanna Marinin (sd.) hallituksen tavoitteet 75 prosentin työllisyysasteesta ja julkisen talouden tasapainosta vuonna 2023.

Tasan vuosi sitten, toukokuussa 2019, vaalivoittaja Antti Rinne (sd.) johti SDP:n, keskustan, vihreiden, vasemmistoliiton ja RKP:n hallitusneuvotteluja Säätytalossa.

Rinteen vasemmistovetoisen hallituksen ohjelmaan kirjattiin elvytysmekanismi poikkeuksellisen taloustaantuman varalta.

– Mekanismin puitteissa voidaan kohdentaa enintään 1 miljardi euroa, kuitenkin enintään 500 miljoonaa euroa vuodessa, kertaluonteisiin menoihin, hallitusohjelmassa lausutaan.

Yhdessä vuodessa moni asia on keikahtanut päälaelleen.

Hallitus valmistelee talouden elvytyspakettia

Koronakriisi pysäytti Suomen ja koko maailman. Valtiovarainministeri Katri Kulmunin (kesk.) johdolla kootut kolme lisäbudjettia ovat kasvattaneet tämän vuoden lisävelan noin 13,5 miljardiin euroon (siirryt toiseen palveluun).

Hallitus neuvottelee kesäkuun alussa tämän vuoden neljännestä lisäbudjetista, johon kootaan mahdollisimman nopeasti toteutettavia talouden elvytyskohteita.

Valtio ottaa iskua (siirryt toiseen palveluun) vastaan ja uutta velkaa kertyy tänä vuonna mahdollisesti yli 20 miljardia euroa.

Hallitusyhteistyön jatkumista punnitaan elokuussa, kun hallituksen pitäisi sovittaa hallitusohjelman uudistukset ja menolisäykset julkisen talouden uuteen todellisuuteen.

Valtiovarainministeriön valmisteluaikataulun mukaan hallituksen budjettiriihi on 27. ja 28. elokuuta. Poliittista jännitystä nostavat SDP:n (22.–24.8.), keskustan (4.–6.9.) ja vihreiden (5.–6.9.) puoluekokoukset, joiden järjestämistä lykättiin koronatilanteen vuoksi.

"Tue yrityksiä, elvytä ja vakauta"

Hallituksen vasemmalla laidalla odotettiin kauhulla työelämäprofessori Vesa Vihriälän johtaman talousviisaiden ryhmän madonlukuja julkisen talouden tasapainottamisesta koronakriisin aiheuttaman mustan aukon jälkeen.

Vihriälä on keskustan talouslinjausten pitkäaikainen taustavaikuttaja ja Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen entinen toimitusjohtaja. Ryhmän jäsenistä Nobel-palkittu Bengt Holmström on arvostellut suomalaisen työmarkkinajärjestelmän jäykkyyksiä.

Vihriälän ryhmästä Sixten Korkman on esiintynyt joustavan ja tarvittaessa myös elvyttävän talouspolitiikan puolustajana ja professori Roope Uusitalo on keskilinjan ekonomisteja.

Kun hallitus on linjannut koronaviruksen hillitsemiseen neljän askeleen taktiikan: testaa, jäljitä, eristä ja hoida, niin Vihriälän tohtoriryhmä määrää talouslääkkeeksi kolmen kohdan strategian: tue yrityksiä, elvytä taloutta ja vakauta julkinen talous.

Vihriälän ryhmän raportti on kerännyt hallituspuolueilta valtaosin kehuja. Yksityiskohdista on ollut mielipide-eroja, mutta ehdotukset kriisin akuutista hoidosta ja elvytyksestä ovat saaneet laajaa tukea.

Julkisen talouden vakautusohjeet ovat vaikeammin nieltäviä.

Oikealta laidalta sateli moitteita

Kovinta kritiikkiä Vihriälän ryhmän suosituksille on tullut talouspoliittisen ajattelun oikealta reunalta. Perussuomalaisten listalla viime eurovaaleissa ehdolla ollut professori Matti Viren moitti Uuden Suomen blogissaan (siirryt toiseen palveluun) ehdotuksia konsensushengestä.

– Minun mielestäni vaihtoehtoja ei ole kuin yksi: leikkaukset, Viren kuittasi ja torjui esitetyn julkisen talouden sopeutuspaketin, johon sisältyy myös muun muassa verojen korotuksia.

Talousvaikuttaja Björn Wahlroos arvosteli Helsingin Sanomien haastattelussa (siirryt toiseen palveluun)Vihriälän ryhmän elvytysehdotuksia.

– Emme tarvitse, eikä meillä ole varaa entistä suurempiin julkisiin investointeihin. Itseään ei voi tukasta vetäen nostaa, Wahlroos tuomitsi elvytyspuheet.

Elvytyksen rinnalla päätökset "kipupaketista"

Vihriälän ryhmän ehdotukset koronakriisin talousvaikutusten jälkihoidosta antavat hieman tuulensuojaa hallituksen talouspolitiikalle.

Vesa Vihriälä
Työelämäprofessori Vesa Vihriälän (kuvassa keskellä) ryhmä on linjannut, että julkisen talouden sopeutuksen tulisi alkaa viimeistään vuonna 2023. Mikko Ahmajärvi / Yle

Talousviisaiden mielestä julkisen talouden sopeutuksen tahti vaatii tasapainoilua.

