Arkeologinen jättilöytö Suomussalmella: ensin löytyi rannerengas ja ohimokoru rautakaudelta ja sitten hauta – katso video tutkimuksista

Rautakaudella Kainuun on luultu olevan erämaa-aluetta. Vapun jälkeen Suomussalmelta tehdyt korulöydöt kenties kirjoittavat Kainuun historiaa uusiksi.

arkeologia
Arkeologinen jättilöytö Suomussalmella: hopeinen rautakauden rannerengas ja ohimokoru
Arkeologinen jättilöytö Suomussalmella: hopeinen rautakauden rannerengas ja ohimokoru

Viikko sitten Suomussalmen Kiantajärven rannalta löytyi rautakauden spiraalikoristeinen hopearengas ja naisen ohimorenkaan osa.

Ne ovat arkeologi Tapani Rostedtin mukaan loistokas lisä Kainuun historiaan: varhainen aika ei ehkä ollutkaan köyhää ja mykkää erämaa-aluetta, kuten tähän asti on luultu.

– Kainuun rautakausi ja varhaisen asumisen kausi on Fennoskandiankin mittakaavassa poikkeuksellinen.

Tekotapansa perusteella korut ajoittuvat Rostedtin mukaan todennäköisesti viikinkiaikaan tai hyvin varhaiseen historialliseen aikaan.

Vauraan rautakauden puolesta puhuvat myös vuonna 2011 Puolangalta löytyneet rautakautiset kaulakorut.

– Nyt löytyneet esineet ovat lisäpalasia tuossa palapelissä, Rostedt kertoo.

Arkeologi Tapani Rostedt kaivaa kuoppaa Kiantajärven rannalla.
Arkeologi Tapani Rostedt Kiantajärven rannalla.Timo Sihvonen / Yle

Kainuun alueen rautakautta ei juurikaan tunneta ja siksikin arkeologi Tapani Rostedt on innoissaan. Hän ei ole kohdannut vastaavia löytöjä 30 vuoden mittaisella urallaan.

– Sitten tulee tällainen jättilöytö, että huh-huh, en voi kuin onnitella löytäjää!

Rostedtilla onkin kova kiire tutkia paikkaa nyt, kun Kiantajärven vesi on kevättulviin varautumisen takia alhaalla. Pääkuvasta pääset näkemään tutkimusta rannerenkaan ja ohimorenkaan löytöpaikalla, josta löytyi myöhemmin myös palanut luun pala.

Ohimorenkaan tunnistamiseen liittyy sattumaa

Viikinkiajalta eli 800–1000 luvulta peräisin olevia hopeakoruja ei ole löytynyt Suomesta kovin montaa. Niiden määrät voidaan Rostedtista laskea yhden käden sormilla.

Varsinkin naisen ohimorenkaan osa on museoviraston amanuenssi Sami Ranisen mielestä hyvin harvinainen. Niitä on löytynyt tätä ennen yksi Suomesta, edellinen vastaava löytyi 1800-luvulla Karjalan kannakselta.

– Ohimorenkaan taustat vievät Volgan alueelle, muinaisten suomalais-ugrilaisten heimojen keskuuteen. Se on voinut tulla Suomeen kaupan käynnin välityksellä. Voi olla mahdollista, että sieltä on tullut joku morsiameksi tänne.

Kyseessä on korun osa (siirryt toiseen palveluun) (Finna.fi), joka on roikkunut naisen ohimolla hiuslaitteeseen kiinnitettynä. Oli suorastaan sattumaa, että amanuessi tunnisti osan kuvan perusteella.

– Katsoin vastaavaa korua päivän tai pari aikaisemmin kirjasta, siitä osasin yhdistää tämän siihen. Kerrassaan hauska sattuma.

Myös Raninen puoltaa sitä, että Kainuu on ollut rautakauden löydösten perusteella hyvin vilkasta ja vaurasta aluetta. Kainuun historiaan on voinut kuulua kaupankäyntiä ja kanssakäyntiä.

– Jokainen tällainen löytö kirjoittaa Kainuun rautakautta uusiksi. Kokonaisuus näyttää kovin erilaiselta kuin 20–30 vuotta sitten, ei Kainuu ole ollut mitään periferiaa.

Odotettu löytö: luun pala

Kevättulvaan varautumisen takia säännöstellyn Kiantajärven vedenpintaa on laskettu. Löydöt teki suomussalmelainen metallinetsijä.

Korut löytyivät kiven vierestä viiden sentin syvyydestä. Normaalisti löytöpaikalla on metri vettä.

Kainuun Museon arkeologi Tapani Rostedt arvioi löytöpaikkaa naisen haudaksi.

– Miksi joku muuten jättäisi moisia arvokoruja pitkin metsiä, pohtii Rostedt.

Jatkossa löytöpaikka rauhoitetaan ja siellä tehdään arkeologinen kaivaus, jolloin paikasta kaivetaan esiin muut mahdolliset metallit, luut, kvartsit ja palaneet kivet.

Kainuun museon arkeologi kiittelee löytäjää, joka ei lähtenyt kaivamaan lisää maata löytökohdasta, sillä se olisi saattanut pahimmallaan tuhota kokonaiskuvan muodostamisen.

– Nyt saadaan selville kokonaisuus, mitä siellä on oikeasti tapahtunut ja mitä siellä on, sanoo Rostedt.

Muinainen luunpala Tapani Rostedtin kädessä.
Suomussalmen Kiantajärven rannalta löytyi myös pala luuta.Timo Sihvonen / Yle

Puolen tunnin kaivelun jälkeen arvio hautapaikasta osoittautui oikeaksi: Rostedt löysi luun palan.

– Lopetan tähän. Minun on turha tuhota tätä kohdetta tekemällä siihen kuoppia, jotka tuhoavat hautaa. Palanutta luuta ja korut, ne osoittavat, että tässä on hautaus. Siihen tarvitaan lisätutkimuksia, mutta mistä siihen saa rahat ja kuka sen tekee, ja milloin järven pinta on alhaalla, kyselee Tapani Rostedt vailla vastauksia.

Rostedtin mielestä löytö on arkeologisesti erittäin arvokas.

– Se on taas yksi lisäpalanen Suomussalmen, Kainuun ja koko Suomen historiaa.

Päivitetty 12.5.2020 klo 14:14: Artikkeliin lisätty tieto löytyneestä luun palasta, joka kertoo, että kyseessä on hautapaikka.

Herättikö juttu ajatuksia? Keskustelu on auki 13.5 kello 23:een asti.