– Sopeutusta ei tulisi aloittaa niin jyrkästi, että se tyrehdyttää toipumisen kriisin aiheuttamasta suhdannekuopasta. Toisaalta sopeutuksen lykkääminen lisää velkataakkaa koko ajan ja siten tulevaa sopeutustarvetta ja Suomen haavoittuvuutta uusille shokeille, ryhmä linjaa.

Talousviisaat painottavat tulevia uhkia ja siksi noin kymmenen miljardin euron sopeutuksen tulisi alkaa viimeistään vuonna 2023. Seuraavat eduskuntavaalit ovat keväällä 2023 ja julkisen talouden sopeutus siirtyy tuleville hallituksille.

Talousviisaat suosittavat, että talouden elvytystoimet aloitetaan jo tänä vuonna ja valtion ensi vuoden talousarvion tulisi olla tuntuvasti elvyttävä.

Rahan jakaminen sopii vasemmistovetoiselle hallitukselle.

Keppinä on kuitenkin Vihriälän ryhmän vaatimus, että hallituksen tulisi päättää samalla sekä elvytystoimista että julkisen talouden vakauttamiseen tarvittavasta ”kipupaketista”.

Uudistuksilla voidaan lieventää leikkauksia

Minimivaatimuksena on pysäyttää velan kasvu suhteessa tuotantoon eli bruttokansantuotteeseen, mikä vaatii rankkaa julkisen talouden sopeuttamista.

– Menojen leikkaamisen ja verojen korottamisen tarvetta voidaan lieventää rakennepolitiikalla, raportissa neuvotaan vaihtoehtoista tietä ulos kriisistä.

Rakenneuudistusten toteuttaminen ei ole ollut suomalaisessa politiikassa helppoa. Etujärjestöt puolustavat saavutettuja etuja – se on niiden tehtävä, mutta poliittisten päättäjien pitäisi katsoa kokonaisuuden etua.

Keskustelu keinoista, joilla työllisyysastetta voitaisiin nostaa, oli aika lailla jumissa ennen koronakriisiä. Vihriälän ryhmän toivelistalla on jälleen kerran esimerkiksi ikääntyneiden työttömien eläkeputken poistaminen, mikä ei ole onnistunut talouden parempina aikoinakaan.

Hallituksen sisällä tulossa kova vääntö

Hallitusohjelmassa sovittiin runsaan 1,2 miljardin euron pysyvistä lisämenoista ja noin kolmen miljardin euron kertaluonteisista menoista eli niin sanotuista tulevaisuusinvestoinneista.

Hallituspuolueista ainakin SDP:lle, vihreille ja vasemmistoliitolle on tuskallista perääntyä vuosi sitten hallitusneuvotteluissa suurin toivein kirjatuista tavoitteista. Muutos oli kevään 2019 eduskuntavaalien taikasana.

Juha Sipilän (kesk.) julkisen talouden sopeutushallituksen (2015–19) jälkeen näytti siltä, että kituuttamisen aika on ohi ja rahaa riittää tärkeisiin uudistuksiin, kuten oppivelvollisuuden laajentamiseen, toisen asteen maksuttomaan koulutukseen ja vanhusten laitoshoidon sitovaan hoitajamitoitukseen.

Valtiovarainministeri Kulmuni on linjannut, että hallitusohjelman tarkistusneuvotteluissa on helpompi tinkiä uusista menoista kuin jo päätetyistä määrärahoista.

Tulevaisuusinvestoinnit voivat olla osa elvytystä

Hallitus lähti toteuttamaan tulevaisuusinvestointejaan etupainotteisesti. Tämän vuoden budjetissa niihin varattiin lähes 1,4 miljardia euroa, josta noin 750 miljoonaa euroa ajoittuu vuodelle 2020.

Tulevaisuusinvestointiohjelman loppuosalle, joka on kooltaan noin 1,7 miljardia euroa, on tehty kehysvaraus. Ohjelman toimeenpanosta on määrä päättää elokuun 2020 budjettiriihessä, kun hallitusohjelman työllisyystoimia ja menolisäyksiä tarkastellaan.

Hallitusohjelmaan kirjattiin, että kertaluonteiset investointimenot rahoitetaan pääosin valtion omaisuustuloilla, joista päätetään myöhemmin.

Koronakriisissä myös valtion omistuksista saatavat tulot joutuvat uuteen arviointiin. Tulevaisuusinvestoinneille voi löytyä rahoitusta talouden elvytyspaketista, joka perustuu kuitenkin velkarahalle.

Lue myös:

Mihin elvytysmiljardit käytetään? Yle kysyi kaikilta eduskuntapuolueilta, millä Suomi saataisiin nostettua koronasuosta

Miten Suomi selviää koronakriisistä? Vihriälän selvitysryhmä esittää hallitukselle oppivelvollisuuden pidentämistä, lukukausimaksuja ja tukea yrityksille

Professoreiden mielestä Vihriälän ryhmän puheet menetetystä vuosikymmenestä vahvasti liioiteltuja, mutta z-sukupolvelta ei saa leikata

Lue seuraavaksi